Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Energiakeskustelu
Tuulivoima
Valmiit pientuulivoimalat?
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="eros" data-source="post: 1761" data-attributes="member: 260"><p>Eikö omarakenteisissa myllyissä ole 95% tapauksista (tai ehkä enemmänkin?) aksiaalivuogene. Minun järkeeni ei oikein mahdu, että kuinka staattorin virrat saadaan mitenkään kulkemaan roottorilaakereiden läpi??</p><p>Toki kääntöakselin läpi voi jo mennä virtoja, esim nolla (=virta pääosin ~nolla), mutta sillä ei ole taas sen matalan startti tuulennopeuden ja laakerikuluman kannalta juuri mitään tekemistä. (?)</p><p></p><p></p><p></p><p>Siis fingridin yhden liittyntäpisteen kuukausimaksu on 1000eur, löytyy heidän nettisivuilta. Mutta on muiden yhtiöiden verkkoja, joissa ~kantaverkko liittymä on edullisempi. mm. Savon voima maksaa siitä, että joku tekee sähköä heidän verkkoon, siis negatiivinen tuotannon siirtomaksu. Tosin siirtomaksu muiden verkkoon (lähinnä fingrid) oli jo hivenen maksullista. Sähkö energiahan mitataan tunneittain, se jolla on tuntimittari, niin verkkoon mennyt ylituotanto pitäisi rekisteröityä, se joka on ko. tuotantopaikan sähkön ostaja (pooli) saa sitten ko. tunnilta tuotannon omaan taseeseensa. Jos samaan aikaan jossain muualla mylly seisoo, sähköä kuluu vastaavasti ja paikkan sähköntoimittaja on sama pooli, niin tuotanto ja kulutus kumoavat toisensa ja poolilla on hyvä tilanne koska ei tullut yli, eikä erityisesti alijäämää.</p><p>Eikö ole varsin selvä tapaus ymmärrettäväksi?</p><p>Teknisesti itse sähköllä ei mitään tekemistä em. paikkojen välillä, koska kyse on pelkästä energiamäärästä sähkökaupassa. Yhdistyspoolin tarkoitus olisi saada tuotannot ja kulutukset mahdollisimman hyvin mätsäämään keskenään, ainakin energia alijäämäiset tunnit saada mahdollisimman pieneksi. Jos vaihtosuhde olisi vaikka 50%, niin tällöin keskimäärin olisi kaksinkertainen tuotanto vs. kulutus ja pooli olisi etupäässä myymässä sähköä ja sopii toivoa että myyntitunneilta tulee tarpeeksi katetta, jotta kykenee selviämään ostotuneista.</p><p>Eikö tämäkin ole aika selkeää?</p><p>Sitten kustannuspuolta, jos nyt vaikka tuotanto olisi savon voiman pj verkossa, kairan alueella kulutus ja vaihdetaan samaa kilowattia keskenään, eli tuotanto jyystää 2kw, josta 1kw poistuu savon verkosta siitä tulee kustannusta 0.03e/Mwh, voidaan olettaa, että toinen tuotantokilowatti on saatu vaikka myytyä savon voimalle, koska se ostaa uusiutuvaa mielusti, siitä saadaan siirtopuolelta 0.15e/Mwh, koska jäi em. verkon sisälle, päälle tulee savon maksama hinta energiasta, ehkä jopa 5c/kwh? (em hinta jää poolille, siirtohinnat taas tuottajalle.)</p><p>Kairan luona kuluttaja maksaa sitten siirtomaksun ja sähköveron, mutta energia ei maksanut mitään, koska se on maksettu aikasempien tuntien tuotannolla.</p><p></p><p>Tarkoitus siis alkuun nollata sähkölaskun energian osuus ja se onnistuu varsin helpolla ja halvallakin, tuottajien tarvitsee vain keskimäärin olla ylituottajia ja työntää ylituotantoa verkkoon tuntimittarin läpi ja tuotannot yhdistää yhteen pooliin. Sitä parempi mitä hajanaisemmin myllyt sijoittuu, tällöin kokonaistase on paljon tasaisempi, kuin yhdellä alueella oleva rypäs.</p><p>Jos ylituotannosta kertyy sitten varoja, niin ne olisi käytettävä omien verkkojen rakentamiseen, jotta siirtohinnat saisi laskemaan. Siirtolinjat ovat ainakin yhdestä pisteestä yhdistettävä valtakunnan verkkoon ja se on juokseva kustannus, joten yhdistämispisteet on valittava huolella.