Akkujen todellinen kestoikä? 24 vuotias litiumakku toimii edelleen.

Kun ihmiskunta nyt ilmeisesti vääjäämättä siirtyy akkujen aikakaudelle (LFP-akut ovat jo niin halpoja, että paraskin polttomoottori putoaa pois kisasta energiakustannuksiltaan), niin akkujen käyttöikä on alkanut arveluttaa monia esimerkiksi sähköauto- ja aurinkosähkökäytössä.

No, tein sitten järjettömän virheen, enkä suosittele ketään toistamaan tätä koetta. Toistaa saa vain omalla vastuulla.

Tyhjää litiumakkua ei yleensä saa ladata ollenkaan valmistajien mukaan, sillä tyhjässä litiumakussa on riski, että turvallisuuden vaarantavat sivureaktiot ovat käynnistyneet.

Purin siis vanhojen läppäreiden litiumakkuja. Kemiat ovat luultavasti LMO ja LCO.

Purin akkuja Powerbankilla, mikä on tarkoitettu 18650-kennoille.

Vanhin akku, Panasonic CGR17670HC vuodelta 1999, kapasiteetiltaan 1 250 mAh jaksoi ladata puhelimen 4500 mAh akkua niin paljon, että jäljellä oleva kapasiteetti oli laskennallisesti 75-85 %. Purkuteho per kenno oli 1,25 W, powerbankissa 2 kennoa. Akun kemia saattaa olla se vanhin ja turvallisin LMO. Aluksi ajattelin (starttiakut tuntien), että on jo saavutus saada edes LED-lamppu palamaan tällä. Siis yli 10 vuotta kaapissa olleella tyhjällä läppärin akulla.

Myös Samsungin tekemä akkukenno, ICR18650-22F, 2 200 mAh, mikä on valmistettu vuoden 2010 kesäkuussa antoi tuloksen 70-80 % SoH. Tätä uskalsin purkaa pelkästään 1 kenno powerbankissa ja 2,5 W teholla per kenno. Purin ko. Kennoa ainakin 10 minuuttia myös 7,5 W teholla (puhelimen 5 V 1,5 A lataus), mikä johti voimakkaaseen kuumenemiseen. Kennon sisäinen vastus on siis noussut tai ollut alunperinkin korkea.

Nyt mietityttää, onko näillä akuilla nyt edessä ns. "rollover failure", missä akun kapasiteetti putoaa joka latauskerralla suuren määrän? Syklejä ajoin jo yhteen ICR-kennoon 3 kpl (0-100 % DoD), ei näy rolloveria ainakaan vielä. Tosin litiumakulla, mikä kestää muutenkin hyvin suuren määrän syklejä, voi rollover-vikaantuminenkin olla huomattavissa vasta kymmenien syklien kohdalla.

Ja jos nyt ajattelee, että Tesla-sähköautossa on lähes samantyyppisiä kennoja (ICR) 7 000 kpl, ja jokainen purkautuu teholla 7,5 W, olisi alkuperäisestä tehosta jäljellä 13 vuoden jälkeen vain 52,5 kW. Ja rangesta 70-80 %? Tietty sähköauton kennoissa on varmasti uutenakin pienempi sisäinen vastus kuin läppärin kennoissa joten tällainen alenema ei liene todellisuudessa odotettavissa. Tuo ICR kun on vain 2C kenno (purkuvirta 2*kapasiteetti).

Tiedän, että nämä akut voivat myös joissain harvinaisissa tapauksissa palaa. Ei tosin ole läppärin akuissa kovin suurta riskiä. Tehokennot voivat palaa ja jopa räjähtää tuhoisin seurauksin väärin käytettynä. Niillä ei parane leikkiä. 18650-tehokennoja on jopa yli 10C purkuvirroilla, LiPo:t taitaa olla jo yli 100C lukemissa.
 

Jussi

Well-known member
Kyllä mä olen ladannut noita vanhoista läppäriakusta purettuja melko tyhjiäkin kennoja ja ihan hyviä niistä heti heräävistä on tullu uusiokäyttöön. Niitä ihan tyhjäksi menneitä ei isommin kannata edes yritellä, kun ei niistä tule käyttöakkua kuitenkaan enää. Varsin usein ne on jo vuotaneetkin ulos sisuksiaan.

Tosta iästä sitten. Mulla on yksi asiakkaan hylkäämä partatrimmeri, johon laitoin uuden NiCd akun 90-luvulla. Se on vaan yhdellä kennolla. Toimii edelleen, eikä ole edes kovin huono kapasiteettikaan. Olen tavannut aina tussilla laittaa päiväyksen kaikkiin uusiin akkuihin, joita olen vaihtanut, toivottavasti myös tähän omaan käyttöön korjattuun... Olis nimittäin aika kiva saada tarkka ikä sille, jahka se jossain vaiheessa hyytyy.
 
Kyllä mä olen ladannut noita vanhoista läppäriakusta purettuja melko tyhjiäkin kennoja ja ihan hyviä niistä heti heräävistä on tullu uusiokäyttöön. Niitä ihan tyhjäksi menneitä ei isommin kannata edes yritellä, kun ei niistä tule käyttöakkua kuitenkaan enää. Varsin usein ne on jo vuotaneetkin ulos sisuksiaan.

