• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Voltacon solar invertterin korjuusta jotain. Conversol 2K24-M, eli 24V ja 2000VA verkko ja mppt-laturilla. Lisänä Tracer 5215-mppt säätimen korjausta.

Jussi

Well-known member
Tollasen ostin mökille 2015, kun oli sillon varsin edullinen. Samaa sukua muiden kinuskien kanssa, mutta niitä onkin ihan älytön määrä erilaisia samalta näyttäviä. Tämä brittifirman itelleen brändäämä nyt kuiten oli aika hyvä, koska toimi tähän kesään asti aikalailla hyvin. Se aurinkolaturi siinä on vähän surkee tomintalogiikaltaan, se ei tajua, että täällä on valosaa kesällä läpi yön. Ton näkönen:
IMG_20230621_171623.jpg IMG_20230619_164355.jpg
Kävin viime viikolla laittaan mökkiä käyttökuntoon, niin totesin ekana, et 12V puolen säädin oli särkyny talven aikana ja siellä akut täysin kuolleet. Ne on ollu talven valmiudessa, kun panelit seinällä eikä jää lumen alle. Nyt ei ollu valmiutta. Ton invertterin panelisetti on katolla ja se on irti sähköistä talven, siihen sit akut kii ja lähtikin latailemaan. Genistä apuun, et saa jääkaapin tulille, siinä kun on vaihtokytkin jolla voi ottaa sen joko 12V tai 24V akuista. Tuo 24V puoli alkokin elpyä aika normisti, vaan ne akut ei taho heti toimia. Jääkaappi kuiten pelas ekan yön hyvin. 12V puoli ei oikeen toipunu genislatauksellakaan siinä lyhästi yrittäessä.
Seuraavana päivänä sit käänteisosmoosilaitetta kasatessa tarvi vesipumppua ja pistin geniksen tulille. Jossain vaiheessa havahduin akkujen tirinään ja huomasin et inve on täysin pimeenä, vaikka genis käy. Mittari käteen ja 24V akuissa oli 37V ja genis käy aika raskaasti... Äkkiä johto irti inveltä. No, jääkaapinhan se ehti jo käräyttää, mutta onneks siellä oli 33V transienttisuoja/zeneri, joka vaan oikoseen ja sulake auki. Siihen loppu sit mökkeilyn aloittelu sillä kertaa. Ei ku vehkeet veneeseen ja kotia kohti.
Vähän vitutuksesta toivuttua himassa verttiä availeen, ja heti löyty useempikin elko, jotka on ollu auennu jo aikaa sitten. Koska alut oli jo ihan harmaita. Sitten oli muutama just oikeesti räjähtäny, jotka tuli siitä akkupiirin ylijännästä. Kovin vaan ihmettelen, miten se pysty tekeen sen ylilatauksen, kun verkkolaturin hakkurin kolmesta rinnan kytketystä mosfetistä kaks oli oikosessa ja syötön tasurisillasta toisen puolijakson diodit oikosessa. Siitä mulla on kyllä teoria, josta pitäs keskustella jonkun osaavan kanssa, se on vähä foliohattutasoa.
Räjähtäneet/kypsyneet elkot vaihtamalla invertteriosuus lähti pelamaan. Sen laturipuolen kanssa pitikin sit pelata vähän pidempään, mut sanotaan, et teetätti töitä. Ne fetit on ihan perseesti asennettu, niitä ei saa vaihdettua purkamatta ihan kaikkea. Vähän kikkailemalla sain johdotettua sinne piuhat ja löysin "varastosta" suunnilleen sopivat fetit tilalle. Tasurisilta on nyt 6A, kun orkkis oli 8A. Sen tasurin saa vaihdettua helpostikin... tai sinnepäin. Fetit on nyt johdoissa.
IMG_20230622_234957.jpg
Näillä se nyt kuitenkin toimi. Oikeemmatkin osat on jo tulossa, niillä sit laitetaan lopullisesti. Piti uhrata 27€ siihen. Josta suurin osa rahtia. Toiminta ei sit kuiten ollu ihan täydellistä kasattuna. Muuten kyllä, mutta AC ohitus ei tominu, kun oli inve päällä ja verkosta syöttö yhtä aikaa. Joko oma sössi, tai sit vaan odottava failure. Yksi elko siinä ihan invertterin lähtökarvan vieressä oli kenossa ja vissiin elkon kuori sai kontaktin ac-lähtöön muovin annettua periksi. Ja se elkohan oli sit osa just sitä ohitusreleiden kytkistä... Sieltä vähän oli tussahtanu kans osia sen elkon lisäksi. Diodit ja yhen trankunkin ehkä pystyn arvaamaalla laittaan, mutta yks vastus on vähän arvoitus. Tai kun ei edes tiedä siitä hiilikasasta mikä se olis ollu... Näistä mitään kuvia kukaan julkassu.
IMG_20230622_234531.jpg IMG_20230622_234904.jpg
Yllättäen myyjätaho briteissä ei hirveesti kiinnostu mun yhteydenotoista, vaikka väittävät korjaavansa jokaisen myymänsä laitteen...
 

