Tee-se-itse aurinkolämmitin: tölkit vai alumiiniputkea? ..ja muutakin

tuhertaja

New member
Uberlaiska sanoi:
Mistä muuten tuhertaja tilasit alumiiniverkkoa? Löytyikö mustana?

Sori myöhäisherännäisyydestä.. Tiloxilta tilasin, sitä pienimmällä silmällä olevaa halvinta alumiiniverkkoa. Ei ollut mustana, mutta spray hoitaa sävytyksen.

Täältä siis: http://tilox.fi/verkot.html

On muuten vieläkin oma projekti aloittamatta. Jos saisi helmikuun loppupuolelle tohinan käyntiin..
 

Kehveli

New member
Tässä on saatu hyviä kokemuksia tuosta aikaisemmin tähän ketjuun laittamastani (ulkoasultaan varsin "haastavasta") miniatyyrilämmittimestä. Lämmittimen huoltama varasto on miellyttävän kuiva ja lämmin, samassa rakennuksessa oleva naapurivarasto on selvästi kolkko ja kylmä.

Tarkoitus olisi loppukesäksi rakentaa iso lämmitin, joka kahdella puhaltimella huoltaisi näitä molempia varastoja. Sopivasti jo valmiina ilmanvaihtoventtiilit vierekkäin.

Keräinmateriaaliksi olen harkinnut tasaista katto- yms peltiä, koska sellaisen helposti tuttavalta saisin. Samoin tällä ratkaisulla keräimestä ei tulisi yhtä paksu kuin tölkeillä. Eristeeksi alumiinipintaista Sauna-Satua. Rakenne olisi joko backpass tai yhdistelmä eli sekä back- että frontpass. Vanha keräin menee anopille tai Kiasmaan.

Mitä mieltä raati on, kannattaisiko pellin taakse jäävä alumiinipinta jättää kirkkaaksi eikä maalata mustaksi? Tällöin arvelisin lämmön heijastuvan parhaiten takaisin, kiertävään ilmaan (tai keräinlevyyn), eikä se absorboituisi eristeeseen? Onko kukaan testaillut?

Tätä foorumia lueskellut, ja ainakin yhdellä kirjoittajalla oli tällainen levykeräin, eikä hän ollut saanut isoa hyötyä kierrättämällä ilmaa pellin etu- että takapinnalla verrattuna pelkkään backpass-ratkaisuun. Olisiko tässä tapauksessa merkitystä myös etulevyn materiaalilla, kennolevyllä parempi lämmöneristys jolloin pellin etupinnan ilmatila olisi lämpimämpää, jolloin yhdistelmäratkaisu olisi parempi? Aika hyviä valonläpäisyjä nuo monet kennolevyt lupaavat, vaikka arvelisin kuitenkin kirkkaanplexin olevan pelkän valonläpäisyn suhteen paremman.
Etulevyksi myös voisi olla tarjolla käytettyjä parvekkeen laseja. Taitavat (jos ilmaiseksi saa) olla ihan tarkoitukseen sopivia.
 

kotte

Well-known member
Kehveli sanoi:
Mitä mieltä raati on, kannattaisiko pellin taakse jäävä alumiinipinta jättää kirkkaaksi eikä maalata mustaksi? Tällöin arvelisin lämmön heijastuvan parhaiten takaisin, kiertävään ilmaan (tai keräinlevyyn), eikä se absorboituisi eristeeseen? Onko kukaan testaillut?

