Luin jokin aika sitten jutun Convionin kaksisuuntaisista polttokennoista ja siitä, miten Japanissa jo 200 000:een rakennukseen on asennettu polttokenno (http://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/sahkotekniikka/fi_FI/polttokennot/). Ajatukseni lähtivät saman tien liikkeelle ja aloin miettiä polttokennon ympärillä pyörivää energiaomavaraista omakotitaloa. Aiheesta ei juurikaan löydy keskusteluja tai muutenkaan ainakaan suomenkielistä informaatiota, joten siksi tämä avaus.
Polttokennohan tosiaan olisi Suomen olosuhteisiin todella ideaali, päästötön ja vaivaton sähkön- ja lämmönlähde. Tässä käyttötarkoituksessa
vedynjakeluverkoston puuttuminenkaan ei olisi ongelma. Suunnittelun lähtökohtana olisi luonnollisesti maksimoitu oma sähköntuotanto sekä minimoitu energiahukka ja energiantarve passiivitalotyyliin. Eli pähkinänkuoressa:
Nykyaikaiset paksut eristeet seinissä, yläpohjassa ja alapohjassa ja kolmilasiset ikkunat. Huonekohtainen käytön mukaan optimoitu lämmityksen säätö, tuloilman lämmitys maakanavassa ja lämmön talteenotto poistoilmanvaihdosta ja jätevedestä. Automaattisesti säätyvät screenkaihtimet ja markiisit vähentämässä viilennystarvetta kesällä ja lämmitystarvetta muina vuodenaikoina. Lisälämmönlähteeksi riittäisi ilmalämpöpumppu, jota voisi käyttää myös viilennykseen kesällä.
Jyrkkä (45 astetta) kattomateriaaliin integroiduilla ohutkalvopaneeleilla varustettu pulpettikatto etelän suuntaan. Lisäksi sopiva määrä aurinkokeräimiä käyttöveden lämmittämiseen. Kulku sisään rakennuksen päädyistä, jotta lumien voidaan antaa valua itsestään alas tuotannon maksimoimiseksi myös talviaikaan. Katon yläreunassa tuuliruuveja asennettuna vaakaan ja pystyyn (nämä eivät toki ole mitenkään kriittisiä komponentteja järjestelmän toiminnalle.)
Kaiken ytimenä kaksisuuntainen polttokenno ja iso vetysäiliö hyvin tuuletetussa tilassa. Myös pieni akusto tarvitaan.
Ja miten kaikki toimii?
Keväällä kun aurinko alkaisi paistaa riittävästi, käyttövesi lämpiäisi aurinkokeräimillä. Aurinkosähkötuotanto huolehtisi talon peruskuormasta päivisin ja akusto öisin. Ylijäämäsähköä voisi jo tässä vaiheessa käyttää elektrolyysiin vetyvarastojen täydentämiseksi. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä enemmän vedyntuotanto kasvaa. Tätä jatkuisi pitkälle syksyyn.
Loppusyksystä, kun paneelit ja keräimet eivät enää tuota riittävästi sähköä ja lämpöä, polttokenno käännettäisiin tuotantoasentoon. Polttokennon tuottama lämpö voitaisiin hyödyntää ohjaamalla sitä varaajaan käyttövettä varten ja takan tapaisena säteilylämmönlähteenä keskellä taloa. Huoneisiin lämpöä voisi jakaa ovien päälle asennettavilla lämmönsiirtopuhaltimilla. Kennon tuottamaa sähköä puolestaan käytettäisiin kaikkeen muuhun, viimeisenä ilmalämpöpumpulle ja varaajalle jos pelkkä kennon tuottama lämpö ei riitä. Paneelien tuotantokaan ei hyvästä suunnittelusta johtuen täysin nollaan taitaisi tipahtaa koko talvena, vähentäen näin polttokennosähkön tuotantotarvetta.
Tuuliruuveista olisi luonnollisesti hyötyä ympäri vuoden, talvella vähentämään lämmitystarvetta ja kesällä lisäämään vedyntuotantoa.
