Natriumasetaatti lämpöakkuna

Moro,

Onko missän ollut juttua natriumasetaatin (sodium acetate) käyttämisestä lämpöakkuna? Samaa kamaa mitä käytetään heat pad:eissä.

Sen sulamisenergian, noin 270 kJ/kg, voi varastoida alle nollassa asteessa, ja vapautettuna lämpenee reilu viitenkymppiin.

Uudelleenlataaminen tapahtuu lämmittämällä 65 asteeseen. Sen voisi tehdä vaikka tyhjiöputkikeräimillä (aurinkolämpö) kesällä. Vapauttaisi sitten talven mittaan.

Kyseinen aine ei ole kallista, tinkaamaton kysely tukkurille oli 50 senttiä/kilo teollisuuslaatuna. Saa varmaankin tosta vielä reilusti alas.

-- Topi

Niin kyseessä lienee jonkinlainen faasimuutos? Ongelma lienee hallitussa lämmön luovuttamisessa.

Puuha sanoi:

Niin kyseessä lienee jonkinlainen faasimuutos? Ongelma lienee hallitussa lämmön luovuttamisessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Joopa.. voisi olla aika mielenkiintoista suunnitella kuinka tuota käytettäisiin... niissä pusseissahan reaktio lähtee mekaanisesti ja sitten koko erä luovuttaa lämpönsä.

Sen nestemäisen asetaatin voi varastoida säiliöön, josta sitten pumpataan ja valutetaan korkealta (jotta ei tule "takapotkua") jo kovettunen idun päälle.
Isoin ongelma ollee kiinteän aineen poiskerääminen. Se pitänee jotenkin murskata lämmönkeräimen ympäriltä ja toimittaa eteenpäin.

-- Topi

Vanha ketju, mutta uusi aihe minulle.
Voisikohan tuota ainetta kapseloida lämpöä johtavaan "kannuun", joka olisi siirrettävissä latausasemasta varastoon. Varastosta sitten purkuasemaan, jossa lämpö otettaisiin käyttöön. Kesällä lataisi kannuja esim. juuri aurinkokeräimillä ja talvella työntäisi lämmön vesivaraajaan kerta-annoksina. Näin ei tarvitsisi irtoaineen kanssa kikkailla, varsinkin kun epäpuhtaudet pilaavat pitkäaikaisen varastointikyvyn. Latauksen ongelma on, että koko kannu pitäisi saada kerralla "ladattua". Jos ei onnistu, niin lämpö alkaa samantien purkautumaan.

markkula sanoi:

Vanha ketju, mutta uusi aihe minulle.
Voisikohan tuota ainetta kapseloida lämpöä johtavaan "kannuun", joka olisi siirrettävissä latausasemasta varastoon. Varastosta sitten purkuasemaan, jossa lämpö otettaisiin käyttöön. Kesällä lataisi kannuja esim. juuri aurinkokeräimillä ja talvella työntäisi lämmön vesivaraajaan kerta-annoksina. Näin ei tarvitsisi irtoaineen kanssa kikkailla, varsinkin kun epäpuhtaudet pilaavat pitkäaikaisen varastointikyvyn. Latauksen ongelma on, että koko kannu pitäisi saada kerralla "ladattua". Jos ei onnistu, niin lämpö alkaa samantien purkautumaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

1kWh on 3.6MJ. 270kJ/kg tarkoittaa, jos ei olla turhan nuukia, että 1kWh = 10kg / 5€ asetaattia. Eli 10c energian varastoiminen maksaisi 5€... heikosti kannattaa vaikka vehje toimisi 50v.

Jos talo syö 100kWh päivässä, pitää joka päivä käyttää 1000kg asetaattia ( 500€ ) eli kuukauden lasti olisi 30 tonnia / 15000€... ja tilaa tarvitaan 20m3. Asetaatti pitäisi saada tosihalvalla jos siihen haluaa tallettaa kesän auringot.

No juu. Jos saisi helposti kannattavaksi, olisi tuon joku jo tuotteistanut.
Kuvailemallani tavalla toimimalla tulisi myös melko paljon askartelemista kannujen kanssa ja näyttäisi olevan kerta-annokset aika painaviakin.

kallio on joka pojan miksei tytönkin ratkaisu. aino miinus on vain siinä että menee pari kesää ladatessa kalliota nokko lämpimäksi jotta sen lämpöä voisi sitten hyödyntää jossain määrin. muistaakseni meni 5 vuotta että kalliota voitiin käyttää energian varastointiin n. 75-80% hyötysuhteella riippuen kiviaineksesta, maastosta sekä kallion paksuudesta.