Tätä foorumia lueskellut, ja ainakin yhdellä kirjoittajalla oli tällainen levykeräin, eikä hän ollut saanut isoa hyötyä kierrättämällä ilmaa pellin etu- että takapinnalla verrattuna pelkkään backpass-ratkaisuun.
Pari kommenttia:
1) Mustasta taustalevystä voisi periaatteessa olla sellaista hyötyä, että kun se säteilee lämpöä eristepintaan, niin jälkimmäisen lämpötila nousee, jolloin hyödyllistä konvektiota tapahtuu myös eristeen pinnalta. Jos eriste on hyvänlaatuista, niin eipä eristeen lävitse paljon enempää lämpöä hukkaan joudu, vaikka sisäpinnan lämpötila useammalla asteella nousisikin.
2) Ilman kierrättämisessä etupinnan kautta on aina samalla sivuvaikutus, että ilmaa samalla lämmittää läpinäkyvää etulevyä, jonka eristyskyky on paljon takaseinän eristettä huonompi. Erityisesti, kun etuseinän lasi on yksinkertainen, tuollainen kierrätys lisää häviöitä etuseinän kautta huomattavasti.
3) Joka tapauksessa yrittäisin ratkaista kierron niin, että viileä sisääntuleva ilma esilämmitetään keräyslevyn etupuolella, mutta loppukuumennus sitten tapahtuu levyn takapuolella. Tuossahan voisi jopa harkita rei'itettyä levyä, jonka lävitse ilma imeytyy etupuolelta taakse.
4) Eikö tuon takapuolen eristeen muuten voisi suoraan maalata mustaksi, eli jättäisi koko peltilevyn kokonaan pois tai muotoilisi siitä sitten vain osittain rei'itetyn ilmanohjaimen (tarkoituksena lähinnä läpinäkyvän etulevyn jäähdyttäminen ennen loppulämmitystä sokkeloisemman takaseinärakenteen läheisyydessä).
 

Kehveli

New member
Hyvät perustelut.
1. Mikäli keräin olisi tölkki-/putkimallinen, voisi ehdotus taustan jättämisestä kirkkaaksi olla tehokkaampi. Tässä backpass-mallissa kannattanee siis tausta vetää mustaksi. Myöskin ilman virtaus pitäisi yrittää saada mahdollisimman pyörteiseksi. Jos vetäisi peltiin takapintaan kiinni hieman ylimääräistä metallia, joka toimisi sekä turbulaattorina että lämpöä luovuttavana pinta-alana.

2. Vähän nyt riippuen löytyykö helpoiten/halvimmalla kenno- vai yksinkertainen levy, ratkaisee se tekeekö myös etukautta kiertävän mallin. Rakenteen yksinkertaisuuden nimissä backpass olisi helpompi, samoin siten saisi nosteen hyödynnettyä parhaiten, kun ilman sisäänotto olisi alhaalla ja puhallus sisätiloihin ylhäällä. Jos tekee myös etukautta kiertävän mallin, pitäisi varmaan laittaa ilma kiertämään U-kirjaimen mallisesti (maksimaalisen lämmönsaannin vuoksi), jolloin keräimen etu-yläpintaan jäisi lämpöä "harakoille".

3. Amerikan poikien testissä http://www.builditsolar.com/Experimental/AirColTesting/Index.htm tuollainen rei´itetty malli olisi aika tasoissa verkkokeräimen kanssa. Toisaalta backpass jää näistä 10-20%. Tuttavamafian kautta saatavat materiaalit ratkaisevat aika paljon...


K-raudassa joskus käpistelin näitä kaupallisia sovelluksia. Aika yksinkertainen rakenne niissä oli. Kennolevy, jonka alla aurinkokenno ja keräinmateriaalina joku musta lasikuitukangas/levy. Backpass-ratkaisu. Se noissa on mukavaa, että ei ole kovin paksu laitos. Yhden lasiterassin ilmanvaihtoa/lämmitystä varten vastaava mahdollisimman esteettinen tuollainen pitäisi tehdä. Kuulemma tekemääni tölkkikeräintä siihen ei saa laittaa  8)

 

kotte

Well-known member
Kehveli sanoi:
3. Amerikan poikien testissä http://www.builditsolar.com/Experimental/AirColTesting/Index.htm tuollainen rei´itetty malli olisi aika tasoissa verkkokeräimen kanssa. Toisaalta backpass jää näistä 10-20%. Tuttavamafian kautta saatavat materiaalit ratkaisevat aika paljon...
Kiitos vihjeestä tuon verkkokeräimen osalta. Tuossahan on jokseenkin ideaalinen kokonaisratkaisu näin alustavasti asiaa miettien (toki tuo saattaa ajanoloon kerätä pölyä). Kaiken kruunaa vaihtuvalevyinen esilämmenneen ja loppulämmenneen ilman kanavamuoto. Ei vaan ole sattunut silmiin tuollaista mustaa hyönteisverkkoa, menee kaiketi verkkotilaukseksi, jos hommaan ryhtyy.
 

ahvena

New member
Aurinko paistelee ja oma autotalli alkaa näyttää hyvältä. Fundeerailin taas lämmitysratkaisuja ja lueskelin tätä: http://www.builditsolar.com/Experimental/PopCanVsScreen/PopCanVsScreen.htm