Polttokennon käyttö energiantuotantoon on rajattu vain pimeille ja kylmille talvikuukausille sen käyttöiän pidentämiseksi. Samasta syystä polttokennoa ei käytetä öisen sähkönkulutuksen kattamiseen, vaan se hoidetaan akuilla. Vastaavasti akuston käyttöikää pidennetään ja tarvittavaa kokoa rajoitetaan minimoimalla sähkön käyttö yöaikaan. Esimerkiksi keväällä ja syksyllä lämmitys keskitettäisiin päiväaikaan kun käytössä on ylijäämäsähköä, kesällä tehtäisiin samoin jäähdytyksen suhteen.
Ja sitten spekulointia.
Tarvittavan polttokennon tehon ja vetysäiliön koon pienentämiseksi ilmalämpöpumpun sijaan voisi käyttää vesikiertoista lattialämmitystä ja maalämpöpumppua tai vesi-ilmalämpöpumppua ja hyödyntää myös aurinkokeräimiä laajemmin lämmitysveden lämmittämiseen. Passiivitalomenetelmiä hyödyntämällä lisäenergiantarve on kuitenkin sen verran vähäinen, että on luultavasti edullisempaa olla rakentamatta perinteistä lämmitysjärjestelmää ja tehdä sen sijaan aavistuksen suurempi polttokennojärjestelmä.
Oma vedyntuotanto mahdollistaisi myös vetyauton käytön aika näppärästi, jolloin omavaraisuus ulottuisi myös liikkumiseen, mikäli tuotantokapasiteetti sen sallii.
Kaksisuuntaisen polttokennon sijaan voitaisiin käyttää myös erillisiä perinteistä polttokennoa ja elektrolyysilaitteistoa. Tällaiseen löytyy jo nyt markkinoilta sovellettavia ratkaisuja. Tulevaisuudessa vaihtoehtona voisi olla myös katolle asennettavat elektrolyysipaneelit , jotka muuttavat suoraan auringonvaloa vedyksi. Haittapuolena on, että ne eivät ole kovinkaan pitkäikäisiä, joten niiden uusimiseen aika ajoin pitäisi varautua.
Elektrolyysin raaka-aineena voisi luultavasti pienillä järjestelyillä käyttää puhdistettua kiinteistön hulevettä. Tämän riittävyys jää tosin täysin arvailujen varaan.
Ilmalämpöpumpunkin tarpeen voisi kyseenalaistaa ja käyttää sen sijaan ihan vain sähköpattereita. Niitä käyttäen huonekohtainen lämpötilan säätö olisi ehkä helpompaa. Lähinnä huolta aiheuttaa mahdollinen viilennystarve kesäisin, vaikka tehokas aurinkosuojaus siinä paljon auttaakin.
Varaavan takan voisi varalämmönlähteeksi aina laittaa, jos olisi epäilyksiä polttokennoon pohjautuvan lämmityksen riittävyydestä tai toimintavarmuudesta.
Entäpä taloudellinen kannattavuus
Tämänhetkisillä tiedoillani en ota kantaa tähän puoleen enkä toiseen. Kaikkihan riippuu loppupeleissä siitä, millä hinnalla sopivankokoisia kaksisuuntaisia polttokennoja jossain vaiheessa saa hankittua ja toisaalta siitä, mikä niiden käyttöikä on. Energiaomavarainen talo ei tarvitse sähköliittymää, jonka avaus voi syrjäseuduilla maksaa paljonkin. Samoin sähkön perusmaksuissa tulisi jatkuvaa säästöä. Säästöä tulee myös siitä, ettei taloon tarvitse rakentaa varsinaista lämmitysjärjestelmää. Energian hintaan liittyvät epävarmuustekijät voisi myös kokonaan unohtaa.
Kolmas tekijä puolestaan on aurinkopaneelijärjestelmän hinta.
Laskelmia
Nämä perustuvat lähinnä arvauksiin ja ovat parhaimmillaankin vain suuntaa-antavia, vaikka niissä on käytetty aitoja eri lähteistä kerättyjä tietoja. Kaikkea en näissä huomioi, vaan keskityn polttokennoon ja elektrolyysiin.