varikonniemi

Active member
Tämä on juuri ongelma näissä eri nimillä myytävissä saman suunnittelun laitteissa, alkuperäseen verrattuna niissä säästetään kuluissa käyttämällä halvempia komponenttivalmistajia. Ja konkathan on surullisen kuulusia ongelmista mitä niistä tulee jos ovat halpoja ja laukeavat omia aikojaan.

Onko sulla tiedossa muita nimiä millä tuota sun mallia on myyty? Vois auttaa jos joku täältä omistas semmosen ja viittis kurkata sisälle selvittää noi komponenttiarvot.
 

Jussi

Well-known member
Onko sulla tiedossa muita nimiä millä tuota sun mallia on myyty? Vois auttaa jos joku täältä omistas semmosen ja viittis kurkata sisälle selvittää noi komponenttiarvot.
MPPSolar tais olla se eka merkki, jolla näihin törmäsin, nythän sitä ei enää ole näkynyt. Ilmeisesti Vevor merkillä on myös hyvin saman olosta vieläkin. Vaan ulkonäkö vaikka on sama, niin sisus saattaa poiketa, jos ei muuta ni teholuokan takia. Tuo sama ohitusreleiden kytkentä varmaan löytys monestakin, mutta se ei tosiaan oo välttämättä ihan samassa paikassa.
 

Jussi

Well-known member
Nyt kun hartaasti tuijotellu useemmilla laseilla tota levyä, niin näyttäs siltä, et se palanut pnp-trankku tarjoilee plussan vaihtoreleille ja toinen vielä ehjä npn-trankku vetäsee releen toisen karvan alas. Tosta menee siis vastuksen kautta veto myös sille palaneen pnp-trankun kannalle. Se palanut vastus yhdessä vieressä olevan tussahtaneen elkon kanssa antaa jonkun veto-päästöhidastuksen releille. Mitä se sit vois olla... Varmaan ms luokkaa.

Nyt tutkiessa alkas näyttään, et näiden tän kaltaisten tyttönimi on Voltronic Powerin Axpert. Toi maininta löytyy myös tuon PV-laturiyksikön kommunikaatiokaapelin liittimestä, kun siinä on painettuna "to Axpert". Niistä löytyy jopa jotain serviisimanuskan tapaista, mutta eipä niissä riittävästi ole yksityiskohtia. Yleiskuvia enemmän kytkennästä. Etsintä jatkuu.
 

Jussi

Well-known member
Eipä tähän apuja löytyny, myyjä sano et ei meillä oo enää noita vanhojen levyjä olemassa. Taiwanista Mppsolariltakin vastasivat, emme julkaise näitä piirustuksia. Lähetä sarjanumero, niin etitään uus emolevy... Sinne luultavimmin alkuperään Voltronicille ei saa yhteyttä.

Ittehän se oli sit taas laitettava plussalasia päähän ja alettava jatkaan tutkimusta. Pikkuhiljaa siitä selvis, ettei se ainakaan ollu sillai ku tossa aiemmin epäilin, vähän sinnepäin tosin. Yleismittarilla ehjäksi mitatut toinen trankkukin, kaikki diodit ja yks suojazeneri sit oikeessa tilanteessa paskana. 30V zeneri oli jännästi muuttunu 4,8V malliksi, vaikka oli muka diodi edelleen... Diodit näytti kynnysjännitteen oikein, mut ei niistä mitään menny läpi.
Vaihdoin sit kaikki, ja trankuissa menin alkuperäsellä oletuksella. Tosin ei ollu himassa, eikä edes romulevyissä yhtään isovirtasempia pintaliitostrankkuja, niin pistin normimalleja. Kun kaikki smd:t näyttäs olevan luokkaa max 100-200mA ja releet ottaa jo 166mA, niin en viittiny testata. Pistin BC639/640 parin sinne. Siihen palaneeseen vastukseen arvoin 1k ihan hihasta. Releiden plussa menee diodin kautta, joka smd:nä oli A2, minkä pitäs olla 4148. Vähä hituselta tuntuu sillä korvata, mut katotaan.
Sit vaan testiin... Toimii. Vähän ehkä selvemmin vilahtaa lamppu ku vaihtaa ohitukseen tai siltä pois, mutta ei saata haitata. Pitäkööt kytkiksensä. Nyt kun saa vielä Tme toimituksen ja oikeet fetit, niin saa kasata loppuun.

