Kirjoittaja Aihe: Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin  (Luettu 99902 kertaa)

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3723
no niin, mieleen taas juolahtaa keskustelua herättävä asia liittyen läheisesti otsikkoon ja siitä aiheutuviin seuraamuksiin. kun tiedetään se että maanomistaja on vastuussa maistaan ja kun hän vuokraa maansa tuulivoimalla energiaa tuottavalle yritykselle muutamalla tonnilla ottaa hän samalla myös vastuun siitä että voimala puretaan. toki purkuvastuu on tuulivoimayhtiöllä mutta mikä takaa että yritys ei ole selvityskunnossa kun myllyistä aika jättää? kyse on aika suuresta summasta per purettava yksikkö jota tuskin maanomistajat ovat huomanneet kun sopimukset ovat tehneet.

tuollaista tuossa aikaisemmin kirjoittelin.

no nyt sitten se alkaa jo mediassakin olemaan framilla. http://yle.fi/uutiset/tuulimyllyn_purku_on_viime_kadessa_maanomistajan_vastuulla/7542969

windmill

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 94
Huomenta,

Melko huonoon asuun kirjoitettu juttu, siis tarkoitan tuota  >:(
http://yle.fi/uutiset/tuulimyllyn_purku_on_viime_kadessa_maanomistajan_vastuulla/7542969
Kaikesta mekin joudumme maksamaan Yle-veroa?  :-\
Parempaa Suomen kieltä kuuli - 70 luvulla Slussenilla!  :-*

Tähän väliin voisi heittää jutun kuka vastaa ydinvoimaloiden purkamisesta, ikuisesti eivät toimi nuokaan laitokset,  :'(
Surkuhupaisaa asiassa on se, että Arevan monumentti ei tule tuottamaan wattiakaan sähköä vielä moniin vuosiin! ::)
http://yle.fi/uutiset/aamulehti_olkiluodon_uusi_ydinvoimala_maailman_kallein_rakennus/6943607
Voihan tuollakin lohduttautua:  :P
http://www.talouselama.fi/uutiset/olkiluodon+ydinvoimala+ei+olekaan+maailman+kallein+rakennus++hs+nama+ajavat+ohi/a2241037

Tässä varmaankin "Hanhijoesta" jotain reaaliteettejä:  ::)
http://m.iltalehti.fi/app/talous/2014092818701500_ta.shtml

Voisihan ydinvoiman puolustajat / kannattajat alkaa kerään jotain "purkurahastoa" ja tallettaa sen vaikka Kyprokselle, tili olisi kait tuo:  ::)
Laaksonen, Rosatom Overseasin varajohtaja  ;D

Hyvää viikonloppua kaikille,

-Juha-
« Viimeksi muokattu: 31.10.14 - klo:06:59 kirjoittanut windmill »

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1119

Tähän väliin voisi heittää jutun kuka vastaa ydinvoimaloiden purkamisesta, ikuisesti eivät toimi nuokaan laitokset,  :'(

Voisihan ydinvoiman puolustajat / kannattajat alkaa kerään jotain "purkurahastoa" ja tallettaa sen vaikka Kyprokselle, tili olisi kait tuo:  ::)


Purkamista varten on kerätty rahat jo etukäteen. Nyt kasassa lienee jokunen miljardi. Tuossa wikipedian jutussa tilanne vuonna 2007:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Geologinen_loppusijoitus
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1174
Melko huonoon asuun kirjoitettu juttu, siis tarkoitan tuota  >:(
http://yle.fi/uutiset/tuulimyllyn_purku_on_viime_kadessa_maanomistajan_vastuulla/7542969
Kaikesta mekin joudumme maksamaan Yle-veroa?  :-\
Parempaa Suomen kieltä kuuli - 70 luvulla Slussenilla!  :-*
Asiakin on aika monipiippuinen, sanoisinko piiloasenteellinen. Ideanahan on vähäisen haitan korvaaminen välittömän omistus- ja vaikutusalueen ulkopuolelle. Olen itse kylläkin sitä mieltä, että ihan vastaavasti joka ikiselle henkilölle, joka joutuu asumaan kilometriä lähempänä junarataa, kahta kilometriä lähempänä moottoritietä, laivaväylän ääressä asuvalle, alle 20 km:n päässä lentokentästä asuvalle, 30 km lähempänä sellutehdasta, kaatopaikkaa, sikalaa asuvalle ym. ym. voisi maksaa tätäkin huomattavampia summia haitasta, jota melu, pöly, aallokko, noki, käryt, hajut ja etenkin näiden vastatoimet edellyttävät. Jokaiselta ohi kulkevan kulkuneuvon matkustajan pitäisi osaltaan maksaa tästä haitasta. Taajamassa voisi myös pientalon puulämmittäjän korvaamaan naapureille vaikkapa tonnin kullekin vuodessa aiheuttamastaan ylimääräisestä kärystä ja noesta.

