Tee-se-itse-LTO-kenno

Heräsi tuossa jokunen päivä sitten ajatus, jotta olisikohan ilmanvaihtokoneen ja erityisesti sen lämmöntalteenottokennon tekeminen kuinka vaikeaa. Pikainen googlaus toi heti esiin videon, jolla tällainen tehdään (linkki videoon). Videon LTO-kenno on ristivirtatyyppiä, kun nykyään kaupallisissa kennoissa on kaiketi siirrytty vastavirtakennoihin - ainakin Suomessa, missä talvet ovat verraten kylmiä. Niinpä hetken selvittelin asiaa ja hahmottelin kennoa, jollainen olisi mahdollisimman halpa ja helppo rakentaa. Perinteiset muoviset juomapillit lienevät pääsääntöisesti polystyreeniä, mitä käytetään myös muovissa ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottokennoissa. Pisimmät pillit mitä maailmalta löysin, ovat liki 50 cm pitkiä (linkki tuotesivulle; sivulla ei ole mainintaa käytetystä muovilaadusta). Mitäs mieltä olette, jotta voisiko tuollainen kenno toimia ja mahtaisiko itse tekemällä päästä parempaan hyötysuhteeseen kuin kaupallisilla koneilla? Nuo pillit nimittäin ovat halpoja, joten kennosta voisi tehdä isomman kuin mitä noissa 2000-3000 euron tavallisissa pientalojen IVK-LTO:issa käytetyt.
Hahmotelmassani on mukana vain itse kenno putkiyhteineen. Tuon ympärille voisi erilliskomponenteista kasata suodattimet, puhaltimet ja kanavapatterit ym. Tässä vaiheessa minulla ei ole oikein hajuakaan millä pillien päiden välit saisi tiivistettyä kun tiivistävän massan pitäisi tarttua polystyreeniin, mutta toisaaltaan se pitäisi saada asennettua ilman että pillit sulavat. Itselläni ei ole näillä näkymin tarvetta moiselle laitteelle, vaan ihan vain kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta näitä pohdin ja kyselen. Rungon varmaan saisi tehtyä vakio-osia hyödyntäen ja jonkin verran modifioiden (esimerkiksi noita kauluksia jakamaan ilmaa tasaisemmin kennolle ei välttämättä löydy valmiina).
LTO-pyorea-vastavirtakenno.png
 
Viimeksi muokattu:

denzil dexter

Active member
Varmaan hyvin monella erilaisella menetelmällä lämmön saa siirtymään. Ongelma on meillä, miten saa estettyä jään/huurteen muodostumisen. Siihen voisi teoriassa joku liukas muovi auttaa. Harvemmin jotain nylon-, polyeteeni- tms pintaa näkee huurteisena, joskaan niiden läpi ei valtavasti lämpöä siirrykään.
 
Korjasin aloitusviestin kuvaan poistoilman ja jäteilman tekstit ja nuolet kun olivat lipsahtaneet kuvaa tehdessäni väärin päin. Alkuperäisessä versiossa oli siis itse asiassa myötävirtakenno, joka muuten saattaisi pysyä paremmin huurteesta vapaana. Laitetaan nyt sitten sekin tähän oikealla otsikolla varustettuna. Hyötysuhteessa tämä jäisi kuitenkin reippaasti vastavirtakennolle, eikä tuloilma ei pääsisi tässä lämpenemään yhtä korkealle.
LTO-pyorea-myotavirtakenno.png
 
Monet näkevät puumateriaalin hyvän sisäilman takeena. Mitäs jos lämmöntalteenottokennon tekisi puusta? Koska puu on myös lämpöeriste, käytännössä ainut tähän potentiaalisesti soveltuva lämmönvaihdintyyppi lienee kiekkolämmönvaihdin. Mietin ensin, josko kennon voisi sorvata ja porata isosta puupölkystä, mutta eipä tuollainen taida nykyään kaupoista löytyvillä vehkeillä onnistua. Sen sijaan kuviosahatuista vaneripaloista kokoamalla onnistuisi varmasti, vaan kuinka tehokas ja kestävä tuollainen olisi, onkin arvoitus. Käsittääkseni havuvaneri on paremmin kosteutta kestävää kuin koivuvaneri, ja sattumoisin edullisempaa myös. Puumateriaali siirtäisi tässä sekä lämpöä että kosteutta poistoilmasta takaisin sisäilmaan. Puinen kiekko vaatisi pyörittämistä myös kesällä puupintojen tuulettamisen vuoksi. Massaahan kiekolle tulisi aika tavalla verrattuna perinteisiin lämmönvaihtimiin, mikä vaatisi pyöritysmoottorilta kunnolla tehoa ja asettaisi haasteita melun torjunnalle.
LTO-kiekko-puinen.png
 
Ylös