Itsellähän tuo tallin toinen seinä on suoraan etelään ilman mitää varjostavia elementtejä. Tallin nurkassa on myös kasa vanhoja ikkunoita karmeineen. Tuosta fundeerailin, että jos tallin seinälle askartelisi keräimiä. Tuollainen verkkomalli olisi aika helppo tehdä. Ikkunaan vaikka vaneri taustalevyksi, se mattamustaksi, ehkä vaikka retkipatjaa/villaa vähän taakse, mustaa hyttysverkkoa väliin, vähän ilmastointiputkea ja homma olisi aika lailla siinä. Noita vaikka kolme tallin seinälle, kanavapuhaltimet putkiin ja differentiaalitermostaatilla ohjaus. Tallissa ei olisi niin väliä tasaisella lämmöllä tai muilla vastaavilla. Olisi aina positiivista jos noilla edes muutaman asteen saisi ulkolämmöistä tallia ylös.

Onko näitä vielä tänäpäivänä väki viritellyt ja onko moisilla mitään virkaa?

Meinasin kuitenkin talliin ilpin laittaa pääasialliseksi lämmönlähteeksi, mutta toisaalta keräimet tuohon rinnalle tulisi todennäköisesti muutaman kympin kustannuksilla jos ei itselle tuntipalkkaa laske.

Onko järkeä vai ei?
 

kotte

Well-known member
ahvena sanoi:
Meinasin kuitenkin talliin ilpin laittaa pääasialliseksi lämmönlähteeksi, mutta toisaalta keräimet tuohon rinnalle tulisi todennäköisesti muutaman kympin kustannuksilla jos ei itselle tuntipalkkaa laske.

Onko järkeä vai ei?
Ei tuo taustalla oleva fysiikka ole mihinkään muuttunut ja nimenomaan verkkokeräinten tyylinen keräys- ja lämmönvaihtopinnan lomittaminen, virtauskanavan geometrian sovittaminen tulevan ja lähtevän ilmavirran välillä sekä rakenteeseen liittyvä itsesyntyinen eristekerros viilenneen ja lämmenneen ilmavirran välillä on asian ns. pihvi. Monesti keskustelu näkyy laineilevan paljon huonompien ja materiaalia tuhlaavien ratkaisujen ympärillä nykyisinkin (esim. tölkkikeräimet).

Kierrätysosia ja -materiaaleja käyttämällä pääsee varmasti voiton puolelle, jos lämmitystarve kohtaa eikä tarvitse laskea oman vaivannäön tai työkalujen kustannuksia. Toki täytyy jotenkin ratkaista, miten estää lämpöhäviöiden syntyminen kylminä pakkasöinä (sopivalla itsestään sulkeutuvalla läpällä tai jopa käsin paikalleen sydäntalven ajaksi työnnettävillä eristetolloilla) ja miten järjestää ohjauksen kohdalle sattuvien pilvien yms. varalta. Toki pienen sopivasti mitoitetun aurinkopaneelin käyttäminen puhaltimien tehonlähteenä saattaa jo ratkaista melko pitkälle tarvittavan automatiikan.
 

Puuha

Well-known member
Musta tyllikangas on myös aika oivaa tuohon kun laittaa muutaman kerroksen päällekkäin. Hinta n. 2 euroa neliö per kerros ja ylijäämäpalasia saa monasti edullisemmin. Ainoa vain että jonkinlainen karkeasuodatin kannattaa olla keräämässä suurimman osan pölystä sekä myös rakenne sellainen että sen saa auki kohtuu helposti jolloin kankaan voi imuroida tarvittaessa.

Tuo pöly kun on muutoinkin vähän sellainen ongelma et tahtoo tölkkikeräimissä tarttua tölkkien pintaan ja puhdistus tölkkikeräimissä on kovin hankalaa. Pöly myös vaikuttaa eristeenä lämmittimen toimintaan heikentävästi. Tuli tuossa huomattua että jo parissa vuodessa tölkkien sisälle on staattisuuden vuoksi tarttunut kohtuuttoman paljon pölyä läpi kulkeneesta ilmasta. Meno puolella oli paljon pölyä tarttunut putkistoon sekä tölkkeihin vähentyen paluuta kohti. Et siihen puhtanaa pitoon sekä sen helppouteen kannattaa vähän panostaa.
 

