Valmiit pientuulivoimalat?

[eros]

Stefat eivät silti kokonaan estä kondensoitumista ja niiden elinkaari on lyhyempi kuin laakereiden. Ongelma stefoissa on myös se että kuluttavat akselia jolloin tulee eteen akselin koneistaminen. Itse lähtisin kuitenkin pelkillä laakereilla jotka ovat molemmin puolin suojattuja taistelemaan kulumista vastaan ja riittävän usein lisäämällä rasvaa.

Niin no itse nostit ongelman esille, että kuluminen johtuu etupäässä vedestä. Jos näin on, niin luulisi siihen löytyvän konstit. Pöly on jo vähän hankalampi, mutta rasvaprässillä voi ajaa rasvan mukana ulospäin. Tietääkseni stefa on kumminkin hyvin pitkäikänen, ei niitä teollisuusvaihteista tms. vaihdeta, kuin hyvin harvoin. Vaikka akselilla olisi stevan kuluttama pieni ura, ei niitä ole koneistukseen lähetetty, vain uusi stefa paikoilleen. Paljon kakkasemissa paikkoja pyörii, kuin tuulivoimalla tolpan nokassa.

Markkinoilla on myös myllyjä joissa yksi vaihe kulkee laakereiden kautta jolloin sähkövirta kipinöi laakerissa kuluttaen pinnat kohtuu nopeasti ja näin hajoittaen laakerit. Onneksi tällaisia rakenteita on hyvin harvassa.

Kukaan ei varmaan moista ole itse tekemässä, muutenkin ankkurikäämit ovat hyvin harvinaisia pienissä tuulivoimaloissa. Taisit vain muuten vain ottaa epäoleelisen asian esille?

Muut asiat mitkä nostit esille energian myynnistä ovat kunnianhimoisia ja erittäin mahdollisia tulevaisuudessa. Ongelmana on juurikin se että ei riitä yksittäiset voimalat vaan niitä täytyisi olla isommissa ryppäissä pienellä alueella.

Kunnianhimoinen juu tai sitten ei. Aika pieni peitto voimaloilla tarvittasiin prosenttuaalisesti, jotta riittävän isoihin lukuihin päästäisiin. Toki ainahan yhdistystoiminta on enemmän tai vähemmän haastavaa, isosta joukosta kun löytyy aina ne mätämunat, jotka myrkyttävät toiminnan ja ajavat vain pelkkiä omia etujaan muiden kustannuksella. Sääntöjen ja tarkoituksen laatiminen siis ensiarvoisen tärkeää.

Sensijaan aloittamiseen ei tarvi isoja ryppäitä, vaan pikemminkin on eduksi, että myllyt on mahdollisimman hajallaan ympäri maata. Tällöin tuotanto on paljon tasaisempaa vs. yksittäisen alueen iso rypäs. On nimittäin sanottu, että suomessa tuulee aina jossakin.
Tällöin poolin tarvisi ostaa mahdollisimman vähän pörssistä.

Oleellinen kysymyshän on, että riittääkö esim 50% "hyötysuhde" (täysin tuulisten ja tuulettomien hetkien pörssihinnan armoilla * kulutusmäärä) ihmisille ja ovatko valmiita kaksisuuntaisen liittymän mahdollisesti tuomaan lisäkustannukseen (hyvin alueesta riippuvaista).
Alkuun ennen omia verkkoja siirtomaksu sekä sähkövero menee myös.

Jos vastaus on kyllä, niin moinen pooli, eli suomen 71. sähkönmyyjä ilmestyy ennemmin tai myöhemmin.

Montahan 5kw exmorkkia on jo myyty suomeen?

Ratkaisuna mielestäni ehdottamasi yhdistys tai osuuskunta olisi kyllä parhaasta päästä ja varmati eu:lta ja vastaavilta tahoilta tällaiseen voisi olla saatavilla avustuksia.

