Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.

Vastaa viestiketjuun

Viesti: <blockquote data-quote="kotte" data-source="post: 40196" data-attributes="member: 112">Jo esillä olleen perusteellakin selviäisi, kun riittävän syvälle linkkejä kaivaa, että puolijohdereitä on kahta perustyyppiä, eli vaihekulmasäätimiä (TRIAC-tyyppisiä) ja nollapistekytkimiä (jotka noudattavat aloitusviestin logiikkaa). Kummallakin voi tavallaan säätää tehoa jokseenkin portaattomasti PWM-mielessä ja molempia myydään puolijohdereleinä muutaman integroidun lisäkomponentin kanssa, jolloin kytkentä ja hyödyntäminen on helppoa käytännössä. MK2PVRouter on mukautettavissa molempiin periaatteisiin. Vaihekulmasäädin tekee PWM-säädön puolijakson sisällä (1/100 sekunnissa), ja on siis hyvin nopeasti ohjattavissa, mutta aiheuttaa herkästi radiohäiriöitä, joiden torjuminen vaatii suodattimia ja syvällisempää suunnittelua. Nollapistekytkin on ON/OFF-tyylinen puolijakson tasolla ja siinä suhteessa hitaampi säätäjä. Se ei juuri aiheuta häiriöitä verkkoon päin eikä vääristä energiamittarin lukemia (tuskinpa käytännössä kunnolla suunniteltu vaihekulmasäätökään, koska se on niin tavallinen valaistus- ja moottorisäätimissä).Ellei ole erityistä syytä, kannattaa pitäytyä nollapistekytkimeen ja sekuntien luokkaa oleviin tai pitempiin vuorottelujaksoihin. Netotusaikana olisi viisasta käyttää perusteena erillistä kahteen suuntaan aitoa ja todellista tehollisarvoa mittaavaa sähkönkulutusmittaria, niin voi huolehtia, että tehollinen kulutus saadaan pysymään mahdollisimman lähellä nollaa virallisaikaan synkronoitujen varttituntien jaksoissa (yleisesti käytetty pelkkä virtamittaus virtamuuntajilla ontuu sikäli, että jääkaapit, lämpöpumput, sähkömoottorit yleensä, elektronikka ja valaistus aiheuttavat vaihesiirtoa eli loistehoa ja pelkkä virtamittaus laskee tuon erheellisesti kulutukseksi tai tuotoksi, vaikkei sähköyhtiö siitä laskutakaan, muttei hyvitäkään, mikä vääristä tilastoa enemmän tai vähemmän eikä pelkän virtatiedon perusteella edes tiedä, onko kulutettu vai tuotettu enemmän, vai sekä tuotettu että kulutettu aitoa maksullista tehoa vai maksutonta loistehoa tai peräti tuotettu maksullista todellista tehoa ja kulutettu maksutonta loistehoa tai miten päin tahansa ja miten vain sekoittuneena, limittyneenä ja lomittuneena; kulutusta ja tuottoahan ei edes pysty erottamaan toisistaan pelkällä virtamittauksella, vaan pitää päätellä tai arvata, kummasta on kyse, mikä menee ajoittain metsään).Tuollainen muutaman sekunnin kytkentäjakso ei ole varsinainen häiriö, mutta kyllä se saattaa huomata esimerkiksi valojen ajottaisena ja säännöllisenä kirkkaudenvaihteluna. Erityisesti jotkin termostaattiohjatut induktiolevyt ja laserkirjoittimet ovat tyypillisiä jopa kilowattiluokan kotitalouskulutuslaitteita, jotka aiheuttavat tuollaista ilmiötä. Kaikki eivät edes moista huomaa, mutta valaistusvaihtelun säännöllisyys usein paljastaa. Nollapistekytkentään perustuva puolijohderele on joka tapauksessa tyypillisesti edullisin, yksinkertaisin, joustavin ja luotettavin keino ohjata vastuksen tapaista kulutuslaitetta portaattomasti ja hyvin tarkasti takaisinkytkettyyn tilastotietoon perustuvan ohjauksen avulla. Ratkaisu on yleisesti käytössä silitysraudoista sähkölämmitysradiaattoreihin termostaatin ohjaamina ja noitahan ovat sähkönkulutuspisteet joka tapauksessa tulvillaan.</blockquote>

Varmistus