IMG_20230626_225652.jpg
 
Viimeksi muokattu:

korsteeni

Well-known member
oman ripauksen korjailemisen iloihin antaa myös näissä uudemmissa laudoissa nuo punaiset liimapisteet joka komponentin alla, ei lähde kun repimällä, ei irtoa kuumuudesta. täten korjaamiset on ilmeisesti yritetty tehdä mahdollisimman hankaliksi
kyllä ne on kulmahiomakoneella irroitettava, sitten vaan jälki siistiksi ja uusi paikalleen

roboliima.jpg
 

Jussi

Well-known member
oman ripauksen korjailemisen iloihin antaa myös näissä uudemmissa laudoissa nuo punaiset liimapisteet joka komponentin alla, ei lähde kun repimällä, ei irtoa kuumuudesta. täten korjaamiset on ilmeisesti yritetty tehdä mahdollisimman hankaliksi
kyllä ne on kulmahiomakoneella irroitettava, sitten vaan jälki siistiksi ja uusi paikalleen

Näytä liitetiedosto 9314
On tuota liimaladontaa ollu joillain valmistajilla käytössä jo melkeen alusta asti. Se on varsin just sillon ärsyttävää ku pitäs saada karva irti vaan mittauksen ajaksi, selkeesti paskan osan huolii särkeäkin.
 

Jussi

Well-known member
Tänään tuli uusia fettejä verkkolaturiin, nyt sinne meni kaks tk9j90 mosfettiä ja jäi yks ehjä alkuperänen 2sk3878. Noissa kriittiset arvot melki samat. Inputin tasurina on nyt 6A malli, vaikka alkuperänen on 8A. Katoin et tolla kuudellakin jää pelivaraa maksimi latausvirralla, niin olkoon siellä, on kasia hyllyssä varalta.
Tutkailin tossa sitä ku purin vähän testiakkuja verttipuolella ja laitoin latuumaan. Sammuttaa tuulettimen ku menee floattiin, mut latailee edelleen sellasella 3,5A virralla. Ihan kuumana tuntuu käyvän, koko laturipuolen jäähylevy on 52 asteinen ja fetit 54 astetta. Liikaahan toi ei ole, mutta aika lämmintä kuitenkin. Samaten se varsin iso laturihakkurin ferriittimuuntaja on yli 50 asteinen.
 

Jussi

Well-known member
Yks konkka jäi tossa hämmästyttään. Sen kyllä ihan ite käräytin, kun en tajunnu et verkkolaturin maa vaatii aurinkolaturin välipiirilevyn paikalleen. Se maa kun onkin kierrätetty sen kautta. Konkka ei tykänny, kun ei ollu akun maa läsnä. Arvothan siitä katos palaessa.
Löysin siihen muutamiakin kuvia sit netin syövereistä, mut siitä se hämmästys alkokin. Konkan koko on puoli sokeripalaa, mutta tyyppinä 475M63. Siis oikeesti tollanen rusina muka 4,7 mikroo... Ja ihan filmikonkka, ei mikään elko.
Ennen ton kuvan löytymistä pistin siihen vaan jonkun samanolosen, joka sattu oleen 10x pienempi, eli 0,47. Toimi se silläkin. Oli sit kuiten konkkalootassa johkain hankittuja uusia 475m100 konkkia. Ovat noin 4-5 kertaa suurempia fyysisesti ku toi alkuperänen, ja ihan sen kokosia ku niiden pitäs ollakin. Mikähän ihmeteos toi oma on?
356588251_226784316906010_8688842572995588596_n.jpg
 

Jussi

Well-known member
Jos joku muukin joutuu tämmöstä tai niitä monia rinnakkaismalleja korjaamaan, niin jonkunlainen yhteenveto voi olla hyvä. Sopivia kuvia ei nyt ole otettuna, mutta alotellaan tekstillä.