Voidaan kuvitella, että energiatehokas talo tarvitsisi yhteensä energiaa esimerkiksi 5000 kWh loka-maaliskuussa, jolloin polttokennoa olisi tarkoitus käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon. Polttokennon hyötysuhde sähköntuotannossa on n. 50%, lämmöntuotto huomioiden 90%. Vety sisältää energiaa 119MJ/kg. Siitä saadaan hyötykäyttöön siis 90% eli 107,1 MJ/kg
1 kWh = 3,6 MJ
5000kWh = 18000MJ
Tarvittava vetymäärä: 18000/107,1 =168kg
Parikymmentä kiloa vetyä tyypillisessä kahdensadan ilmakehän paineessa vaatii tuhannen litran paineastian, näin ollen 168 kg vaatii n. 8,4 m3 paineastian. Painetta nostamalla säiliön koon tarve tietenkin pienenee. Esimerkiksi vetyautoissa käytetään 700 barin säiliöitä. Näkisin kuitenkin, että paineen nostamisella saatava hyöty on vähäinen tässä käyttötarkoituksessa.
Oma lukunsa on toki paineistetun vedyn varastoimiseen liittyvät häviöt (n. 25% kuukaudessa) ja paineistamiseen kuluva energia, joita tässä laskelmassa en huomioi, vaikka pitäisi.
Entäpä sitten tuotantopuoli? Riittääkö tuotettu sähkö kattamaan riittävän vedyntuotannon?
Nykyiset alkalielektrolysaattorit tuottavat 1 kg vetykaasua 5078 kWh:lla sähköä.
Tarvittava sähköenergian määrä:
168*50= 8400, 168*78 = 13104 eli talon ns. ylijäämäsähköntuotannon pitäisi olla 8400kWh-13100kWh. Tähän pitäisi sitten lisäksi arvioida auringonpaistekauden muu kulutus, joka myös pitäisi kattaa. Suhteellisen pieni lukema, joka koostuisi pääasiassa kesän jäähdytystarpeesta ja talon peruskuormasta.
Aiemmin olen puhut ohutkalvopaneelien käytöstä, koska ne ovat keveitä eivätkä rasita kattorakenteita, ne voidaan asentaa kattoon valmiiksi jo tehtaalla ja aikanaan vuosikymmenien päästä kun katto pitää uusia, on samalla helppo uusia myös paneelit, eikä niiden purkaminen aiheuta lisätöitä. Tässä laskelmassa käytän kuitenkin perinteisiä paneeleita, koska
25kwp paneelisto tuottaa suomen olosuhteissa n. 20000kwH, jonka siis näiden laskelmien valossa pitäisi riittää.
Tarvittava pinta-ala aurinkopaneeleja?
265 W paneeli 1670 x 1006 mm. 25 kwp järjestelmään tarvitsee n. 95 paneelia eli n. 160 m2 tilaa. Mahtuvat siis tavallisen (esim.10m*15m) kokoisen talon katolle (212 m2) ongelmitta. Maksaa ehkä vajaat 30000 asennettuna ja vähemmän itse asentaen. Parempiakin arvioita saa antaa, uskon niitä tämän foorumin käyttäjiltä löytyvän. Mutta kuten todettua, itse ottaisin mieluummin ohutkalvopaneelit tähän käyttötarkoitukseen.
Tarvittavan polttokennon maksimiteho? Otetaan vastaan hyviä arvauksia. 1-5 kW:n polttokennot maksavat 4000-19000 dollaria (https://www.fuelcellstore.com/fuel-cell-stacks/high-power-fuel-cell-stacks). Kaksisuuntaisina hintaa tulisi toki olemaan enemmän, mutta minun silmissäni ainakaan nuo hinnat eivät olisi kohtuuttomia energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi.
Erillisten kaupallisten elektrolyysilaitteistojen valmistajia löysin kyllä paljon, mutta varsinaista laitteistojen hintatasoa on vaikeahko selvittää tarjouksia kyselemättä. Hintatason tietäminen tietysti olisi aika oleellista jos ajatellaan tällä hetkellä toteutettavissa olevan järjestelmän kannattavuuslaskelmia.
Convionin tuottamat kennot ovat hieman isompaa yli 50kW:n kokoluokkaa, joten niitä ei omakotitaloon kannata harkita, vaan ne toimisivat paremmin taloyhtiöiden käytössä.
Näkisin, että jossain vaiheessa polttokennoyhtiöt voisivat toimia etenkin harvaan asutuilla alueilla sähköverkkoyhtiöiden kilpailijoina tarjoten omavaraista avaimet käteen -pakettia rakentajille joko kertainvestointina tai kuukausimaksullisena palveluna.