Kehveli

New member
Kylmä mutta aurinkoinen kevät on ollut loistava tälle 2015 tekemälleni aurinkolämmittimelle. Tammikuun lopulla aurinkoisina päivinä alkoi isommin lämmittämään ja nyt maaliskuussa puhaltimet rallattavat useamman tunnin. Kovemmillakin pakkasilla tulee kädellä mitaten selvästi lämmintä ilmaa. Isompia mittauksia en ole tehnyt.

Tuossa siis kuvat. Sauna-Satu -levyllä eristetty. Backpass -malli, joskin aaltopellissä on muutamia reikiä ylhäällä ja alhaalla kosteuden poistumista varten. Kirkas polykarbonaatti-kennolevy edessä. Laatikon alareunassa olevien ilman sisäänottoreikien eteen on laitettu rautakaupan suodatinkangasta, jota käytetään ilmanvaihtokoneissa ja suodatinkankaan suojana on muoviritilä. 2 depronilla eristettyä viemäriputkea kulkevat autotallin alkuperäisiä tuuletuskanavia pitkin vierekkäisiin varastohuoneisiin. Tuuletuskanavat ovat eristetty keräinen takaa ja varastohuoneen puolelta SS-levyllä.

2 puhallinta (0.1A, 12V), joille virran antaa Bilteman 6w paneeli. Melkoisen suoran auringonpaisteen tarvitsee, mutta hyvin vaikuttaisi lämmitin toimivan jo ihan nosteenkin avulla. Ulko-ovien alareunassa pienet verkolla suojatut reiät, joista kylmä ilma poistuu. Nämä tulpataan sydäntalveksi, samoin kuin puhaltimien aukot Vaikuttaa hyvin puhaltavan irtopölyäkin ulos ovien rei' istä tuo.

1.jpg


2.jpg


3.jpg


4.jpg


5.jpg
 

Vekke

New member
Mie ostin vanhan 1940 rakennetun talon ja kohta alkas sen energiatehokkuuden parantaminen. Yhtenä osana on luonnollisesti aurinkolämmitys useissa eri muodoissa eli vettä ja ilmaa on tarkoitus lämmitellä sopivassa suhteessa. Tähän ketjuun niin mie olen tuommoista aurinkokeräintä nyt mallinnellut Fusion 360 ja lukenut tämän ketjun läpi. Jos meinaa suunnitella tehokasta ilmanlämmitintä kertoo tämä video aika hyvin perus faktat mitä pitää ottaa huomioon.

Lisäksi maksimi etäisyys tai optimi on noin 25mm tai 1 tuuma lämmönlähteeseen. Itsellä se tulee olemaan alumiinifolio. Aluksi oli tarkoitus käyttää vain suoraan foliota ja laittaa ilma kulkemaan suoraan alhaalta ylös 20mm päähän foliosta. Tuo mutkitteleva backpass taustakanava on ideana hyvä, mutta sitten laskin poikkipinta alaa niin se jäin pienemmäksi kuin puhaltimen poikkipinta ala. Tarkoitus käyttää 140mm puhallinta aluksi mikä tuottaa sen noin 150m3/h ilmaa läpi. Nyt kun mietin tätä asiaa lisää niin olen kahden vaiheilla taittelenko folion siksaks muotoon WWWWWW. Tuolla saataisiin siirto pinta alaa lisää ja silti se olisi helpompi tehdä kuin tuo tölkkikeräin. Tuossa ongelmaksi saattaa muodostua että alumiinifolion menee liian lähelle takaseinää alustavasti tuulensuojalevy (eristää vähän taloa ja on halpa tai pleksiä. 6mm paksu kennolevy 1050x2000 myöskin aika halpa.

Aurinkokenno puhallukseen ja alustavasti oli tarkoitus kokeilla pienellä aurinkokennolla joka rajoittaisi tuota puhallusta automaattisesti. Keräimen hyötysuhde on parempi kuin aurinkokennon joten kennossa pitäisi olla lämpöä nopeammin kuin mitä aurinkokenno rupeaa tuottamaan sähköä. Vaatii testausta, mutta siis 1.5W aurinkokennoa tarkoitus käyttää Samalla se säätelee pyörintänopeutta automaattisesti toivon mukaan, että aurinkoisemmalla kelillä virtausta tulee enemmän jne.

