Tee se itse akkulaturi auton laturista

Tässä se luvattu kuva nyt sitten on...
Kuvankaappauksella otettu, joten laatu on mitä on.
Mutta kyllä tuon idean siitä saa selville.
Tuo laite jaksaa ladata maksimillaan noin 15 ampeeria. Jos akusto on päässyt liian tyhjäksi on aikamoinen homma saada pilkittyä tuolla sinne sen verran virtaa, että kestää käynnissä.

laturi.jpg
 

Puuha

Well-known member
jaskiainen sanoi:
Tässä se luvattu kuva nyt sitten on...
Kuvankaappauksella otettu, joten laatu on mitä on.
Mutta kyllä tuon idean siitä saa selville.
Tuo laite jaksaa ladata maksimillaan noin 15 ampeeria. Jos akusto on päässyt liian tyhjäksi on aikamoinen homma saada pilkittyä tuolla sinne sen verran virtaa, että kestää käynnissä.

kannattanee vähän säädintä puukottaa jotta akustolla jännite nousee sinne 14,6V ja silloin se nousee korkeammalle laturilla.

tuossa on ollut lainassa kesällä laturista värkätty generaattori jossa säädettäväksi puukotettu jännitteensäädin 80A laturissa. sillä saa vajaaseen akkustoon työnnettyä reilut 50A virtaa.
 
Puuha sanoi:
jaskiainen sanoi:
Tässä se luvattu kuva nyt sitten on...
Kuvankaappauksella otettu, joten laatu on mitä on.
Mutta kyllä tuon idean siitä saa selville.
Tuo laite jaksaa ladata maksimillaan noin 15 ampeeria. Jos akusto on päässyt liian tyhjäksi on aikamoinen homma saada pilkittyä tuolla sinne sen verran virtaa, että kestää käynnissä.

kannattanee vähän säädintä puukottaa jotta akustolla jännite nousee sinne 14,6V ja silloin se nousee korkeammalle laturilla.

tuossa on ollut lainassa kesällä laturista värkätty generaattori jossa säädettäväksi puukotettu jännitteensäädin 80A laturissa. sillä saa vajaaseen akkustoon työnnettyä reilut 50A virtaa.

Niin siis kyllähän tuo laturi pukkaisi sen 40 ampeeria, mutta yli 15 ampeeria vetää tuon leikkurin polvilleen eli se sammuu. Käytännössä tuo tarvitsisi lataukseen jonkun sarjavastuksen tuollaisia tilanteita varten.
 

avensi

Well-known member
https://www.google.fi/search?q=RUOHONLEIKKURILATIRI&ie=utf-8&oe=utf-8&gws_rd=cr&ei=nUYmVqi-Dum6ygPHjruwCQ#q=ruohonleikkuri+laturi
 
Briggs&Stratton se minullakin on, mutta se on se pienempi kone. Siitä johtunee osittain tuo sammuminen.
Mutta tuo termostaattikytkin latauksen kytkentään on kyllä nerokas. Jäisi pois tuo arvelu, että koska motti on riittävästi lämmennyt. Ja sähköstartista ei voi kuin haaveilla...
Itsellä ei ole kyllä limppua tuolla leikkurin akselilla ja olenkin harkinnut sinne painon lisäämistä vähäsen.
Sekin voisi osaltaan auttaa moottoria pysymään käynnissä latausta kytkettäessä.
 

kotte

Well-known member
Itselläni on myös vaaka-akselisesta ruohonleikkurista ja auton laturista rakennettu vara-laturi kiilahihnavedolla. En ole käyttänyt tuota vuosikausiin. On tungettu jonnekin vajan perälle. Kokeilin sitä useampi vuosi sitten ja kyllä se silloin toimi. Tuohon rakensin aikoinaan releellä ja diodilla toteutetun polariteettisuojan sekä ylijännitedumpperin zener-diodista ja tehotransistorista (eli ei haittaa, vaikka navat kytkee väärin päin ja navat voi jopa irrottaa käyvästä koneesta, mutta sen jälkeen ei niitä enää pidä yrittää kytkeä väärin päin koneen vielä käydessä).

