Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Energiakeskustelu
Tuulivoima
Tuulivoimala sisämaahan
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="NdFeB" data-source="post: 4133" data-attributes="member: 24"><p>Kannattaisi tehdä ennen sitä 60rpm 6kW geneä pienempi vaikka sähkömoottorista rakennettu gene. Sillä selviäisi perusasiat, kuten tarvitseeko roottorin olla laminoitua kamaa vai käykö umpikama? Tai sitten miettii, mikä ero on oikosulkukoneella ja synkronikoneella, ja miksi jälkimmäinen toimii hyvin ilman mitään pyörrevirtoja umpikamasta tehdyllä roottorilla. Täysin huuhaata, että kestomagneettikoneen roottori pitäisi olla laminoidusta raudasta.</p><p></p><p>2-lapainen nopeampi kuin 3 lapainen? Yhtä hyvin voi tehdä 3 lapaisen kapeilla siivilllä, ja saadaan sama optimaalinen kärkinopeussuhde, mutta vältetään 2-lapaisen ongelmakohdat. Liian nopeaa roottoria pitäisi muutenkin välttää, yli 70m/s kärkinopeudesta seuraa hankaluuksia.</p><p></p><p>En myöskään näe mitään syytä, miksi riittävän isosta sähkömoottorista ei saisi tehtyä hyvän hyötysuhdeen hidaskierroskonetta? Rautahäviöt sopivalla magneettien mitoituksella (ei turhaan saturoida rautaa)ovat joka tapauksessa vähäiset, joten häviöt koostuvat lähinnä ainoastaan kuparin vastuksesta. Kaiken lisäksi, mitä pienempi taajuus, sitä pienemmät rautahäviöt joten pienempi taajuusluku ei lisää rautahäviöitä. Eli lähinnä, mitä enemmän kuparia, sitä parempi hyötysuhde. </p><p>Järkevää tälläisen suoravetogenen rakentaminen ei etenkään näillä neodyymimagneettien hinnoilla mielestäni ole. Käsityksen mittasuhteista saa, kun miettii vaikka ginglongin 5kW geneä, ja muistaa, että nimellispyörimisnopeuden puolittaminen kasvattaa generaattorin halkaisijavaatimusta 1.41 kertaiseksi.</p><p></p><p>Muutenkin tuulivoimalan rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvät seikat selviävät parhaiten rakentamalla yhden tai pari pienempää laitosta. Niistä näkee hyvin mikä toimii käytännössä ja mikä ei. Ja sitten voitaisiin siirtyä perusasioista kinaamisen sijaan oikeaan kehittävään keskuteluun.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="NdFeB, post: 4133, member: 24"] Kannattaisi tehdä ennen sitä 60rpm 6kW geneä pienempi vaikka sähkömoottorista rakennettu gene. Sillä selviäisi perusasiat, kuten tarvitseeko roottorin olla laminoitua kamaa vai käykö umpikama? Tai sitten miettii, mikä ero on oikosulkukoneella ja synkronikoneella, ja miksi jälkimmäinen toimii hyvin ilman mitään pyörrevirtoja umpikamasta tehdyllä roottorilla. Täysin huuhaata, että kestomagneettikoneen roottori pitäisi olla laminoidusta raudasta. 2-lapainen nopeampi kuin 3 lapainen? Yhtä hyvin voi tehdä 3 lapaisen kapeilla siivilllä, ja saadaan sama optimaalinen kärkinopeussuhde, mutta vältetään 2-lapaisen ongelmakohdat. Liian nopeaa roottoria pitäisi muutenkin välttää, yli 70m/s kärkinopeudesta seuraa hankaluuksia. En myöskään näe mitään syytä, miksi riittävän isosta sähkömoottorista ei saisi tehtyä hyvän hyötysuhdeen hidaskierroskonetta? Rautahäviöt sopivalla magneettien mitoituksella (ei turhaan saturoida rautaa)ovat joka tapauksessa vähäiset, joten häviöt koostuvat lähinnä ainoastaan kuparin vastuksesta. Kaiken lisäksi, mitä pienempi taajuus, sitä pienemmät rautahäviöt joten pienempi taajuusluku ei lisää rautahäviöitä. Eli lähinnä, mitä enemmän kuparia, sitä parempi hyötysuhde. Järkevää tälläisen suoravetogenen rakentaminen ei etenkään näillä neodyymimagneettien hinnoilla mielestäni ole. Käsityksen mittasuhteista saa, kun miettii vaikka ginglongin 5kW geneä, ja muistaa, että nimellispyörimisnopeuden puolittaminen kasvattaa generaattorin halkaisijavaatimusta 1.41 kertaiseksi. Muutenkin tuulivoimalan rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvät seikat selviävät parhaiten rakentamalla yhden tai pari pienempää laitosta. Niistä näkee hyvin mikä toimii käytännössä ja mikä ei. Ja sitten voitaisiin siirtyä perusasioista kinaamisen sijaan oikeaan kehittävään keskuteluun. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Tuulivoima
Tuulivoimala sisämaahan
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!