Jotta ilma saadaa menemään tasaisesti kerääjän sisällä pitää se kuristaa ainakin kertaalleen lähtöpäässä, siten, että ilma pakotetaan menemään saman poikkipinta-alan läpi kuin mitä puhaltimen ala on 15386mm2. Muuten toinen reuna puhaltimesta voi käydä kuumempana. Tämä on monesta lämpökuvasta nähtävissä usean asteen erona. Tuo lämmittimen poikki pinta ala puhallinta kohti on 41000, eli virtausnopeus hidastuu 62% luokkaa mikä hyvä lämmönsiirron kannalta. (tarkoitus käyttää kahta puhallinta aluksi)


Keräimen teholliseksi pinta-alaksi tulee tällä menetelmällä 4,1m2 (2050x2000mm) ja tuosta pitäisi saada parhaimmillaan ulos noin 2000W lämmitystehoa. Kustannukset osille pitäisi jäädä alle 200€ eli ~50€/m2. Ilmaa tarkoitus kierrättää talon sisältä eli kylmä ilma alaalta ja lämmin puhalletaan ylhäältä. Jos lämmitin toimii hyvin niin kovillakin pakkasilla pitäisi tulla vielä 30% tuosta eli noin 660W. Tästä voidaan karkeasti laskea, että näitä pitäisi olla noin nelisen kappaletta saman kokoisia, että talo lämpenisi talvellakin edes jollain tavalla.

Jos ja kun tämä toimii niin koitan rakentaa tämmöisen lämmittämään ilmalämpöpumpun ilmaa, jotta se toimisi paremmalla hyötysuhteella. Sitä varten pitää kuitenkin tehdä vähän lisää laskuja ja saada lähtödataa pitääkö omat laskelmat ja suunnitelmat yhtään paikkaansa.
 
En äkkiseltään muista nähneeni täältä Suomesta kokemuksia aurinkoilmalämmittimen käyttämisestä asuintalon lämmittämiseen. Yleensä noita on asennettu kesämökkien, autotallien yms. kuivanapitoon eli tehostamaan ilmanvaihtoa syksystä kevääseen. Tuossa hommassa kun tilan lämmön nostaminen muutamalla asteella tekee tehtävänsä. Varsinaiseen tilojen lämmittämiseen talvella ongelmaksi nousee vain yksinkertaisesti vähäisten aurinkotuntien määrä ja auringon säteiden tulo kovin alhaalta. Kun laskee keräimellä lämmityskaudella tuotetun energiamäärän ja laskee sille hinnan vaikkapa suoralla sähköllä lämmittämiseen verrattuna, niin huomaa että tahtoo tulla kova hinta kilowattituntia kohden. Kesällä taas se määrä ilmakeräinalaa, mistä olisi hyötyä lämmityskaudella, lämmittäisi voimakkaasti seinää (olettaen että puhaltimet kytketään sammuksiin ja venttiilit suljetaan), mikä ei välttämättä ole toivottavaa.
Aurinkoilmalämmitin sinällään on käsittääkseni hyötysuhteeltaan paras aurinkokeräin kun se lämmittää suoraan tilan ilmaa eli ei juurikaan tule siirtohäviöitä. Jos olen käsityksessäni oikeassa, niin pitäisi tuollaisella päästä hyvinkin jonnekin 700-800 watin tehoon neliömetriä kohti parhaimmilla keräinkonstruktioilla ja materiaaleilla (mustaa alumiinista hyönteisverkkoa käyttävät keräimet lienevät tehokkaimpia). Jos keräimen saa varjottomaan aurinkoiseen paikkaan sokkelin eteen, niin silloin lämmin ilma nousisi jopa ilman puhallinta sisälle (ja viileämpi ilma lattianrajasta toki valuisi samalla alas).
Varsinaisesti tulin tämän viestini kirjoittaneeksi kun muistui tuosta ILPin ja AILin yhdistämisestä mieleen tämä video, jossa tyyppi rakensi juurikin tuollaisen järjestelmän + integroituna vielä omatekoiset aurinkopaneelit absorbaattoreiksi.
 