Tuon kanssa oli myös sammumisvaikeuksia kovalla kuormalla. Osa-avun sai säätämällä kierrosluvun aluksi maksimille (jolloin tyypillisen generaattorin kuormittava momentti laskee staattorin sähköisten ominaisuuksien vuoksi). Varasin laitteen mukaan pari akkupihdeillä varustettua ohutta silikonipäällysteistä sähköjohtoa, joiden korkea kytkentävastus estää virtaa kasvamasta, jos ladattavana on iso ja tyhjähkö akku. Toinen mahdollisuus olisi toki laittaa generaattorin magnetointipiiriin päälle kytkettävä (tai oikeastaan kytkimellä ohitettava) vastus, jolla voisi pienentää generaattorin magnetointia ja sen tuottamaa virtaa ja jännitettä. Valitettavasti vastuksen mitoitus riippuu voimakkaasti valitusta kierrosluvusta, joten se on ohitettava heti, kun laite pysyy ilman sitäkin käynnissä.
 

Puuha

Well-known member
jaskiainen sanoi:
Niin siis kyllähän tuo laturi pukkaisi sen 40 ampeeria, mutta yli 15 ampeeria vetää tuon leikkurin polvilleen eli se sammuu. Käytännössä tuo tarvitsisi lataukseen jonkun sarjavastuksen tuollaisia tilanteita varten.

herää epäilys että joko kone on kylmä, siellä ei ole vauhtipyörässä riittävästi massaa pitääkseen konetta käynnissä ja antaakseen momenttia, kone on jo ehtoolla tai sitten se että kone on vain mitoitettu liian pieneksi. 12V 80A laturi otattaa voimansiirron mukaan laskettuna kutakuinkin 60A virroilla 880W/laturin hyötysuhde 0,75/hihnavedon hyötysuhde 0,90*välitys 1:2=~2,6kW (~3,5hv) tehoa vaaditaan moottorilta.

tuollainen 15A virta tarvitsee moottorilta n. 0,4kW tehon.

edit: tuo onkin suoraan leikkurista ja lisäämällä siihen leikkuterän pyörimään moottorin akselille tilanne muuttuu ratkaisevasti rasitettavuudeltaan ja pitäisi jaksaa kyllä pukata tuon 40A jos kone on muuten kunnossa, kun kyseessä on 3,5hp:n kone ja laturin pyörittäminen vaatii 40A virroilla ~2,5hp. olettaen toki että välitys on 1:2 laturille tai vähemmän. termostaatti kytkin on kyllä kova sana näihin koneisiin pakoputkeen 15cm jatkoa ja päähän 50´c kytkevä termari herätevirralle. suoraan koneen omaan pakoputkeen ei kestä kytkeä sillä lämpö nousee niin korkeaksi että termari palaa/sulaa.

pakkasella kannattaa tuikulla tai pikku toholla lämmittää kantta hetken, helpottaa huomattavasti kesäkäyttöön suunniteltujen moottoreiden käynnistymistä. tuppaa pakkasella muuten kastelemaan vain tulpan. lisäksi vielä käyttäisin alkylaattibensaa vaikka vaatii joissakin tapauksissa kaasarin säätöä hivenen ennen toimintaa mutta sitten helpottaa käynnistymistä kylmänä sekä pitää koneen puhtaampana osarasituksella. normibensassa bentsenit haihtuvat nopeasti muuttaen bensan koostumusta ja käynnistyvyys on pakkasella mitä on, tällaista haihtumista ei ole alkylaattibensassa.
 
No en kyllä leikkurin terää tuonne akselille laita pyörimään, mutta jonkun teräslimpun sinne voisi ehkä sujauttaa. Jokin, mikä ei leikkaa sormia poikki jos kohdalle osuu. =)
 

Puuha

Well-known member
jollain tavalla kun saisi laskettua millaisia hyrrävoimia on terällä niin sitä kautta pääsee sitten tuon limpun painon ja koon määrittelyssä eteenpäin. liian pienestä ei ole muuta hyötyä kuin kierrosherkkyys ja isosta taas kierrosherkkyys kärsii mutta kasvattaa momenttia vaikeuttaen käynnistystä.
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
jaskiainen sanoi:
Niin siis kyllähän tuo laturi pukkaisi sen 40 ampeeria, mutta yli 15 ampeeria vetää tuon leikkurin polvilleen eli se sammuu. Käytännössä tuo tarvitsisi lataukseen jonkun sarjavastuksen tuollaisia tilanteita varten.

herää epäilys että joko kone on kylmä, siellä ei ole vauhtipyörässä riittävästi massaa pitääkseen konetta käynnissä ja antaakseen momenttia, kone on jo ehtoolla tai sitten se että kone on vain mitoitettu liian pieneksi. 12V 80A laturi otattaa voimansiirron mukaan laskettuna kutakuinkin 60A virroilla 880W/laturin hyötysuhde 0,75/hihnavedon hyötysuhde 0,90*välitys 1:2=~2,6kW (~3,5hv) tehoa vaaditaan moottorilta.