Heräsikö kenelläkään tästä mitään ajatuksia? Täyttä paskaa on myös ajatus, mutta muunkinlaisia mielipiteitä saa esittää
Polttokennohan tosiaan olisi Suomen olosuhteisiin todella ideaali, päästötön ja vaivaton sähkön- ja lämmönlähde. Tässä käyttötarkoituksessa
vedynjakeluverkoston puuttuminenkaan ei olisi ongelma. Suunnittelun lähtökohtana olisi luonnollisesti maksimoitu oma sähköntuotanto sekä minimoitu energiahukka ja energiantarve passiivitalotyyliin. Eli pähkinänkuoressa:
Nykyaikaiset paksut eristeet seinissä, yläpohjassa ja alapohjassa ja kolmilasiset ikkunat. Huonekohtainen käytön mukaan optimoitu lämmityksen säätö, tuloilman lämmitys maakanavassa ja lämmön talteenotto poistoilmanvaihdosta ja jätevedestä. Automaattisesti säätyvät screenkaihtimet ja markiisit vähentämässä viilennystarvetta kesällä ja lämmitystarvetta muina vuodenaikoina. Lisälämmönlähteeksi riittäisi ilmalämpöpumppu, jota voisi käyttää myös viilennykseen kesällä.
Jyrkkä (45 astetta) kattomateriaaliin integroiduilla ohutkalvopaneeleilla varustettu pulpettikatto etelän suuntaan. Lisäksi sopiva määrä aurinkokeräimiä käyttöveden lämmittämiseen. Kulku sisään rakennuksen päädyistä, jotta lumien voidaan antaa valua itsestään alas tuotannon maksimoimiseksi myös talviaikaan. Katon yläreunassa tuuliruuveja asennettuna vaakaan ja pystyyn (nämä eivät toki ole mitenkään kriittisiä komponentteja järjestelmän toiminnalle.)
Kaiken ytimenä kaksisuuntainen polttokenno ja iso vetysäiliö hyvin tuuletetussa tilassa. Myös pieni akusto tarvitaan.
Ja miten kaikki toimii?
Keväällä kun aurinko alkaisi paistaa riittävästi, käyttövesi lämpiäisi aurinkokeräimillä. Aurinkosähkötuotanto huolehtisi talon peruskuormasta päivisin ja akusto öisin. Ylijäämäsähköä voisi jo tässä vaiheessa käyttää elektrolyysiin vetyvarastojen täydentämiseksi. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä enemmän vedyntuotanto kasvaa. Tätä jatkuisi pitkälle syksyyn.
Loppusyksystä, kun paneelit ja keräimet eivät enää tuota riittävästi sähköä ja lämpöä, polttokenno käännettäisiin tuotantoasentoon. Polttokennon tuottama lämpö voitaisiin hyödyntää ohjaamalla sitä varaajaan käyttövettä varten ja takan tapaisena säteilylämmönlähteenä keskellä taloa. Huoneisiin lämpöä voisi jakaa ovien päälle asennettavilla lämmönsiirtopuhaltimilla. Kennon tuottamaa sähköä puolestaan käytettäisiin kaikkeen muuhun, viimeisenä ilmalämpöpumpulle ja varaajalle jos pelkkä kennon tuottama lämpö ei riitä. Paneelien tuotantokaan ei hyvästä suunnittelusta johtuen täysin nollaan taitaisi tipahtaa koko talvena, vähentäen näin polttokennosähkön tuotantotarvetta.
Tuuliruuveista olisi luonnollisesti hyötyä ympäri vuoden, talvella vähentämään lämmitystarvetta ja kesällä lisäämään vedyntuotantoa.
Polttokennon käyttö energiantuotantoon on rajattu vain pimeille ja kylmille talvikuukausille sen käyttöiän pidentämiseksi. Samasta syystä polttokennoa ei käytetä öisen sähkönkulutuksen kattamiseen, vaan se hoidetaan akuilla. Vastaavasti akuston käyttöikää pidennetään ja tarvittavaa kokoa rajoitetaan minimoimalla sähkön käyttö yöaikaan. Esimerkiksi keväällä ja syksyllä lämmitys keskitettäisiin päiväaikaan kun käytössä on ylijäämäsähköä, kesällä tehtäisiin samoin jäähdytyksen suhteen.