Tosta iästä sitten. Mulla on yksi asiakkaan hylkäämä partatrimmeri, johon laitoin uuden NiCd akun 90-luvulla. Se on vaan yhdellä kennolla. Toimii edelleen, eikä ole edes kovin huono kapasiteettikaan. Olen tavannut aina tussilla laittaa päiväyksen kaikkiin uusiin akkuihin, joita olen vaihtanut, toivottavasti myös tähän omaan käyttöön korjattuun... Olis nimittäin aika kiva saada tarkka ikä sille, jahka se jossain vaiheessa hyytyy.
Noissa mitä latasin oli yleensä luokkaa voltti jännitettä aluksi. Latasin myös 3 kpl 0 V, mutta netistä löytämäni tieto piti paikkansa, eli luultavasti virrankerääjällä tapahtuvat sivureaktiot saavat nämä 3 kennoa nyt sitten itsepurkautumaan. Ovat INR-kemialla ja vanhasta porakoneesta. 9 vuotta ikää. Purkuvirtaa antoivat silti vielä yli 10 A ilman että käydään lähelläkään purun jänniterajaa (uudelle luvataan 23 A ja 2,5 V raja). Kapasiteettia oli jäljellä 60-80 %. Itsepurku noin 10 mV/päivä.

Kumma kyllä, muut kennot, jopa ne 24 vuotiaat käyttäytyy kuin uudet akut. Itsepurku on noin 1 mV/päivä ja kapasiteetti jopa 80 %. Oikeastaan vain sisäinen vastus on noussut. Pelkkä kalenterivanheneminen johtaa litiumakussa ilmeisesti vain sisäisen vastuksen nousuun ja siihen, että hiukan litiumia jää SEI kerrokseen se paksuntuessa, mikä johtaa kapasiteetin laskuun. SEI:n paksuuntuminen on myös syy sisäisen vastuksen nousuun. Eli ilmeisesti edes sitä rolloveria ei ole näille kennoille tulossa...

Ja sitten tämä erittäin tyhmä ja vaarallinen koe, mikä oli pakko mielenkiinnosta toteuttaa. Purin 17 vuotiaita Sonyn tekeleitä. Kaikki 0 V ja resistanssi näyttää Open Loop. Avasin kennon napin sivuleikkurilla ja painoin ylipainesuojalevyn takaisin pohjaan. Akku näytti 3 volttia ja 2 000 mAh kapasiteetista oli jäljellä 1 500 mAh! Ja tätä saa sitten kokeilla vain omalla vastuulla, tuollainen akku voi räjähtäessään tehdä erittäin pahaa vahinkoa!

Luin joskus netistä, että SAFTin NiCd akkuja oli jossain käytössä. Olivat 28 vuotiata ja SoH 88 %. No nämä toki ovat syystäkin jo kielletty kulutuselektroniikassa (Kadmium).
 
Jos noissa romuakuissa on viikon päästä latauksesta kovin reilusti alle 4V, niin pistän ne hylkyyn.
Huonoimmissakin itsepurku oli noin 10 mV/vrk. Eli 10 päivässä 4,15 V -> 4,05 V.

Litiumakkua muuten ei kannata ladata lähes koskaan yli 3,9 volttiin, jos ei tarvetta ole. Tämä tarkoittaa 60-70 % varaustasoa. Lataus ja etenkin säilytys tätä korkeammassa varaustasossa voi aiheuttaa yli 10 % kapasiteetin laskun ensimmäisinä vuosina. Poikkeuksena ovat matalampijännitteiset LFP (3,2 V) ja LTO (2,3 V) kemiat, joita voi säilyttää myös varaustason ollessa korkea.
 

korsteeni

Well-known member
värkkäsin pari powerbank'ia vanhasta tabletin akusta ja läppärin akusta jossa yksi 3.6v oli kuollut, vaihdoin vanhasta tilalle
ovat yli 5vuotta pelanneet moitteetta kaikenlaisessa testailussa 5v tarvitsevilla härpäkkeillä enkä ole minkäälaista hiipumista havainnut

IMG_20230601_100637.jpg
 
värkkäsin pari powerbank'ia vanhasta tabletin akusta ja läppärin akusta jossa yksi 3.6v oli kuollut, vaihdoin vanhasta tilalle
ovat yli 5vuotta pelanneet moitteetta kaikenlaisessa testailussa 5v tarvitsevilla härpäkkeillä enkä ole minkäälaista hiipumista havainnut

Näytä liitetiedosto 9284
Hyvä, että toimii!

Tuo tabletin akku on ns. pussikenno, mikä ei ole mekaanisesti kovin hyvin suojattu iskuilta. Kannattaa olla varovainen sen kanssa.

Miltä vuodelta tuo läppärin akkupaketti on? Onko kuvaa kennoista sen sisältä. Pystyn netistä löytämillä tiedoilla dekoodaamaan suurten valmistajien kennojen valmistuspäivät.

Tuossa on Samsungin kennot, eli kennoon on tulostettu 3 riviä tekstiä, ja viimeinen on päivämääräkoodi.

Vanhemmissa Samsungeissa menee niin, että toinen kirjain on vuosi. A=2010, B=2011, C=2012, D=2014, E=2014... Kolmas on kuukausi. Numeroina 1-9 ja kirjaimet A-C edustaa kuukausia tässä järjestyksessä.
 
Ylös