tuollainen 15A virta tarvitsee moottorilta n. 0,4kW tehon.
Ei pidä unohtaa, että tyypillinen auton vaihtovirtalaturi on onnistuttu mitoittamaan niin ovelasti, että se antaa suunnilleen mitoitustehonsa kierroslukualueella 0,3 ... 1,0 nimellisnopeudestaan (menemättä tässä yksityiskohtiin, miten tuo on saavutettu). Tyypillinen pieni polttomoottori ei puolestaan pysty kierrosnopeudella 0,3 nimellisestä saamaan aikaan suurempaa vääntömomenttia kuin nimellistehollaan (jos saa edes sitä). Generaattorin vaatima voima kuitenkin kasvaa suhteellisella kierrosnopeudella 0,3 peräti 3.3-kertaiseksi ja käytännössä ylikin (koska roottorin magnetointipiirin häviöt kasvavat).

Tuossa on se ongelmakohta, johon ei löydy yksinkertaista vastausta ilman virranrajoitusta tavalla tai toisella (ja avustamalla sen lisäksi moottorin tavoitekierroslukua säätäen). Tuo ilmiö juuri saa moottorin polvilleen, kun tarvittava vääntömomentti saattaa kasvaa moninkertaiseksi, mutta moottori ei pysty vastaamaan tarpeeseen käytännössä ollenkaan.
 

Puuha

Well-known member
mitähän tuota nyt solkkaat?

paikallismoottoria (joita ovat myös nämä pukattavissa leikkureissa olevat moottorit) pitää koko ajan pyöritää n. 3000-3500rpm välimaastossa jossa saadaan moottorista suurin teho ja vääntö jolloin laturi pyörii 6000-7000rpm minuutissa taaten riitävän jäähdytyksen riippumatta siitä paljonko laturi tuottaa.
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
mitähän tuota nyt solkkaat?

paikallismoottoria (joita ovat myös nämä pukattavissa leikkureissa olevat moottorit) pitää koko ajan pyöritää n. 3000-3500rpm välimaastossa jossa saadaan moottorista suurin teho ja vääntö jolloin laturi pyörii 6000-7000rpm minuutissa taaten riitävän jäähdytyksen riippumatta siitä paljonko laturi tuottaa.
Siis asiaan liittyy myös sellainen mitoituskysymys, että laturia ei pidä välityksellä mitoittaa pyörimään niin nopeasti, että moottorin vääntömomentti ylittyy. Jos moottoria ei "huudateta" ja laturia pyöritetään nopeasti, niin moottori tukahtuu melko varmasti, kun laturiin kytketään tyhjä akku (eli moottorin vääntömomentti ei juuri kasva sitä jarrutettaessa, kun taas laturin kuormamomentti kasvaa hyvin jyrkästi, mikä tukahduttaa moottorin varsin tehokkaasti). Laturia on siis pyöritettävä hitaammin tyypillisesti autossa ja parasta heikomman hyötysuhteen kierroslukualueella, jos mielii välttää tukahtumisen mitoituksella.

Eli tämä tuohon "horinaan" täydentävänä ja vähän toiselta kantilta katsottuna. Ruohonleikkurin moottoria voi nimittäin aivan hyvin pyörittää myös luokkaa 1500 ... 3000 kierrosta minuutissa, mutta teho ei ole kovin kummoinen ja vastaavasti polttoainettakaan ei kulu hukkaan kevyen kuormituksen takia. Laturin voisi ajatella pyörivän jopa samalla nopeudella "akselit vastakkain", jotta moottorin kyky tuottaa vääntöä ei ylity laturin maksimikuormalla.
 

Puuha

Well-known member
jos meinaat tuolla ajatuksella saada toimimaan pitää kaikki kuorma tappaa pois akulta latauksen ajaksi. moottori kyykkää jo pienestä kuormasta joka lataantuvaan akkuun tulee.
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
jos meinaat tuolla ajatuksella saada toimimaan pitää kaikki kuorma tappaa pois akulta latauksen ajaksi. moottori kyykkää jo pienestä kuormasta joka lataantuvaan akkuun tulee.
Ei tuo ole sen kummempaa kuin valita autolla mäkeä noustessa oikea vaihde päälle. Jos valitset liian ison (ja mäki on liian korkea liike-energian käyttämiseksi apuna nostamalla nopeutta ennen mäkeä), vauhti auttamatta tukahtuu ja jäätä mäkeen, vaikka kuinka painaisit kaasua, ellet vaihda pienemmälle. Pienellä vaihteella taas pääset jopa liikkeelle ylämäkeen ja moottorin vääntö riittää.

