Joo kokeiluahan tämä vaan on pääasiassa omaksi huviksi ja jos saa jotakin hyötysähköä niin sekin kelpaa. Uusia ideoitakin voi toki ehdottaa. Kelluvassa turbiinissa oli suora kytkentä samalle generaattorille ja nyt koitan lisätä vauhtia kulmavaihteella. Samalla generaattorin saa pois vedestä. Mielestäni tulostamalla saa tehtyä kestäviäkin osia. Z-suunnassa kesto on yleensä heikoin, mutta sitä voi vahvistaa teräsupotuksilla. En usko itsekään, että tämä potkuri kestää ikuisuuksia. Mihinkään kilowattiluokkaan ei kyllä muovi yksinään riitä. Nytkin tavoite on vain 100W. Kelluva turbiini tuotti kuormaan 20W. Kun kaikki on itse tulostinta varten piirrettyä niin varaosa syntyy rikkoutuneen tilalle jotakuinkin nappia painamalla.
Potkurin siivet ovat teräsvahvistettua ABS:ää - sama ratkaisu oli käytössä jo kelluvassa turbiinissa, jossa potkuri tuntui kestävän ihan hyvin. Luulisin, että laakerit hajoavat ensin varsinkin jos potkuriakselia ei saa ihan vedenpitäväksi. 608-laakeri on ehkä vähän alimittainen. Sateiden jälkeen veden virtaus voi kasvaa yhtäkkiä voimakkaasti ja siitä voi tietty seurata yhtä ja toista. Jos vedessä virtaa vaikkapa pidempi oksa niin se jää helposti jumiin tai rikkoo jotakin jos/kun roskasihti puuttuu. Viime viikoloppuna potkurissa oli vauhtia enimmillään noin 400rpm ja generaattoriakselilla kolminkertaisesti.
Tulevana viikonloppuna koitan mitata, että nostaako kehä vauhtia edelleen jos/kun siivet eivät pääse luistamaan yhtä paljon. Kehän tarkoitus on pääasiassa estää kiveniskeämiä. Varsinainen potkurin ja voimansiirron kuormitus riippuu etenkin siitä kuinka paljon generaattori jarruttaa menoa. Lisäksi äkkinäinen kuorman päällekytkentä voi olla rasittavampaa kuin jokin hienovaraisemmin säätyvä kuorma.
Hondan 2.3hp perämoottorissa on myös täysmuovinen potkuri. Hyvin on kestänyt uistelua jo kymmenen vuotta. Sokka on hajonnut kertaalleen, mutta alkuperäinen potkuri on yhä virheetön.