pökö

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 798
  • YV on YV, eikä sitä levitetä.
Ideanahan on vähäisen haitan korvaaminen välittömän omistus- ja vaikutusalueen ulkopuolelle. Olen itse kylläkin sitä mieltä, että ihan vastaavasti joka ikiselle henkilölle, joka joutuu asumaan kilometriä lähempänä junarataa, kahta kilometriä lähempänä moottoritietä, laivaväylän ääressä asuvalle, alle 20 km:n päässä lentokentästä asuvalle, 30 km lähempänä sellutehdasta, kaatopaikkaa, sikalaa asuvalle ym. ym. voisi maksaa tätäkin huomattavampia summia haitasta, jota melu, pöly, aallokko, noki, käryt, hajut ja etenkin näiden vastatoimet edellyttävät. Jokaiselta ohi kulkevan kulkuneuvon matkustajan pitäisi osaltaan maksaa tästä haitasta. Taajamassa voisi myös pientalon puulämmittäjän korvaamaan naapureille vaikkapa tonnin kullekin vuodessa aiheuttamastaan ylimääräisestä kärystä ja noesta.
Hyvä esimerkki kottelta, olen samaa mieltä.
12m2 Solid Green SS20 tasot + 900 l D.I.Y.varaaja neljällä kierukalla + 110 l käyttövesilämmitin.
Aurinkokierukat 2xLK35, esilämmitys LK60 ja loppulämmitys LK80 + Nibe 1120 maalämpö

Ilmaisenergia.info


rotzi

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1762
Taajamassa voisi myös pientalon puulämmittäjän korvaamaan naapureille vaikkapa tonnin kullekin vuodessa aiheuttamastaan ylimääräisestä kärystä ja noesta.
Hyvä esimerkki kottelta, olen samaa mieltä.
toimintatonni jokaiselle ja jokaiselta naapurilta 200m säteellä...kukahan siinä sitten selviää voittajana...ainakin lähtis raha liikkumaan  ;D
« Viimeksi muokattu: 31.10.14 - klo:23:24 kirjoittanut rotzi »

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3723
Huomenta,

Melko huonoon asuun kirjoitettu juttu, siis tarkoitan tuota  >:(
http://yle.fi/uutiset/tuulimyllyn_purku_on_viime_kadessa_maanomistajan_vastuulla/7542969
Kaikesta mekin joudumme maksamaan Yle-veroa?  :-\
Parempaa Suomen kieltä kuuli - 70 luvulla Slussenilla!  :-*

yleverolla ei valitettavasti pureta konkurssikypsien tuulivoimatuotantoyritysten myllyjä. mutta joo kommenttisi osoittaa ettet halua myöntää asian olevan oikea ongelma kun tartut ulkoasuun.

kuten denzil edellä jo sainoi ydinvoimaloilla on olemassa takuurahat jälkihoitoa varten joten siinä ollaan paremmilla kantimilla jälkihoidon osalta. myös se että laitosten hankinnassa on matkassa useampia isoja tekijöitä joilla on tilillä likviviteettiä ei haittaa se että yksi tai kaksi osakasta kuukahtaa.

asioista pitää voida keskustella niiden oikeilla nimillä sekä realistisesti ilman että omat aatteet siihen vaikuttavat. vai onko oikein että vastuu sysätään yritysten toiminnasta maanomistajalle tekemällä kupru? saati sitten se että vedetään homma ylitse.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1174
kuten denzil edellä jo sainoi ydinvoimaloilla on olemassa takuurahat jälkihoitoa varten joten siinä ollaan paremmilla kantimilla jälkihoidon osalta. myös se että laitosten hankinnassa on matkassa useampia isoja tekijöitä joilla on tilillä likviviteettiä ei haittaa se että yksi tai kaksi osakasta kuukahtaa.

