• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Akun sisäinen vastus

Naps

New member
Taustalla seuraavanlainen tilanne: nykyisen aurinkopaneelijärjestelmän 180 Ah avoin lyijyakku on useampana syksynä alkanut hyytymään ja 4-6 A rasituksella jännite pudonnut 11,8V lukemaan, jolloin lataussäädin on laittanut virrat poikki akkua suojellakseen. Akussa on kyllä ollut säätimen mukaan reilu 60% virtaa jäljellä ja jännite vain tuntuu putoavan melko paljon etenkin juuri syksyllä jos kuormaa on em. verran.

Olin löytänyt seuraavanlaisen kaavan akun sisäisen resistanssin laskemiseen, jonka mukaan ilmeisesti voisi arvioida akun kuntoa. Tähän samaan menetelmäänhän ilmeisesti nuo akkutesteritkin perustuvat.

( Akun lepojännite - Akun jännite rasitettuna ) / Kuorma = Akun sisäinen resistanssi
( 12,83 V - 12,60 V ) / 4,4 A = 0,0523 ohm

En löytänyt noista avoimista lyijyakuista varmaa tietoa, paljonko tuon sisäisen resistanssin pitäisi olla, tuon kaavan mainitsijan mukaan sisäinen resistanssi ei saisi olla yli 0,01 ohmia.

Suljetusta AGM-akusta, suunnilleen samankokoisen kuin oman akkuni, teknisistä tiedoista löysin sisäisen resistanssin arvoksi 0,003 ohmia eli 3 milliohmia.

Olisikohan tällä foorumilla ketään, joka oikeasti tietäisi asiasta ja voisi rautalangasta vääntää asian niin avoimille lyijyakuille kuten myös agm-akuille ja agm-geeliakuille, kävin kolmessa paikallisessa akku-/sähköliikkeessä kysymässä asiasta eikä kukaan osannut kertoa mitä tuon sisäisen resistanssin tulisi olla, yksi ei edes ollut kuullut koko asiasta.

Mielellään jos tähän aiheeseen saadaan vastauksia, niin haluaisin väitteille myös lähteet joihin ollaan tukeuduttu ettei tarvitse mennä loputtomiin mutulla  tai sitten oikeasti asiantuntijan tietoa.
 

Puuha

Well-known member
voi olla aika hankalaa saada täsmätietoa, valmistajalta voisit niitä tiedustella josko ovat suopeita tuomaan julki. vaihtelee sisäiset resistanssit valmistajan ja akkutyypin mukaan. tuo alle 0,01ohm kummittelee kyllä monessa yhteydessä kun määritellään kunnossa olevaa starttiakkua.

lisäys: akkua pitää sitten kuormittaa useampi minuutti ennen napajännitteen mittausta jotta jännite tasaantuu. tätä on puitu muistaakseni aikaisemmin myös tällä palstalla.
 

VesA

New member
Vastaus tähänkin on että pitää lukea manuaalista. http://www.batteryfaq.org/ auttaa alkuun, sinne on kerätty linkkejä joiden avulla sitten osaa hakea lisää, yhtä vastausta ei ole. Lyijyakun sisäinen vastus nousee kun se ikääntyy ja kylmenee, mutta starttiakuilla on alunperinkin pienempi sisäinen vastus kuin paikallisakulla koska starttiakuista pitää saada satoja A ulos ja ne on viritetty oikeastaan vaan siihen. Kyllähän tuo siltä kuulostaa että nuo sinun akkusi alkavat olla ehtoopuolella.. lyijyakun kuluminen riippuu kovin sen käytöstä. Perus-upsakku kestää speksin mukaan 50 kertaa käyttää tyhjäksi ja sitten se pitää vaihtaa.
 

Puuha

Well-known member
mittaamalla pelkästään resistanssia ei voida akun kunnosta sanoa mitään. lämpötilalla on resistanssin mittauksessa suuri merkitys joten mittauksia tehdessä pitää huolehtia lämpötilasta, muutoin mittaustulokset ovat virheellisiä. pitää muistaa myös se että jos akuston Ah määrä on suuri nousee vastus ryhmään kytketyjen akujen napojen välillä. esimerkkinä 100Ah:n akustossa 0,001ohm niin se voi olla 1000Ah:n akustossa 0.015ohm.

toinenkin tapa sisäisen resistanssin lisäksi jota käytetään akun kunnon mitoittamiseen. silloin akustoa rasitetaan suurella kuormalla napajännitteeseen joka vastaa lähes tyhjää akkua. tulosta luetaan sitten käytetty virta kertaa aika. tämäkin toki tarvitsee sitten lähtötiedot akusta ja sen purkuvirrasta tietylle ajalle jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä. tällä saadaan todettua paljonko akuston kapasiteetista on enää käytettävissä.

tässä voisi olla myös hyvää luettavaa insinöörityön muodossa tässä yhteydessä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26369/Aapo_Roukkula.pdf?sequence=1

kun puhuit tuossa säätimen ilmoittamasta akuston lataustasosta. säätimen SOC ilmoitus akuston latauksesta on hyvin viitteellinen eikä se ole oikein tahdo pitää paikkaansa kuin vain uudella akulla. se ei ota huomioon akuston ominaisuuksien muuttumista akun vanhentuessa.
 