Emolevyn voi testailla ihan irrallaankin, jopa pienellä 2A labrapowerilla. Se riittää invertterille, kunhan siinä on ehjät isot konkat akkulinjassa. Piippa kyllä kiljuu, jos/kun tuulettimet eivät ole kiinni. Inve silti toimii ja tekee sähkönsä. Voi mittailla yms. hommelit.
Verkkolaturia ei sit voi testailla livenä ilman akkulinjan miinuksen kytkemistä, mikä on erillisellä johdolla ja menee kasattuna aurinkolaturin välipiirilevyn kautta emolevyn akkumiinukseen. Sen voi kytkee muutenkin akkumiinukseen, kunhan se on kiinni ennen testausta. Jos ei ole kiinni, niin tussahtaa toi edellisen viestin konkka.
Aurinkolaturi on erillinen palikka kotelon päällä, ja sitä ei tarvita paikallaan ollenkaan testailussa, vasta sitten kun on sen aika joutua testiin.

Pienen asiakaspalveluun ja jatkuvuuteen liittyvän keskustelun jälkeen myyjä kyl sujuvasti lupas ettiä kytkiksenkin tähän. Jotenkin en taida pidätellä hengitystä sitä odotellessa...
Otan ehkä vielä vähän kuvia ennen lopullista kasausta ja piirtelen niihin noiden osa-alueiden sijaintia sillai osimoilleen, niin voi ettiä edes sieltä päin, jos joku mättää.
 

Jussi

Well-known member
Vielä jäin nyt miettiin, et vaihtasko kuitenkin sen 8A tasurin sinne, kun nyt olis vielä melko helposti tehtävissä... Kyl se kutonenkin pitäs riittää reilusti, mutta onhan sinne kasi valittu.

Vaikka meinasin, et sitä 12V puolen kinuskisäädintä en enää parsi, niin katoinpa kuitenkin. Ei siellä taida olla ku yks diodi oikosessa mppt-hakkurissa. Ei tollasta 150V/50A säädintäkään ihan helposti löydä uutta. Tai siis löytyy, mutta onko yhtään parempi, kun budjetti rajallinen. Siinä vähän huonot johtojen terminaalit, käyttölogiikka ja ilmeisesti myös luotettavuus. 8 vuoteen se on paristi seonnu vähän, mut ei oo tollai tyhjänny ennen akkuja. Nythän se olikin siis jo rikki, ei seonnu.
 

Jussi

Well-known member
Nonni, jos pari selventävää kuvatusta investä. Se, mitä nyt tosta tuli opiskeltua.
IMG_20230702_010138.jpg IMG_20230702_010411.jpg
Verkkolaturin fettejä en edes yrittäny tunkee sinne omalle paikalleen, kun ei sinne mahdu mitenkään. Helvetisti pitää purkaa muuta pois edestä. Eli ne on nyt tossa päällä.

Se toinen säädin olis varmaan omankin aiheen väärti, mutta laitan nyt tähän nää muistiinpanot siitäkin. Toi Tingen Tracer ei ainakaan ole mikään fake mppt-säädin, kun siinä on oikeen 3-vaiheinen hakkurikin pv-linjalle. Ja ihan tukevasti tehty, vaikkakin aika hankalasti huollettava sekin. Katotaas mitä siitä korjaantuu, schottky diodeja on vähän nuukasti "hyllyssä", mutta eiköhän siihen tarpeelliset löydy. Kytkentä on siinäkin aika erikoinen ja vaikeesti hahmoteltavissa kerroslevyn takia. Ylikuormalla sitäkin oon vissiin kiusannu, et turha kai valitella särkymisestä... Pari kuvatusta:
IMG_20230702_010726.jpg IMG_20230702_010718.jpg
 

Jussi

Well-known member
Taitaa toi olemattoman kokonen filmikonkka ja paskat elkot olla sellanen jälkimarkkinan tuotannolle asettama vaade. Sopivassa kohdassa on saatava aikaan tarve uusia koko laite. Ikäänkuin "fuse", joka laukeaa sopivasti takuuaikojen jälkeen.
 

Jussi

Well-known member
Eipä sit ollu tossa Tracerissa kun se yhden mppt hakkurin yksi schottkydiodi oikosessa. On 1A 200V, niin eihän mulla niin isolle jännälle ollu. Vaan taitaapa olla nuissa jo sisäistä sarjaankytkentää, koska kynnysjännite niissä ehjissä melkeen 350mV. Mulla on 3A 60V schottkyjä, niin niissä vain 110mV kynnys. Pistin niitä sit kaks sarjaan, niin on jo yli mun panelien jännitteen, vaikkei toi diodien jännitekesto ihan tollai simppelisti jakaudukaan yleensä. En tosin ihan keksi, miksi johkain takapotkudiodiksi pitää laittaa schottky. Jos se ei sit ole jotenkin fetin hilaohjuussa, tosta levystä mitään selkoo saa.