Polttomoottori + laturi vaan on tätäkin vaativampi kuorma koska momentin tarve kasvaa nopeuden hidastuessa (autovertailussa mäki siis jyrkkenisi hitaammalla nopeudella ajettaessa). Tämä siis edellyttää entistä hitaamman välityksen (vastaten entistä pienemmän vaihteen käyttöä autoanalogiassa). Ja palatakseni aloitukseeni aiheessa, lopullinen apu saataisiin vain rajoittamalla laturin magnetointia kuormitusmomentin pitämiseksi hallinnassa.
 

Puuha

Well-known member
mitä hitaammasti laturi pyörii sitä suurempi on magnetointivirta ja sitä raskaampaa sitä on pyörittää. momenttia pikku koneissa ei ole juuri nimeksikkään joten sen varaan ei kannata kauheasti nojata vaan pitää kääntyä tehojen puoleen.

sinänsä aika hauskaa että 6hp:n moottorilla huoletta saa 80A laturista puukottamatta lataussäädintä sen pikkusen vajaat 80A ulos jos akku ottaa vain vastaan. myöskään ylimääräinen kuorman lisääminen ei tuota ongelmaa, ääni vain muuttuu koska koneesta otetaan tehoa.

mutta joo bensakoneiden yksittäinen yhtäläinen piirre on sellainen että niissä on suurin vääntö kutakuinkin vakio sylinterin tilavuuten verraten. se on n. 100Nm/litra. ja koska kokoajan puhut väännöstä olet hakoteillä sillä silloin ei tarvittaisi polttoainetta ja olisit keksinyt ikiliikkujan. suurin teho tarkoittaa automaattisesti sitä että ollaan hyvin lähellä suurinta vääntöä.

se on vähän niin että se mäki mennään ylös 20 litran moottorilla kuin 2 litran moottorilla jos niiden teho on sama.
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
mutta joo bensakoneiden yksittäinen yhtäläinen piirre on sellainen että niissä on suurin vääntö kutakuinkin vakio sylinterin tilavuuten verraten. se on n. 100Nm/litra. ja koska kokoajan puhut väännöstä olet hakoteillä sillä silloin ei tarvittaisi polttoainetta ja olisit keksinyt ikiliikkujan. suurin teho tarkoittaa automaattisesti sitä että ollaan hyvin lähellä suurinta vääntöä.
Tuo "ikiliikkuja"-yhteys on kyllä ihan oma keksintöni, enkä ainakaan minä ole mihinkään tehon- tai energiansäästöön viitannut. Totta kai sähkön teko vaatii syöttämään saman energiamäärän + häviöt päälle, jos järjestelmästä energiaa viedään pois sähkönä.

Olen koko ajan puhunut vain siitä yksinkertaisesta asiasta, johon sinäkin viitatussa viestissäsi lopultakin otat kantaa, eli kullakin polttomoottorilla on sille ominainen kyky tuottaa vääntömomenttia ja tuo kyky on melko tasainen kierrosluvusta riippumatta (huippukierroksia ja aivan matalimpia kierroslukuja lukuun ottamatta). Jos kuormittava laite ottaa enemmän, laite pysähtyy.

Ja tavanomainen auton vaihtovirtalaturi sattuu olemaan laite, joka lähtee käyntiin melko matalalla kierrosnopeudellakin, mutta heti kun tuottoa alkaa syntyä kierrosluvun kasvaessa (jo alle 10% tavanomaisesta maksimikierrosnopeudesta), kuormittava momentti kasvaa hyvin jyrkästi ja luokkaa 30% kierrosnopeudella maksimista tuo momentti on jo yli kolminkertainen maksimikierrosluvun tyypillisesti aiheuttamaan kuormitusmomenttiin nähden. Tuon seurauksena aggregaatti sitten sammuu, jos polttomoottorin ja laturin kierrosluvut on suoraan sovitettu toisiinsa, kuormana on iso ja tyhjä akku, eikä latauksen säädintä ole peukaloitu.

Mitä tuolle sitten voi tehdä, olen jo moneen kertaan selostanut edellä eri näkökulmista. Autokäytössähän tuollainen kuormitusmomenttikäytös ei haittaa ollenkaan, kun moottori on iso ja laturin käytännön latausominaisuudet saadaan tarkoitetussa käytössä toivotuiksi.
 