VesA

New member
Puuha sanoi:
mittaamalla pelkästään resistanssia ei voida akun kunnosta sanoa mitään. lämpötilalla on resistanssin mittauksessa suuri merkitys joten mittauksia tehdessä pitää huolehtia lämpötilasta, muutoin mittaustulokset ovat virheellisiä. pitää muistaa myös se että jos akuston Ah määrä on suuri nousee vastus ryhmään kytketyjen akujen napojen välillä. esimerkkinä 100Ah:n akustossa 0,001ohm niin se voi olla 1000Ah:n akustossa 0.015ohm.

toinenkin tapa sisäisen resistanssin lisäksi jota käytetään akun kunnon mitoittamiseen. silloin akustoa rasitetaan suurella kuormalla napajännitteeseen joka vastaa lähes tyhjää akkua. tulosta luetaan sitten käytetty virta kertaa aika. tämäkin toki tarvitsee sitten lähtötiedot akusta ja sen purkuvirrasta tietylle ajalle jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä. tällä saadaan todettua paljonko akuston kapasiteetista on enää käytettävissä.

tässä voisi olla myös hyvää luettavaa insinöörityön muodossa tässä yhteydessä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26369/Aapo_Roukkula.pdf?sequence=1

kun puhuit tuossa säätimen ilmoittamasta akuston lataustasosta. säätimen SOC ilmoitus akuston latauksesta on hyvin viitteellinen eikä se ole oikein tahdo pitää paikkaansa kuin vain uudella akulla. se ei ota huomioon akuston ominaisuuksien muuttumista akun vanhentuessa.

No ei..

- jos akun lämpötila on nollassa ja sisääinen vastus on silloin iso niin se ei ole virheellinen mittaustulos, vaan juuri se asia joka tässä kiinnostaa. Sitten jos löytää jotain datoja niin mittauksen voi koittaa toistaa niissä määritellyissä testioloissa ja verrata datoihin. Kiinalaisilla on yllättävän usein ihan kunnolliset datalehdet.
- 1000Ah akusto kai tarkoittaa että akut ovat rinnan. Jos 10x100Ah akut ovat kaikki rinnan yhteinen vastus pienenee 0,0001 ohmista 0,00001 ohmiin eikä suinkaan nouse.
- aurinkopaneelikäytössä akun sisäinen vastus on yleensä kyllä aivan mitätön verrattuna kaikkien liittimien, kytkinten ja johtojen vastukseen, niinpä 1000Ah akustossakin systeemin sisäinen vastus on lopulta niistä kiinni jollei akkukasa ole aivan päreinä.
 

Puuha

Well-known member
nostin tuon lämpötilan vain sen vuoksi esille ettei verrata suoraan kylmää akkua datassa olevaan tietoon joka on tietyssä lämpötilassa olevasta akusta mitattu. tällöinhän saadaan virheellinen tulos joka ei ole verrannollinen valmistajan datan kanssa.

kyllä, muistin väärinpäin sarjaan- ja rinnankytkennän kaavan.

liitokset ovat myös siinä mielessä sellaisia kohteita joihin kannattaa silloin tällöin paneutua laitteistoissa. ikä kun tekee niissäkin tehtävänsä lisäten liitosresistanssia.

jos tuntuu että akun ikä ei vielä voi olla elinkaaren lopussa voisi näin tietämättä mistä kohtaa järjestelmässä on mitattu jännitteet ja onko mittauksessa käytetty säätimen mittaristoa vai vasittua mittaria akulta mittaamiseen voisi ehdottaa liittimien kunnostamista akulta säätimelle ensialkuun ellei ole jo tehty ja toistaa sitten mittaukset.


 

Naps

New member
Mittaukset tein noin 20°C lämpötilassa yleimittarilla akun navoista. Kuorman määrän katsoin lataussäätimestä.
Nyt on kyseessä vain yksi akku ja ikää tuolla on 5-10 vuotta, ei ole tarkkaa tietoa asiasta.
Epäilen levyjen pintaan muodostuneen sulfaattia ajan saatossa, mistä johtuen sisäinen resistanssi on kasvanut noinkin suureksi.

En löytänyt edelleenkään sisäisen resistanssin tietoja avoimesta lyijyakusta, jonka koko 180Ah luokkaa.
Linkit datalehtiin kelpaisi.
 