Toimimaan se kuitenkin lähti. Ja nyt labraolosuhteissa kateltuna ei lainkaan huonosti pelaa. Näyttäs todella olevan aika hyvä hyötysuhde laturissa, kun kattoo pv-linjan virran ja jännitteen, vertaa sit akkuun menevään, niin sama teho tulee laskiessa. Watin kymmenyksellä heittelee 20W kohdalla. Ja laturi käynnistyy jo siinä alle 20V panelijännitteellä. Ehkäpä tuota vielä kokeilee, kunhan vähän kohentaa noita piuhojen terminaaleja. Vaikka kupariliuskat lisäilee ruuvien puolelle. Vitosen ruuvi täyttää huonosti seiskan kolon, monisäikeinen karkaa jo sivuille siinä.
 

Jussi

Well-known member
Teinpä tohon sit kuparista lämiskät ruuvien alle terminaaleihin, menee ehkä monisäikeiselläkin ilman erillistä holkkia.
IMG_20230703_173621.jpg
Muuta typerää tohon ei nyt jää ku vähän tukeva omakulutus. 49mA kiskoo koko ajan. Kokeilin ilman näyttöyksikköäkin, toimii kyllä, mutta kulutus ei tippunu ku pari mA. Ei maksa vaivaa kikkailla.

Jaa nii, ja vaihdoin inveen sen AC-laturin tasurisillan kuitenkin siihen 8A/1kV versioon. Onpahan sama ku uutena. Nyt alkaa jo piirilevy vähän kärsiä, kun siltaa on vaihdettu useemman kerran. Toivottavasti ei tartte hetikohta tehä uudestaan...
 
Viimeksi muokattu:

Jussi

Well-known member
Kattelin vielä tuota Traceria, kun sillä on nyt 8 vuoteen ollu pari sekoomista, joka on paha sattuessaan talvikaudelle. Kun saarimökille ei välttämättä edes pääse aina tarkistamaan, eikä huvitakaan lähtee paskoissa olosuhteissa yrittään. Siinä on prossuna ihan Microchipin PIC, eli dsPIC35, jossa helposti löydettävissä master reset karva, eli mclr. Siihen vois kattella jonkun ajoittaisen toistuvan resetoinnin jostain ulkoisesta liipasusta. Tosin sekin pitäs saada pois päältä kun siellä ollaan, koska oletustila on kuorman ohjaus pois päältä. Ei tarttis sammuttaa perässä olevia vehkeitä resetin sattuessa sillon kohdalle. Taas poissaolokaudella se ei ole ollenkaan huono.
Sen vois toteuttaa vaikka panelijännitteen lähtiessä aamulla nousuun, ekat voltit vois pitää hetken resettiä alhaalla. Tosin vähän turhan tiuha tehä ihan joka päivä... Vois tietty tutkia, olisko se omakulutuskin resetissä pienempi, sehän vois olla siinä tilassa aina kun ei paista. Kun paneelit herää, niin vapauttas resetin.
Mitäs muita ulkoisia ärsykkeitä tulis mieleen, josta vois resetin liipasun kaivaa?

Invertterin kasasin loppuun, pitänee viedä se käyttöpaikalle lopputestiin.
 
Viimeksi muokattu:

Jussi

Well-known member
Tuli vielä mieleen sellanenkin juttu, joka ei oo ihan itsestään selvää. Noissa säätimissä kun ei aina ole automaatilla common ground miinuksessa. Vaikuttaa aika paljon siihen, miten sen säätimen kanssa voi pelailla. Nyt siellä olevassa Epever-sukuisessa onkin plussat yhdessä ja se on pidettävä visusti erillään muista kytkennöistä.
Tämä 5215 Tracer on miinukset yhdessä, joka helpottaa aika paljon vaihtokytkentöjä, jos haluu valita vaikka mitkä panelisetit lataa mitäkin kohdetta. Joku tollanen Easunin kaltanen, mikä nyt on täällä himassa, ei sopis ollenkaan tonne ympäristöön. Se kun laittaa pahasti jännitettä pv-linjaan, eikä pidä sitä mistään päästä "maissa".
 
Ylös