Puuha

Well-known member
et tee sillä väännöllä mitään jollei sinulla ole tehoa.

puukottamalla lataussäädintä voidaan joko laskea tai nostaa latausjännitettä. virtaan se ei vaikuta mitenkään sillä sen määrää akku sekä sen takana oleva kuorma. silloin akkua ei vain saa ladattua täyteen jos sellainen tarvis on.

sillä kuinka paljon paikalliskone kiertää ei ole merkitystä sillä rasitus määrää polttoaineen kulutuksen. käytännössä kulutus ei kasva kiertääkö kone 2500 vai 3600 jos rasitus on sama.
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
et tee sillä väännöllä mitään jollei sinulla ole tehoa.
Ja jollei sinulla ole riittävästi vääntöä, kone pysähtyy, eli tehoakaan ei välity.

Puuha sanoi:
puukottamalla lataussäädintä voidaan joko laskea tai nostaa latausjännitettä. virtaan se ei vaikuta mitenkään sillä sen määrää akku sekä sen takana oleva kuorma. silloin akkua ei vain saa ladattua täyteen jos sellainen tarvis on.
Et selvästikään ole sisäistänyt itse asiaa. Jos lataussäädintä "puukotetaan" rajoittamalla virtaa, roottori magnetoituu vähemmän, jolloin se aiheuttaa (tietyllä kierrosnopeudella pyöriessään) käämeihin vastaavasti pienemmän (vaihto-) jännitteen. Tuon seurauksena käämien virta asettuu pienemmäksi, koska pienempi sähkömotorinen voima ei kykene voittamaan yhtä suuria jännitehäviöitä akussa ja käämeissä. Tällä ei ole suoranaista  tekemistä sen kanssa, mihin akun jännite lopulta asettuu, koska se puolestaan johtuu jännitesäätimen asetuspisteestä, eli käämivirta pienenee asetusarvon yläpuolella niin voimakkaasti, että elektromotorisen voiman huippuarvo (3-vaiheisen siltatasasuuntauksen huippuarvo) ei enää ylitä sillä hetkellä mitattua jännitearvoa.

Puuha sanoi:
sillä kuinka paljon paikalliskone kiertää ei ole merkitystä sillä rasitus määrää polttoaineen kulutuksen. käytännössä kulutus ei kasva kiertääkö kone 2500 vai 3600 jos rasitus on sama.
Polttoaineen kulutus riippuu melko suoraan kierrosluvun ja tuotetun vääntömomentin tulosta, mikä on myös fysikaalisessa mielessä sama kuin tuotettu teho. Koska totesimme tuottomomentin pysyvän melko vakiona tyypillisellä kierrosalueella, on siis polttoaineen kulutus silloin, kun kone joutuu tuottamaan sellaisen vääntömomentin, johon se juuri ja juuri pystyy myös suunnilleen verrannollinen kierrosnopeuteen. Kaasuläppä vaikuttaa tietyllä kierrosnopeudella lähinnä vääntömomenttiin, eli jos tasaisella nopeudella ja tasaisella momentilla kuormitetun moottorin kaasuläppää avataan, kone alkaa kiihtyä, koska tuotettu momentti on suurempi kuin kuormittava momentti. Nousu kuitenkin hidastuu ja loppuu kierrosluvun noustua riittävästi, koska kaasuläppä alkaa rajoittaa polttoaineseoksen kulkua (moottorihan pyrkii imemään seosta suhteessa kierrosnopeuteen). Vastaava tapahtuu päinvastaiseen suuntaan kaasuläppää suljettaessa. Pienmoottoreissa toki kaasuläppää ohjataan jäähdytysilmavirran voimakkuuden tai keskipakoissäätäjän ohjaamana ja tuo asetusarvo voi joko olla käyttäjän aseteltavissa tai sitten ei. Ilman tällaista säätöä laturin kierrosnopeus heiluisi voimakkaasti kuormituksen mukaan (ja juuri toiseen suuntaan kuin pitäisi). Pienmoottorista on aivan mahdotonta saada täyttä tehoa ulos huomattavasti pienemmällä kierrosnopeudella kuin suurimman tehon kierrosnopeus ja tuolloinkin suurin teho saadaan ulos vain, kun konetta kuormitetaan juuri sellaisella momentilla, johon se tuolla kierrosnopeudella pystyy. Polttomoottori eroaa monista sähkömoottoreista ja höyrykoneista tässä suhteessa, eli viimeksi mainituista on mahdollista saada myös huipputehoa vastaavaa pienemmällä kierrosnopeudella ulos enemmän tehoa kuin kulloisenkin kierrosnopeuden suhde maksimitehon kierrosnopeuteen. Ja kierrosnopeudella nolla ei mikään kone tuota tehoa olkoon vääntömomentti mikä hyvänsä.
 
Ylös