Ja sitten spekulointia.
Tarvittavan polttokennon tehon ja vetysäiliön koon pienentämiseksi ilmalämpöpumpun sijaan voisi käyttää vesikiertoista lattialämmitystä ja maalämpöpumppua tai vesi-ilmalämpöpumppua ja hyödyntää myös aurinkokeräimiä laajemmin lämmitysveden lämmittämiseen. Passiivitalomenetelmiä hyödyntämällä lisäenergiantarve on kuitenkin sen verran vähäinen, että on luultavasti edullisempaa olla rakentamatta perinteistä lämmitysjärjestelmää ja tehdä sen sijaan aavistuksen suurempi polttokennojärjestelmä.
Oma vedyntuotanto mahdollistaisi myös vetyauton käytön aika näppärästi, jolloin omavaraisuus ulottuisi myös liikkumiseen, mikäli tuotantokapasiteetti sen sallii.
Kaksisuuntaisen polttokennon sijaan voitaisiin käyttää myös erillisiä perinteistä polttokennoa ja elektrolyysilaitteistoa. Tällaiseen löytyy jo nyt markkinoilta sovellettavia ratkaisuja. Tulevaisuudessa vaihtoehtona voisi olla myös katolle asennettavat elektrolyysipaneelit , jotka muuttavat suoraan auringonvaloa vedyksi. Haittapuolena on, että ne eivät ole kovinkaan pitkäikäisiä, joten niiden uusimiseen aika ajoin pitäisi varautua.
Elektrolyysin raaka-aineena voisi luultavasti pienillä järjestelyillä käyttää puhdistettua kiinteistön hulevettä. Tämän riittävyys jää tosin täysin arvailujen varaan.
Ilmalämpöpumpunkin tarpeen voisi kyseenalaistaa ja käyttää sen sijaan ihan vain sähköpattereita. Niitä käyttäen huonekohtainen lämpötilan säätö olisi ehkä helpompaa. Lähinnä huolta aiheuttaa mahdollinen viilennystarve kesäisin, vaikka tehokas aurinkosuojaus siinä paljon auttaakin.
Varaavan takan voisi varalämmönlähteeksi aina laittaa, jos olisi epäilyksiä polttokennoon pohjautuvan lämmityksen riittävyydestä tai toimintavarmuudesta.
Entäpä taloudellinen kannattavuus
Tämänhetkisillä tiedoillani en ota kantaa tähän puoleen enkä toiseen. Kaikkihan riippuu loppupeleissä siitä, millä hinnalla sopivankokoisia kaksisuuntaisia polttokennoja jossain vaiheessa saa hankittua ja toisaalta siitä, mikä niiden käyttöikä on. Energiaomavarainen talo ei tarvitse sähköliittymää, jonka avaus voi syrjäseuduilla maksaa paljonkin. Samoin sähkön perusmaksuissa tulisi jatkuvaa säästöä. Säästöä tulee myös siitä, ettei taloon tarvitse rakentaa varsinaista lämmitysjärjestelmää. Energian hintaan liittyvät epävarmuustekijät voisi myös kokonaan unohtaa.
Kolmas tekijä puolestaan on aurinkopaneelijärjestelmän hinta.
Laskelmia
Nämä perustuvat lähinnä arvauksiin ja ovat parhaimmillaankin vain suuntaa-antavia, vaikka niissä on käytetty aitoja eri lähteistä kerättyjä tietoja. Kaikkea en näissä huomioi, vaan keskityn polttokennoon ja elektrolyysiin.
Voidaan kuvitella, että energiatehokas talo tarvitsisi yhteensä energiaa esimerkiksi 5000 kWh loka-maaliskuussa, jolloin polttokennoa olisi tarkoitus käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon. Polttokennon hyötysuhde sähköntuotannossa on n. 50%, lämmöntuotto huomioiden 90%. Vety sisältää energiaa 119MJ/kg. Siitä saadaan hyötykäyttöön siis 90% eli 107,1 MJ/kg
1 kWh = 3,6 MJ
5000kWh = 18000MJ
Tarvittava vetymäärä: 18000/107,1 =168kg
Parikymmentä kiloa vetyä tyypillisessä kahdensadan ilmakehän paineessa vaatii tuhannen litran paineastian, näin ollen 168 kg vaatii n. 8,4 m3 paineastian. Painetta nostamalla säiliön koon tarve tietenkin pienenee. Esimerkiksi vetyautoissa käytetään 700 barin säiliöitä. Näkisin kuitenkin, että paineen nostamisella saatava hyöty on vähäinen tässä käyttötarkoituksessa.