Jaaha taas haikaillaan impotenssitukia jne. Kelaahan hetkinen. Moinen pooli olisi täysin julmetun isojen ja monien energiayhtiöiden varpaille astumista hyvin pahasti. EU tukea ei tarvi senttiäkään ja jos sitä ottaa, niin siitä tuleva byrokratia ja määräykset ovat aivan varmasti tarkoitettu rampauttamaan toiminta.
Yhdistyksen perustaminen ei maksa mitään, mutta rekisteröinti prh:n joitakin satasia. Tämän jälkeen se on oikeustoimikelpoinen ja kykenee solmimaan sopimuksia. Tarvittavat aloitusvarat kerätään jäsenistöltä, niin ne saadaan nopeasti ja ilman mittavaa byrokratiaa. Per sälli puhutaan myös hyvin pienestä kustannuksesta.
Tarvittavat sähkökaupan ohjelmat tietty tehtävä GPL koodille, kaupallisesti ostettuna ne maksaa mansikoita. Tästä seuraa se, että yhdistykselle tulee myös tarkoitus sähkökaupan ohjelmistojen kehityksessä, koska aivan varmasti muutkin sähkön myyjät ovat kiinostuneita. Tällöin yhdistys pystyy ohjailemaan ehkä hivenen sähkökaupan ominaisuuksia.

Jos moinen tapahtuisi, niin ennustan, että jäsenmäärä on varsin nopeasti useita tuhansia. Ihmiset ei pidä sähkölaskujensa suuruudesta laisinkaan, etenkään koska oman sähkön tuottaminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi. Tämä generoi tyytymättömyyttä, joka on voimavara meille.

T:Eerin

 

[Puuha]

Stefat ovat kyllä siinä mielessä oivia että niiden avulla saadaan rasvat paremmin pysymään laakeritilassa ja näin myös vähennettyä kondensiota. Jokaisessa ratkaisussa on ongelmansa.

Valitettavasti kyllä laakereiden kautta on johdettu omarakenteisissa myllyissä jännite. Tämä nyt oli esimerkkiä kuinka rakennevirheillä on myös osansa laakereiden eliniässä.

Kiinnostusta varmasti olisi jo nyt omalle poolille. Halpa energianhinta olisi oiva mainos mutta epäilen ihmisten luottavuutta toiminnalle viimeaikaisten wincapita yms. Systeemien vuoksi. Ajatusta en ole torppaamassa sillä se on mielestäni erittäin hyvä.

Tiedät paremmin tämän sähköverkko vuokran yms. Siihen kuuluvan sitä en ymmärrä että jos esille nostamaltasi savon voimalta vuokrataan verkkoa niin kuinka silloin esimerkiksi rovaniemen kairan alueella voitaisiin hyödyntää savon voiman kanssa tehtyä sopimusta vai pitääkö kairan kanssa olla oma sopimus?

jatkettaisiinko tätä sähköpooli idean puimista http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=354.msg1759#msg1759 langassa?

 

[eros]

Valitettavasti kyllä laakereiden kautta on johdettu omarakenteisissa myllyissä jännite. Tämä nyt oli esimerkkiä kuinka rakennevirheillä on myös osansa laakereiden eliniässä.

Eikö omarakenteisissa myllyissä ole 95% tapauksista (tai ehkä enemmänkin?) aksiaalivuogene. Minun järkeeni ei oikein mahdu, että kuinka staattorin virrat saadaan mitenkään kulkemaan roottorilaakereiden läpi??
Toki kääntöakselin läpi voi jo mennä virtoja, esim nolla (=virta pääosin ~nolla), mutta sillä ei ole taas sen matalan startti tuulennopeuden ja laakerikuluman kannalta juuri mitään tekemistä. (?)

Tiedät paremmin tämän sähköverkko vuokran yms. Siihen kuuluvan sitä en ymmärrä että jos esille nostamaltasi savon voimalta vuokrataan verkkoa niin kuinka silloin esimerkiksi rovaniemen kairan alueella voitaisiin hyödyntää savon voiman kanssa tehtyä sopimusta vai pitääkö kairan kanssa olla oma sopimus?

Siis fingridin yhden liittyntäpisteen kuukausimaksu on 1000eur, löytyy heidän nettisivuilta. Mutta on muiden yhtiöiden verkkoja, joissa ~kantaverkko liittymä on edullisempi. mm. Savon voima maksaa siitä, että joku tekee sähköä heidän verkkoon, siis negatiivinen tuotannon siirtomaksu. Tosin siirtomaksu muiden verkkoon (lähinnä fingrid) oli jo hivenen maksullista. Sähkö energiahan mitataan tunneittain, se jolla on tuntimittari, niin verkkoon mennyt ylituotanto pitäisi rekisteröityä, se joka on ko. tuotantopaikan sähkön ostaja (pooli) saa sitten ko. tunnilta tuotannon omaan taseeseensa. Jos samaan aikaan jossain muualla mylly seisoo, sähköä kuluu vastaavasti ja paikkan sähköntoimittaja on sama pooli, niin tuotanto ja kulutus kumoavat toisensa ja poolilla on hyvä tilanne koska ei tullut yli, eikä erityisesti alijäämää.
Eikö ole varsin selvä tapaus ymmärrettäväksi?
Teknisesti itse sähköllä ei mitään tekemistä em. paikkojen välillä, koska kyse on pelkästä energiamäärästä sähkökaupassa. Yhdistyspoolin tarkoitus olisi saada tuotannot ja kulutukset mahdollisimman hyvin mätsäämään keskenään, ainakin energia alijäämäiset tunnit saada mahdollisimman pieneksi. Jos vaihtosuhde olisi vaikka 50%, niin tällöin keskimäärin olisi kaksinkertainen tuotanto vs. kulutus ja pooli olisi etupäässä myymässä sähköä ja sopii toivoa että myyntitunneilta tulee tarpeeksi katetta, jotta kykenee  selviämään ostotuneista.
Eikö tämäkin ole aika selkeää?
Sitten kustannuspuolta, jos nyt vaikka tuotanto olisi savon voiman pj verkossa, kairan alueella kulutus ja vaihdetaan samaa kilowattia keskenään, eli tuotanto jyystää 2kw, josta 1kw poistuu savon verkosta siitä tulee kustannusta 0.03e/Mwh, voidaan olettaa, että toinen tuotantokilowatti on saatu vaikka myytyä savon voimalle, koska se ostaa uusiutuvaa mielusti, siitä saadaan siirtopuolelta 0.15e/Mwh, koska jäi em. verkon sisälle, päälle tulee savon maksama hinta energiasta, ehkä jopa 5c/kwh? (em hinta jää poolille, siirtohinnat taas tuottajalle.)
Kairan luona kuluttaja maksaa sitten siirtomaksun ja sähköveron, mutta energia ei maksanut mitään, koska se on maksettu aikasempien tuntien tuotannolla.

Tarkoitus siis alkuun nollata sähkölaskun energian osuus ja se onnistuu varsin helpolla ja halvallakin, tuottajien tarvitsee vain keskimäärin olla ylituottajia ja työntää ylituotantoa verkkoon tuntimittarin läpi ja tuotannot yhdistää yhteen pooliin. Sitä parempi mitä hajanaisemmin myllyt sijoittuu, tällöin kokonaistase on paljon tasaisempi, kuin yhdellä alueella oleva rypäs.
Jos ylituotannosta kertyy sitten varoja, niin ne olisi käytettävä omien verkkojen rakentamiseen, jotta siirtohinnat saisi laskemaan. Siirtolinjat ovat ainakin yhdestä pisteestä yhdistettävä valtakunnan verkkoon ja se on juokseva kustannus, joten yhdistämispisteet on valittava huolella.

Eikö tämäkin ole aika selkeää?

T:Eerin