Puuha sanoi:

kallio on joka pojan miksei tytönkin ratkaisu. aino miinus on vain siinä että menee pari kesää ladatessa kalliota nokko lämpimäksi jotta sen lämpöä voisi sitten hyödyntää jossain määrin. muistaakseni meni 5 vuotta että kalliota voitiin käyttää energian varastointiin n. 75-80% hyötysuhteella riippuen kiviaineksesta, maastosta sekä kallion paksuudesta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kallio pitänee porailla aika täyteen lämmönsiirtoreikiä. Näistä on esimerkkejä joissa on kilometrikaupalla reikää. Kivi ei ole kuitenkaan ihan toivotonta ainetta: tilavuuteen nähden ominaislämpökapasiteetti on veteen verraten siinä 2/3, vaikka painoon nähden on vain 1/5. Uuden, kalliolle tulevan talon alle saa huiman kivimäärän varaajaksi, jos on rahaa porata reikiä.. 200m2 pohja * 10m lävet = 2000m3 ja sitten jos vielä eristää sivut siinä muiden louhintojen lomassa niin lämpöä karkaa merkittävästi vain alaspäin.

Pitää sitä latauspaneeliakin olla aika monta neliötä. Tämmöistä voisi olla hauska yrittää. Eikun Lotto vetämään.

ei tarvitse porata reikiä. riittää että kallion pintaan saa pienen lammen vedestä. monesti kallion pinnalla on monttuja joihin mahtuu useampi kuutio vettä. kun montun täyttää vedellä sekä eristää pinnan. hoitaa vesi lämmön siirron kallioon ja toisin päin kun energiaa käytetään.

jos kalliossa ei ole monttua valmiina voidaan sellainen tehdä valamalla. sääntönä on käytännössä mitä syvemmällä maan sisällä kallio on sitä parempi hyötysuhde on koska routa ei pääse kalliota viilentämään.

Puuha sanoi:

ei tarvitse porata reikiä. riittää että kallion pintaan saa pienen lammen vedestä. monesti kallion pinnalla on monttuja joihin mahtuu useampi kuutio vettä. kun montun täyttää vedellä sekä eristää pinnan. hoitaa vesi lämmön siirron kallioon ja toisin päin kun energiaa käytetään.

jos kalliossa ei ole monttua valmiina voidaan sellainen tehdä valamalla. sääntönä on käytännössä mitä syvemmällä maan sisällä kallio on sitä parempi hyötysuhde on koska routa ei pääse kalliota viilentämään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Onkohan näitä jossain kokeiltu ? Suomessa pitäisi vielä olla kallio jossa ei liikaa pohjavesiä liiku.

juu pohjavesi kuten myös aivan lähellä olevat vesistöt ovat ongelmallisia. vesistöjä suomessahan riittää.

en tiedä suomesta yhtään kohdetta jossa näin lämmitettäisiin peruskalliota mutta ulkomailla on monenlaisia innovaatioita lämmityksen suhteen jopa käytössä. muistelisin että jossain päin oli kallioon ammuttu n. 5 metriä syvä "lampi" jonka päälle oli kanneksi valettu betoni kerros eristeineen sekä maata päällä. tilavuus oli alle 100 kuutiota. eli käytännössä veteen jo yksistään saa varattua n. 5000kwh.

kummasti yön aikana jo siirtyy vedestä energiaa kallioon kohtuu hyvillä hyötysuhteilla (lähes 100%) kun taas kallion eristyskyky huomioon ottaen päästään energian pitkäaikaisessa varastoinnissa 80% paremmalle puolen jo kohtalaisissa olosuhteissa.

suuri vesimassa on myös aika oleellinen niin kallion lämmityksessä kuin myös lämmön talteenotossa kalliosta. prosessi on loppujenlopuksi aika hidas sillä lämmitysteho on kuitenkin aika marginaalinen lämpötilaerojen vuoksi. loppujen lopuksi on aika edullinen rakentaa mikäli sopivaa kalliota on olemassa pihapiirissä kun ajatellaan käyttöikää.

niin jos ajatusta lähtee viemään vielä aavistuksen pidemmälle niin kyllä jossain vaiheessa stirlingit tulevat koko kansan huviksi. tällöin kallio akusta voitaisiin ottaa lämmitysenergia stirlingille joka tuottaa ohessa sitten sähköä muutaman kymmenen-sata wattia. visioita pitää aina olla mutta ei niiden visioiden mukaan kyllä kannata aina elää.  ;D