Puuha

Well-known member
tässä vielä avoimen lyijyakun jännitteistä ja pieni tietopaketti pdf-tiedostona. vaikkakin koskee varsinkin ajoneuvokäyttöön tarkoittettuja akkuja pätee se silti myös ns. hupiakkuihin varsin hyvin.

lisäys: koska ikää on jo yli tuon 5 vuotta ei ole mikään mahdottomuus että akku olisi jo ehtoolla kuten vesa jo aikaisemmin toi esille. olettaisin että kyseessä on normaali lyijyakku jota käytetään ajoneuvojen käynnistämiseen. sellaiselle on 5 vuotta jo pitkä aika tällaisessa käytössä jossa puretaan välistä syvälle sillä eivät ole tarkoitettu tällaiseen käyttöön.
 

Liitetiedostot

  • lyijyakku.pdf
    35.1 KB · Lukukerrat: 1,566

VesA

New member
Naps sanoi:
Mittaukset tein noin 20°C lämpötilassa yleimittarilla akun navoista. Kuorman määrän katsoin lataussäätimestä.
Nyt on kyseessä vain yksi akku ja ikää tuolla on 5-10 vuotta, ei ole tarkkaa tietoa asiasta.
Epäilen levyjen pintaan muodostuneen sulfaattia ajan saatossa, mistä johtuen sisäinen resistanssi on kasvanut noinkin suureksi.

En löytänyt edelleenkään sisäisen resistanssin tietoja avoimesta lyijyakusta, jonka koko 180Ah luokkaa.
Linkit datalehtiin kelpaisi.

http://www.yuasabatteries.com/pdfs/NP_7_12_DataSheet.pdf

Ihan googlaamalla niitä datashittejä löytää .. 'battery datasheet' vaan tuottaa aivan hillittömästi kaikkea. Sillä akun oikealla tyypillä voisi koittaa hakea.

Tuon pikkuakun sisäinen vastus on 25mOhmia,

http://www.vision-batt.eu/sites/default/files/public/docs/products/manuals/CT12-180X.pdf

tällä isommalla 3,8mOhmia.. mitä isompi akku sen pienempi vastus.

 

Naps

New member
http://imgur.com/8kPrnfe
Nyt tarvitsisi apua kuvan tulkintaan. Mittasin akun kennojen nesteet ominaispainomittarilla ja kaikki olivat 1,28 paremmalla puolella. Kuvassa näkyy kennojen pinnalla kahdenlaista kerrostumaa, mitä ne ovat ja mikä on analyysi akun kunnosta kuvan perusteella?
 

VesA

New member
Naps sanoi:
http://imgur.com/8kPrnfe
Nyt tarvitsisi apua kuvan tulkintaan. Mittasin akun kennojen nesteet ominaispainomittarilla ja kaikki olivat 1,28 paremmalla puolella. Kuvassa näkyy kennojen pinnalla kahdenlaista kerrostumaa, mitä ne ovat ja mikä on analyysi akun kunnosta kuvan perusteella?

Aika harva noita on kurkkinut, mutta ruskea ja harmaa ovat surffauksen pohjalta ihan OK värejä, siinä on positiivinen ja negatiivinen levy.. akussa on latausta.Tämmöistä ohjetta netistä löytyy: https://groups.google.com/forum/#!msg/sfnet.harrastus.autot/bh3ZPSaC-q8/ktWpBP6IcFkJ

 

kotte

Well-known member
Naps sanoi:
http://imgur.com/8kPrnfe
Nyt tarvitsisi apua kuvan tulkintaan. Mittasin akun kennojen nesteet ominaispainomittarilla ja kaikki olivat 1,28 paremmalla puolella. Kuvassa näkyy kennojen pinnalla kahdenlaista kerrostumaa, mitä ne ovat ja mikä on analyysi akun kunnosta kuvan perusteella?
Kovin ovat levyt kieroontuneen oloisia. Olisiko tuo kenties päässyt jatkuvasti ylilatautumaan, kun massat näkyvät noin laikukkaina ja massan paksuus vaihtelee hurjasti? Jos tuossa näkyy levyjen päitä, niin ohuita ja tolkuttoman kieroja nuo ovat. Joskushan yhden kennon vioittuminen johtaa muiden ylilataantumiseen, mutta tuolloin viallisen kennon hapon ominaispaino laskee paljon muihin verrattuna.

Sulfatoituminen lisääntyy voimakkaasti jatkuvasta vajaalatauksesta, mutta jatkuva ylilataus johtaa käytön kannalta samaan lopputulokseen (sisäinen vastus kasvaa levyjen ohennuttua hajoamisen rajoille). Myös osittainen jäätyminen (akun talvisen tyhjentymisen seurauksena) voi kierouttaa levyjä ja erotinrakenteita ja sen jälkeen rakenteen yksityiskohdat voivat ruveta käpristymään hyvinkin villillä tavalla.
 
Ylös