asioista pitää voida keskustella niiden oikeilla nimillä sekä realistisesti ilman että omat aatteet siihen vaikuttavat. vai onko oikein että vastuu sysätään yritysten toiminnasta maanomistajalle tekemällä kupru? saati sitten se että vedetään homma ylitse.
Omasta puolestani kaipaisin puheena olevasta asiasta ensiksi asiapitoisen analyysin siitä, onko uskottua ongelmaa edes olemassa. Tuulivoimalan konehuoneen nostamiseen maahan nosturilla osien irrottamisen jälkeen tuskin menee laitevuokrineen kovin monta kymppitonnia. Torni puolestaan kaatuu melko edullisesti ammattimaisen esityön ja räjäytyksen seurauksena. Vastaavasti koneiston sisältämän kuparin, alumiinin ja romuraudan, sekä tornin romuraudan arvo saattaisi olla samaa luokkaa kuin purkutyö ja kuljetus pois. Totta kai purkukulut kuitataan ensin päältä pois olkoon omistajana vaikka sitten konkurssipesä. Sitä paitsi, tämän kaltaisiin asioihin on helppo kehittää ja liittää vakuutustuote (sähköntuottajan maksettavaksi vuokrasopimuksen edellytyksenä), jos ongelma kumminkin on olemassa.

Ydinvoimalan purkaminen on hiukan toinen juttu, koska kyse on suuresta määrästä erikoisen hankalasti käsiteltävää ongelmajätettä, jota ei voida mitenkään käyttää hyväksi, vaan päin vastoin, materiaalit täytyy säilöä erikoisen kalliisti hamaan tulevaisuuteen.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1119
kuten denzil edellä jo sainoi ydinvoimaloilla on olemassa takuurahat jälkihoitoa varten joten siinä ollaan paremmilla kantimilla jälkihoidon osalta. myös se että laitosten hankinnassa on matkassa useampia isoja tekijöitä joilla on tilillä likviviteettiä ei haittaa se että yksi tai kaksi osakasta kuukahtaa.

asioista pitää voida keskustella niiden oikeilla nimillä sekä realistisesti ilman että omat aatteet siihen vaikuttavat. vai onko oikein että vastuu sysätään yritysten toiminnasta maanomistajalle tekemällä kupru? saati sitten se että vedetään homma ylitse.
Omasta puolestani kaipaisin puheena olevasta asiasta ensiksi asiapitoisen analyysin siitä, onko uskottua ongelmaa edes olemassa. Tuulivoimalan konehuoneen nostamiseen maahan nosturilla osien irrottamisen jälkeen tuskin menee laitevuokrineen kovin monta kymppitonnia. Torni puolestaan kaatuu melko edullisesti ammattimaisen esityön ja räjäytyksen seurauksena. Vastaavasti koneiston sisältämän kuparin, alumiinin ja romuraudan, sekä tornin romuraudan arvo saattaisi olla samaa luokkaa kuin purkutyö ja kuljetus pois. Totta kai purkukulut kuitataan ensin päältä pois olkoon omistajana vaikka sitten konkurssipesä. Sitä paitsi, tämän kaltaisiin asioihin on helppo kehittää ja liittää vakuutustuote (sähköntuottajan maksettavaksi vuokrasopimuksen edellytyksenä), jos ongelma kumminkin on olemassa.

Konehuone ja lavat ovat yleensä lasikuitua (myös torni joskus). Käytetty lasikuitu on vähän sellaista tavaraa, että sille on ollut vaikea löytää järkevää uusiokäyttöä sen enempää kuin vanhoille lasikuituveneille. Hökötyksen kaataminen aiheuttaisi sen, että kuitutikkua olisi levällään aika laajalla alueella. Vaihteistot, napa ja terästorni kelpaavat tietysti kierrätykseen sellaisenaan joten ne voisi ehkä öljyjen tyhjennyksen jälkeen pudottaa/kaataa maahan. Itse veikkaan, että voimaloista tulee muistomerkkejä, koska kierrätysmateriaalin arvo on pienempi kuin purkukustannukset (varsinkin lasikuidun ja betonin osalta). Se on sitten rakennusviranomaisista kiinni, pitääkö torni purkaa heti vai hetken päästä. Todennäköisesti heti, ellei sitten polta lentoestevaloja tornissa omalla kustannuksellaan.