Oma lukunsa on toki paineistetun vedyn varastoimiseen liittyvät häviöt (n. 25% kuukaudessa) ja paineistamiseen kuluva energia, joita tässä laskelmassa en huomioi, vaikka pitäisi.
Entäpä sitten tuotantopuoli? Riittääkö tuotettu sähkö kattamaan riittävän vedyntuotannon?
Nykyiset alkalielektrolysaattorit tuottavat 1 kg vetykaasua 5078 kWh:lla sähköä.
Tarvittava sähköenergian määrä:
168*50= 8400, 168*78 = 13104 eli talon ns. ylijäämäsähköntuotannon pitäisi olla 8400kWh-13100kWh. Tähän pitäisi sitten lisäksi arvioida auringonpaistekauden muu kulutus, joka myös pitäisi kattaa. Suhteellisen pieni lukema, joka koostuisi pääasiassa kesän jäähdytystarpeesta ja talon peruskuormasta.
Aiemmin olen puhut ohutkalvopaneelien käytöstä, koska ne ovat keveitä eivätkä rasita kattorakenteita, ne voidaan asentaa kattoon valmiiksi jo tehtaalla ja aikanaan vuosikymmenien päästä kun katto pitää uusia, on samalla helppo uusia myös paneelit, eikä niiden purkaminen aiheuta lisätöitä. Tässä laskelmassa käytän kuitenkin perinteisiä paneeleita, koska
25kwp paneelisto tuottaa suomen olosuhteissa n. 20000kwH, jonka siis näiden laskelmien valossa pitäisi riittää.
Tarvittava pinta-ala aurinkopaneeleja?
265 W paneeli 1670 x 1006 mm. 25 kwp järjestelmään tarvitsee n. 95 paneelia eli n. 160 m2 tilaa. Mahtuvat siis tavallisen (esim.10m*15m) kokoisen talon katolle (212 m2) ongelmitta. Maksaa ehkä vajaat 30000 asennettuna ja vähemmän itse asentaen. Parempiakin arvioita saa antaa, uskon niitä tämän foorumin käyttäjiltä löytyvän. Mutta kuten todettua, itse ottaisin mieluummin ohutkalvopaneelit tähän käyttötarkoitukseen.
Tarvittavan polttokennon maksimiteho? Otetaan vastaan hyviä arvauksia. 1-5 kW:n polttokennot maksavat 4000-19000 dollaria (https://www.fuelcellstore.com/fuel-cell-stacks/high-power-fuel-cell-stacks). Kaksisuuntaisina hintaa tulisi toki olemaan enemmän, mutta minun silmissäni ainakaan nuo hinnat eivät olisi kohtuuttomia energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi.
Erillisten kaupallisten elektrolyysilaitteistojen valmistajia löysin kyllä paljon, mutta varsinaista laitteistojen hintatasoa on vaikeahko selvittää tarjouksia kyselemättä. Hintatason tietäminen tietysti olisi aika oleellista jos ajatellaan tällä hetkellä toteutettavissa olevan järjestelmän kannattavuuslaskelmia.
Convionin tuottamat kennot ovat hieman isompaa yli 50kW:n kokoluokkaa, joten niitä ei omakotitaloon kannata harkita, vaan ne toimisivat paremmin taloyhtiöiden käytössä.
Näkisin, että jossain vaiheessa polttokennoyhtiöt voisivat toimia etenkin harvaan asutuilla alueilla sähköverkkoyhtiöiden kilpailijoina tarjoten omavaraista avaimet käteen -pakettia rakentajille joko kertainvestointina tai kuukausimaksullisena palveluna.
Heräsikö kenelläkään tästä mitään ajatuksia? Täyttä paskaa on myös ajatus, mutta muunkinlaisia mielipiteitä saa esittää