</p><p></p><p>Eikö tämäkin ole aika selkeää?</p><p></p><p>T:Eerin</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="eros, post: 1761, member: 260"] Eikö omarakenteisissa myllyissä ole 95% tapauksista (tai ehkä enemmänkin?) aksiaalivuogene. Minun järkeeni ei oikein mahdu, että kuinka staattorin virrat saadaan mitenkään kulkemaan roottorilaakereiden läpi?? Toki kääntöakselin läpi voi jo mennä virtoja, esim nolla (=virta pääosin ~nolla), mutta sillä ei ole taas sen matalan startti tuulennopeuden ja laakerikuluman kannalta juuri mitään tekemistä. (?) Siis fingridin yhden liittyntäpisteen kuukausimaksu on 1000eur, löytyy heidän nettisivuilta. Mutta on muiden yhtiöiden verkkoja, joissa ~kantaverkko liittymä on edullisempi. mm. Savon voima maksaa siitä, että joku tekee sähköä heidän verkkoon, siis negatiivinen tuotannon siirtomaksu. Tosin siirtomaksu muiden verkkoon (lähinnä fingrid) oli jo hivenen maksullista. Sähkö energiahan mitataan tunneittain, se jolla on tuntimittari, niin verkkoon mennyt ylituotanto pitäisi rekisteröityä, se joka on ko. tuotantopaikan sähkön ostaja (pooli) saa sitten ko. tunnilta tuotannon omaan taseeseensa. Jos samaan aikaan jossain muualla mylly seisoo, sähköä kuluu vastaavasti ja paikkan sähköntoimittaja on sama pooli, niin tuotanto ja kulutus kumoavat toisensa ja poolilla on hyvä tilanne koska ei tullut yli, eikä erityisesti alijäämää. Eikö ole varsin selvä tapaus ymmärrettäväksi? Teknisesti itse sähköllä ei mitään tekemistä em. paikkojen välillä, koska kyse on pelkästä energiamäärästä sähkökaupassa. Yhdistyspoolin tarkoitus olisi saada tuotannot ja kulutukset mahdollisimman hyvin mätsäämään keskenään, ainakin energia alijäämäiset tunnit saada mahdollisimman pieneksi. Jos vaihtosuhde olisi vaikka 50%, niin tällöin keskimäärin olisi kaksinkertainen tuotanto vs. kulutus ja pooli olisi etupäässä myymässä sähköä ja sopii toivoa että myyntitunneilta tulee tarpeeksi katetta, jotta kykenee selviämään ostotuneista. Eikö tämäkin ole aika selkeää? Sitten kustannuspuolta, jos nyt vaikka tuotanto olisi savon voiman pj verkossa, kairan alueella kulutus ja vaihdetaan samaa kilowattia keskenään, eli tuotanto jyystää 2kw, josta 1kw poistuu savon verkosta siitä tulee kustannusta 0.03e/Mwh, voidaan olettaa, että toinen tuotantokilowatti on saatu vaikka myytyä savon voimalle, koska se ostaa uusiutuvaa mielusti, siitä saadaan siirtopuolelta 0.15e/Mwh, koska jäi em. verkon sisälle, päälle tulee savon maksama hinta energiasta, ehkä jopa 5c/kwh? (em hinta jää poolille, siirtohinnat taas tuottajalle.) Kairan luona kuluttaja maksaa sitten siirtomaksun ja sähköveron, mutta energia ei maksanut mitään, koska se on maksettu aikasempien tuntien tuotannolla. Tarkoitus siis alkuun nollata sähkölaskun energian osuus ja se onnistuu varsin helpolla ja halvallakin, tuottajien tarvitsee vain keskimäärin olla ylituottajia ja työntää ylituotantoa verkkoon tuntimittarin läpi ja tuotannot yhdistää yhteen pooliin. Sitä parempi mitä hajanaisemmin myllyt sijoittuu, tällöin kokonaistase on paljon tasaisempi, kuin yhdellä alueella oleva rypäs. Jos ylituotannosta kertyy sitten varoja, niin ne olisi käytettävä omien verkkojen rakentamiseen, jotta siirtohinnat saisi laskemaan. Siirtolinjat ovat ainakin yhdestä pisteestä yhdistettävä valtakunnan verkkoon ja se on juokseva kustannus, joten yhdistämispisteet on valittava huolella. Eikö tämäkin ole aika selkeää? T:Eerin [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Tuulivoima
Valmiit pientuulivoimalat?
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös