Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Energiakeskustelu
Tuulivoima
Tuulivoimala sisämaahan
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="eros" data-source="post: 4196" data-attributes="member: 260"><p>No jospa tarkastelet asiaa teoreettiselta kantilta. Keskipakosäätö muuttaa siipikulmaa potkurin kierrosluvun mukaan, eikö totta?</p><p>Lähdetään vaikka tilanteesta 3m/s sanotaan 200rpm ja tuuli muuttuu puolessa sekunnissa arvoon 4m/s. Potkurin kierrosluku ei kumminkaan muutu ko. ajassa juuri lainkaan, eli kierroslukusäätö on säätänyt siivet epäoptimaaliseen asentoon suhteessa tuulennopeuteen. Saattaa esiintyä siis sakkausta tai ainakin huonoa kohtauskulmaa, eli menetetään energiaa. Vasta pitemmän ajan kuluessa potkuri kiihtyy, jonka seurauksena kulma muuttuu optimiksi. Tänä väliaikana tulee siis energiatappiota.</p><p>Sama tapahtuu toiseen suuntaan tuulen hiljetessä, potkuri jauhaa hetken inertaiastaan energiaa tuuleen, kunnes on hidastunut ja keskipakosäätö saa oikeasta lapakulmasta kiinni.</p><p>Energiahäviöt ovat kiinni tuulennopeuden vaihtelun määrästä ja nopeudesta, sekä pyörivän koneiston inertiasta, ts. kuinka nopeasti laite kykenee kiihtymään. Myöskin potkurin siipiprofiili vaikuttaa, ts. kuinka hyvin se suoriutuu epäoptimaalisessa kohtauskulmassa.</p><p>(tästä seuraa myös se, että jos lapakulmasäätö on tuulennopeuteen perustuva, niin voidaan käyttää profiileja jotka ovat kohtauskulmalle herkempiä, mutta mahdollisesti energeettisesti tehokkaampia)</p><p></p><p>Siitä olen kumminkin samaa mieltä, että keskipakosäätö on valtava edistysaskel siihen, että ei ole säätöä laisinkaan.</p><p></p><p></p><p></p><p>Minä osaan ajatella mitenkä keskipakosäätö toimii. Sitä en osaa suoraan sanoa kuinka paljon sen ja teoreettisesti oikean säädön välillä on energian saanti potenttiaali. Se luonnollisesti riippuu myös paikallisesta tuulesta. Rannikon tasessa tuulessa ero varmaan liki olematon, mutta sisämaan puuskissa eroa voi syntyä. Eroon myös vaikuttaa laitteen inertia, mitä suurempi laite, sitä suurempi inertia jne.</p><p></p><p>Sitä en pysty sanomaan mikä on absoluuttisesti "oikea", koska kaikki reaaliset asiat ovat aina kompromisseja.</p><p></p><p>Niin kauaa, kun ei ole vastausta erokysymyksiin, niin tekisin lapakulmasäädön sähköisesti (tai ehkä sähköhydraulisesti, jos vaihdelaatikko öljyineen tulee pakolliseksi). Sähköä voi käskeä pelkän kierrosluvun perusteella (=keskipakosäätö) tai huomioida myös tuulennopeuden, jos laitteistoon saadaan tuulitieto. Edelleen pystyy kehittämään ja saamaan ympäristöstä tuulitietoja, eli tulevan tuulen nopeuden jo ennakkoon, jopa laskemaan kannattaako lapakulmaa muuttaa vai ei, kuinka paljon lavan kannattaa antaa kiihtyä/hidastua, paljonko kannattaa siis ottaa energiaa gti:n läpi tuotannon tasaamiseksi jne.</p><p>Lehdessä olis myös maininta, että vaisala tekee ultraääni dopler tuulennopeus mittareita, tekniikka olisi selkeästi parempi kuppimittaria, koska sillä näkee nopeuden etäisyyden X päästä.</p><p></p><p>T:Eerin</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="eros, post: 4196, member: 260"] No jospa tarkastelet asiaa teoreettiselta kantilta. Keskipakosäätö muuttaa siipikulmaa potkurin kierrosluvun mukaan, eikö totta? Lähdetään vaikka tilanteesta 3m/s sanotaan 200rpm ja tuuli muuttuu puolessa sekunnissa arvoon 4m/s. Potkurin kierrosluku ei kumminkaan muutu ko. ajassa juuri lainkaan, eli kierroslukusäätö on säätänyt siivet epäoptimaaliseen asentoon suhteessa tuulennopeuteen. Saattaa esiintyä siis sakkausta tai ainakin huonoa kohtauskulmaa, eli menetetään energiaa. Vasta pitemmän ajan kuluessa potkuri kiihtyy, jonka seurauksena kulma muuttuu optimiksi. Tänä väliaikana tulee siis energiatappiota. Sama tapahtuu toiseen suuntaan tuulen hiljetessä, potkuri jauhaa hetken inertaiastaan energiaa tuuleen, kunnes on hidastunut ja keskipakosäätö saa oikeasta lapakulmasta kiinni. Energiahäviöt ovat kiinni tuulennopeuden vaihtelun määrästä ja nopeudesta, sekä pyörivän koneiston inertiasta, ts. kuinka nopeasti laite kykenee kiihtymään. Myöskin potkurin siipiprofiili vaikuttaa, ts. kuinka hyvin se suoriutuu epäoptimaalisessa kohtauskulmassa. (tästä seuraa myös se, että jos lapakulmasäätö on tuulennopeuteen perustuva, niin voidaan käyttää profiileja jotka ovat kohtauskulmalle herkempiä, mutta mahdollisesti energeettisesti tehokkaampia) Siitä olen kumminkin samaa mieltä, että keskipakosäätö on valtava edistysaskel siihen, että ei ole säätöä laisinkaan. Minä osaan ajatella mitenkä keskipakosäätö toimii. Sitä en osaa suoraan sanoa kuinka paljon sen ja teoreettisesti oikean säädön välillä on energian saanti potenttiaali. Se luonnollisesti riippuu myös paikallisesta tuulesta. Rannikon tasessa tuulessa ero varmaan liki olematon, mutta sisämaan puuskissa eroa voi syntyä. Eroon myös vaikuttaa laitteen inertia, mitä suurempi laite, sitä suurempi inertia jne. Sitä en pysty sanomaan mikä on absoluuttisesti "oikea", koska kaikki reaaliset asiat ovat aina kompromisseja. Niin kauaa, kun ei ole vastausta erokysymyksiin, niin tekisin lapakulmasäädön sähköisesti (tai ehkä sähköhydraulisesti, jos vaihdelaatikko öljyineen tulee pakolliseksi). Sähköä voi käskeä pelkän kierrosluvun perusteella (=keskipakosäätö) tai huomioida myös tuulennopeuden, jos laitteistoon saadaan tuulitieto. Edelleen pystyy kehittämään ja saamaan ympäristöstä tuulitietoja, eli tulevan tuulen nopeuden jo ennakkoon, jopa laskemaan kannattaako lapakulmaa muuttaa vai ei, kuinka paljon lavan kannattaa antaa kiihtyä/hidastua, paljonko kannattaa siis ottaa energiaa gti:n läpi tuotannon tasaamiseksi jne. Lehdessä olis myös maininta, että vaisala tekee ultraääni dopler tuulennopeus mittareita, tekniikka olisi selkeästi parempi kuppimittaria, koska sillä näkee nopeuden etäisyyden X päästä. T:Eerin [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Tuulivoima
Tuulivoimala sisämaahan
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!