Vekke

New member
Päälämmitysjärjestelmä tuo ilmalämpöpumppu. Tällä hetkellä se on aikaisemmilla omistajilla ollut 100% puu noin 15 mottia talvessa. Tuolla ilmalämmöllä pitäisi kuitenkin olla mahdollista saada päiväsaikaan ihan tehokasta lämmitystä aikaiseksi. Yläkerta on ollut kylmillään niin sille saa hyvin sen peruslämmön noilla. Yöllä jos lämpöä olisi sitten varastoituna veteen ja silloin se lämpöpumppu imisi ilmaan jäähdyttimen läpi jossa tuo päivän aikana lämmitetty vesi kiertäisi. Talossa ei ole patterijärjestelmää ollenkaan, eikä tällä hetkellä vielä suurta poltetta semmoista alkaa rakentamaan, kun lattian on edellinen omistaja laittanut laminaatit.

Neliökustannuksia saa alaspäin jos hommaa isompia eriä tavaraa eikä käytä kalleimpia osia. Jos laskee halvemmalla puhaltimella https://www.arctic.ac/en/F14/ACFAN00090A 6,6€/kplx2=13.2€ Tän pitäisi olla hyvä puhallin jonkun youtube testin perusteella. Ei toki pääse kuin 126m3/h, mutta tuo tuskin muodostuu ongelmaksi.
Ja aurinkokennot ebaystä noin 8€/kpl=16€
Periaatteessa neliöhinta on mahdollista saada tiputettua jopa puoleen eli lähelle 25€/m2. Jos tuon kennolevyn tai lasin löytää jostain edullisemmin kuin 13€/m2 valmistuskustannukset tippuu entisestään.
Periaatteessa isompi aurinkopaneeli ja isompi puhallin voisi olla järkevää, mutta sen jälkeen tarvitsee ehkä enemmän ohjausta miettiä. Voi sitä joutua miettimään nytkin, mutta tavoite olisi että auringon valovoima toimittaa säätöjärjestelmän virkaa mahdollisimman paljon.

Kaksikerros polykarbonaatti kennolevy pitäisi olla parempi kuin suora kirkas polykarbonaattilevy. https://www.builditsolar.com/Experimental/TwinwallvsPlex/TwinwallvsPlex.htm

Erilaisia järjestelmiä on kerrottu aika kattavasti tällä sivustolla: https://www.builditsolar.com/Projects/SpaceHeating/Space_Heating.htm#ActiveAir
 
Viimeksi muokattu:

Vekke

New member
Seuraavan kuukauden sisällä on tarkoitus vihdoin tämä rakentoo. Mennyt vähän taloa remontoidessa muuten se vähä aika mitä ollut käytettävissä.

Perusrakenne esitelty videolla:

Ja lisä selvitykseen piirretty kuvaa ja vähän mittadataa:
Solar air heater with square entry and exit.jpg


Lähtee CFD simulaatioon tuo versio niin selviää miten tasaisesti ilma jakautuu eri osioihin.

Testeihin tilasin 3 aurinkopaneelia
3w
5w
10w
Noilla tarkoitus haarukoida mikä olisi optimaalinen koko tuolle 140mm puhaltimelle ettei lähde liian aikaisin pyörimään ja että jos pyörintänopeus kasvaisi sopivassa suhteessa miten lämpiää itse alumiinifolio.
 

vmakela

Member
Paneelin jännite ei ole lineaarinen valon määrään nähden, vaan nousee nopeasti lähelle nimellisjännitettä kun alkaa paistaa. Virta toki rajoittuu.
 

vesioinas

Active member
Jos ei ole mitään akkua niin puhallin ei välttämättä edes käynnisty kun/jos tarvittava käynnistysvirta on paljon enemmän kuin puhaltimen tarvitsema tai paneelin tuottama virta nimellisteholla. Mulla on samasta syystä NiMH-akut ja termostaatti aurinkoilmalämmittimen puhallinta käyttämässä. Lautasventtiilillekin on automaattinen auki/kiinnikierto, mutta en ole saanut sitä asennettua vielä paikoilleen.
 
Viimeksi muokattu:

Vekke

New member
Eka CFD simulaatio valmistu ja pieniä muutoksia/parannuksia joutu tekemään. Toivottavasti seuraavan simulaation tulokset näyttä jo paremmalta.
 

Vekke

New member
Seuraava simulaatio on valmis. Vähän tuli parannusta. Luulen et kolmas versio on valmis proton rakennukseen.
Muutama suunnitteluvirhe korjattu ja hienosäädetty reikien kokoja seuraavaan simulaatioon.

Tuo mallissa ollut puhallin vähän vääristi tuloksia kun se ei pyörinyt ja sitäkautta ohjannut ilmaan niin kuin se oikeasti tuolla menisi.
 
Ylös