Tässä vielä esimerkkikuva lasikuidusta metsässä:

http://www.epaw.org/photos/WKA_zerstoert_1.jpg

Pikainen nettiselaisu näyttäisi, että luokkaa 100000-200000 olisivat nettopurkukustannukset voimalaa kohden kierrätysmateriaalien myynnin jälkeen. Voi siinä maanvuokraaja olla ihmeissään....
« Viimeksi muokattu: 01.11.14 - klo:13:14 kirjoittanut denzil dexter »
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1174
Pikainen nettiselaisu näyttäisi, että luokkaa 100000-200000 olisivat nettopurkukustannukset voimalaa kohden kierrätysmateriaalien myynnin jälkeen. Voi siinä maanvuokraaja olla ihmeissään....
Jos noin on, maanvuokraajan kannattaa sopimusta tehdessään vaatia tuottajalta purkuvakuutus. Tuo on siis pankkitakauksen kaltainen takuu siitä, että jollei laitoksen omistaja kykene vastaamaan sen purkukustannuksista, niin sitten vakuutusyhtiö. Tuo ei luultavasti edes tule kovin kalliiksi (sähköntuottajalle), koska odotusarvoisesti laitteisto pysyy kumminkin parikymmentä vuotta toimintakunnossa normaalihuollolla. Esim. 5MW:n laitos sentään tuottaa vuodessa odotusarvoisesti ainakin 13GWh (olettaen huipun käyttösuhteeksi hieman vajaa 30%), mikä 3c/kWh pörssisähkön hinnallakin tekisi tuotoksi luokkaa 400keur/vuosi (alkuvaiheen takuuhintahan on sitten moninkertainen, mutta halvimmillaan keskimääräinen pörssisähkön hinta on vuosittainkin ollut selvästi tuon 3c/kWh yläpuolella keskimäärin).

Purkukustannukset saisi siis normaalin käyttöiän aikana kasaan sähkön tuottona muutamassa kuukaudessa, eli vakuutuksenantajan jääminen tappiolle on jokseenkin mahdotonta, jos muutaman tuhannen euron vakuutusmaksu on maksettu vuosittain parin kymmenen vuoden ajan (mahdollisen petollisen toiminnan, eli konkurssin käyttöiän lopulla yhtiö kyllä pystyy ulosmittaamaan; teknisten, odotettua käyttöikää merkittävästi lyhentävien ongelmien aiheuttamiin talousvaikutukset taas eivät ole kovin todennäköisiä ja niihin käytettäneen joka tapauksessa muutakin vakuutusturvaa).

Paloiteltu lasikuitumuovi on käsittääkseni melko yksinkertaisesti hävitettävissä arinapolttolaitoksissa sekajätteen mukana. Jäljelle jää vain hiekkapölyä. Sopivia nykyaikaisia ja savukaasut hyvin puhdistavia laitoksia on ainakin Vantaalla, Kotkassa ja Tukholmassa (joihin kaikkiin Etelä-Suomen kaupunkien sekajätteitä rahdataan suuria määriä lajittelematta jätettä sen kummemmin; hyvällä puhdistuksella viittaan siihen, että tuotettua energiayksikköä kohti tuotettu epäpuhtauksien määrä alittaa kirkkaasti tyypillisen kivihiili- tai turvevoimalan tason).

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1119

Paloiteltu lasikuitumuovi on käsittääkseni melko yksinkertaisesti hävitettävissä arinapolttolaitoksissa sekajätteen mukana. Jäljelle jää vain hiekkapölyä. Sopivia nykyaikaisia ja savukaasut hyvin puhdistavia laitoksia on ainakin Vantaalla, Kotkassa ja Tukholmassa (joihin kaikkiin Etelä-Suomen kaupunkien sekajätteitä rahdataan suuria määriä lajittelematta jätettä sen kummemmin; hyvällä puhdistuksella viittaan siihen, että tuotettua energiayksikköä kohti tuotettu epäpuhtauksien määrä alittaa kirkkaasti tyypillisen kivihiili- tai turvevoimalan tason).

Ei polttaminen sinänsä ole ongelma, vaan suuri palamattoman kiintoaineen määrä. Laminaatin tilavuudesta parhaimmillaan luokkaa 60% on kuitua, joka ei pala. Todennäköisin hyödyntämiskohde on betoninvalmistus: silloin hartsin palamisenergia voidaan käyttää sementin valmistamiseen ja jämät käyttää suoraan hiekan asemesta betonin osana. Jotain tuolle asialle pitäisi kuitenkin tehdä: tällä hetkellä kaikki menevät käytännössä kaatopaikoille.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

pökö

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 798
  • YV on YV, eikä sitä levitetä.
Jos vaan jättää purkamatta. Kun on omalla maalla niin ei tarvi riidellä maanomistajankaan kanssa.
12m2 Solid Green SS20 tasot + 900 l D.I.Y.varaaja neljällä kierukalla + 110 l käyttövesilämmitin.
Aurinkokierukat 2xLK35, esilämmitys LK60 ja loppulämmitys LK80 + Nibe 1120 maalämpö

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1119
Jos vaan jättää purkamatta. Kun on omalla maalla niin ei tarvi riidellä maanomistajankaan kanssa.

Ei tule onnistumaan. Jos rakennelmaa ei käytetä sen alkuperäiseen tarkoitukseen (tuottamaan sähköä tuulella), sille voidaan vaatia tehtävän käyttötarkoitusmuutos = uudet rakennusluvat ja paperisota. Se taas ei mene läpi 99% Suomen kunnista.
Käyttötarkoituksesta riippumatta ainakin lentoestevalojen pitäisi palaa jatkuvasti (vaatii todennäköisesti varmistusjärjestelmän sähkökatkojen varalta).
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

pökö

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 798
  • YV on YV, eikä sitä levitetä.
Antaa vaan tolpan olla pystyssä, toimii systeemi tai ei. Ei sitä kukaan tule päivittäin kysymään että tuotatko vai et, ja jos kysyy niin sanot että tuotetaan, sillä selvä. Lentokonevalot siellä tarvii olla muutenkin, ei niiden polttaminen ketään vararikkoon aja.
12m2 Solid Green SS20 tasot + 900 l D.I.Y.varaaja neljällä kierukalla + 110 l käyttövesilämmitin.
Aurinkokierukat 2xLK35, esilämmitys LK60 ja loppulämmitys LK80 + Nibe 1120 maalämpö

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1174
Laminaatin tilavuudesta parhaimmillaan luokkaa 60% on kuitua, joka ei pala. Todennäköisin hyödyntämiskohde on betoninvalmistus: silloin hartsin palamisenergia voidaan käyttää sementin valmistamiseen ja jämät käyttää suoraan hiekan asemesta betonin osana. Jotain tuolle asialle pitäisi kuitenkin tehdä: tällä hetkellä kaikki menevät käytännössä kaatopaikoille.
HSY ainakin sanoo, että lasikuituveneet on vietävä Ammänsuon kaatopaikalle (suuren koon takia) ja antaa ymmärtää, että materiaali viedään sieltä Vantaan voimalaan poltettavaksi http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/Sivut/default.aspx. Tunnetusti kokonaisuus palaa. Lavat lienevät aika samantyyppistä materiaalia. Korkeintaan niissä on enemmän hiilikuitua, joka sitten palaa yhtä iloisesti on hartsikin.

Kyllähän tuo täytemateriaali haittaa palamista, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti. Esimerkiksi Viron sähköntuotanto nojaa palavaan kiveen, jonka poltto-ominaisuudet tuskin ovat ainakaan paremmat. Lasia toki ei tällä menettelyllä saa talteen, mutta epäilenpä, että ikääntyneiden veneiden mukana hukkaantuva materiaali on todellisuudessa suurempi menetys kuin roottoreiden siipien mukana menetettävä. Tokihan tuohon voi kehittää kierrätysmenetelmänkin, esim. polttaminen hapessa samanlaisten purkujätteiden kanssa, mutta mikä voitetaan, luultavasti menetetään korkojen kera keruu- ja kuljetuskustannuksina näihin liittyvänä energiahukkana.

Itse epäilen, että nuo vehkeet eivät jää metsiin, vaan ne kierrätetään. Tuollaisen vehkeen purkaminen ja materiaalien kierrättäminen on kumminkin suhteessa kannattavampaa kuin vaikkapa puun kaataminen ja kuljettaminen tehtaalle, kunhan markkinoita syntyy tehokkaille työmenetelmille ja -välineille. Puun kaatokin yleensä tulee sitä kannattavammaksi, mitä suuremmasta rungosta on kyse.

Ilmaisenergia.info