Sähköllä sytyttäminen

kotte

Well-known member
kokeilin sytyttää lämpöpuhaltimella, jos nyt oikein ymmärsin niin @kotte on saanut puut tuleen sellaisella hiustenkuivaajan näköisellä lämpöpuhaltimella
minulla on parikilovattinen, laitoin täysille ja otin jo varmuudeksi jakkaran persiin alle kun jo ajatuksena tuntui että koppa kaljaa pitäisi vieressä olla
sitähän se
Klapi kuumenee helpoiten terävistä nurkista ja kanteista ja noihin saa kuumailmapuhaltimella tulet ensiksi. Teho toki täysille ja ilmamäärä minimiin, jotta puhallettu ilma on mahdollisimman kuumaa, mutta en itsekään pidä tuota sytytystapaa kätevänä. Etuna on kuitenkin tohoon nähden, että laite puhaltaa puille happipitoista ilmaa, eli jos saa jonkin nurkan ensin hiukan hehkumaan, tuli lähtee sen jälkeen joutuisasti levimään laajemmalle ja pian sitten kehittyy laajemmankin ja nopeasti leviävä liekki.
 

korsteeni

Active member
Klapi kuumenee helpoiten terävistä nurkista ja kanteista ja noihin saa kuumailmapuhaltimella tulet ensiksi. Teho toki täysille ja ilmamäärä minimiin, jotta puhallettu ilma on mahdollisimman kuumaa, mutta en itsekään pidä tuota sytytystapaa kätevänä. Etuna on kuitenkin tohoon nähden, että laite puhaltaa puille happipitoista ilmaa, eli jos saa jonkin nurkan ensin hiukan hehkumaan, tuli lähtee sen jälkeen joutuisasti levimään laajemmalle ja pian sitten kehittyy laajemmankin ja nopeasti leviävä liekki.
en ole teoreetikko, joten mutulla ja kiertokoulupohjalla
- puu tarvitsee palaakseen x määrän lämpöä ja happea
- ei se puu tiedä millä se on lämmitetty siihen x lämpötilaan
- kun lämpötila ja happi toteutuu, on siitä eteenpäin tilanne aivan sama
- elikkä sillä ei ole väliä millä lämmitys on tapahtunut

pointtisi perustuu käsittääkseni siihen että kaasulla saa nopeasti pinnan kuumaksi joka syttyy, mutta sammuu kun alue jäähtyy
tästä johtuen juurikin kuumailmapuhaltimella pitkään lämmitettynä lämpötila etenee puussa syvemmälle joten tuli jää näennäisesti paremmin palamaan
- sillä että puhallin puhaltaa hapekasta ilmaa ei ole ilmiön kanssa mitään tekemistä
 

Savonius

Well-known member
Kaikki nuo puhallukseen perustuvat jäähdyttävät syttymään tarkoitettua kohtaa ja hidastavat puun lämpenemistä ja pidentävät syttymisaikaa.
Itse käytän sellaista "pitkäpiippuista" kaasusytkäriä, liekki muistuttaa kynttilän liekkiä, jonka ostin kymmenkunta vuotta sitten. Ostin silloin myös täyttöpullon. Sielläkin hölskyy vielä. Tuohi on ehdottomasti paras mutta pahvilla tai paperillakin syttyy. Vanhana partiolaisena täytyy sanoa että kuulen ongelmasta ensi kertaa.
 

kotte

Well-known member
pointtisi perustuu käsittääkseni siihen että kaasulla saa nopeasti pinnan kuumaksi joka syttyy, mutta sammuu kun alue jäähtyy
tästä johtuen juurikin kuumailmapuhaltimella pitkään lämmitettynä lämpötila etenee puussa syvemmälle joten tuli jää näennäisesti paremmin palamaan
- sillä että puhallin puhaltaa hapekasta ilmaa ei ole ilmiön kanssa mitään tekemistä
Kaikki nuo puhallukseen perustuvat jäähdyttävät syttymään tarkoitettua kohtaa ja hidastavat puun lämpenemistä ja pidentävät syttymisaikaa.
Itse käytän sellaista "pitkäpiippuista" kaasusytkäriä, liekki muistuttaa kynttilän liekkiä, jonka ostin kymmenkunta vuotta sitten. Ostin silloin myös täyttöpullon. Sielläkin hölskyy vielä. Tuohi on ehdottomasti paras mutta pahvilla tai paperillakin syttyy. Vanhana partiolaisena täytyy sanoa että kuulen ongelmasta ensi kertaa.
Siis kuumailmapuhallin puhaltaa jotakin yli 500-asteista ilmaa, joten kyllä se kuumentaa eteen joutuvia kohteita eikä jäähdytä. Plasmasytytin toimii samoin, vaikkakin lämpötila on luokkaa 3000 ... 5000 astetta, mutta ilmamäärä hyvin pieni, eli lämpö ei leviä laajalle, jolloin johtuu viereisiin klapinosiin ja säteilee pois kuumimmasta kohdasta. Ehdotukseni klapin nurkan kuumentamisesta tähtää lämmön johtumisen minimointiin, jolloin nurkkaa kuumenee nopeammin puun syttymislämpötilaan runsaaseen 300 asteeseen.

Kaasupolttimen ongelma on, että se imee hapen klapia ympäröivästä ilmasta pois, jolloin puun pyrolyysikaasujen palaminen tai mahdollisen hehkuvaksi syttyneen nurkan palaminen on heikkoa. Sen sijaan kuumailmapuhallin toimii kuin lietso ja saa pienenkin alkaneen hehkun kiihtymään ja leviämään. Kaasupoltin toimiikin omasta mielestäni parhaiten niin, että säätää sen syttymisen jälkeen melkein täysille ja vie vähän kauemmaksi, jolloin ympäriltä sekoittuu ilmaa, jossa on sentään hiukan happea jäljellä, minkä lisäksi palokaasut huuhtoutuvat kaemmaksi sammuttamasta puuta ja kaasuliekkiä itseään. Toki pienellä liekilläkin voi sytyttää samaan tapaa kuin syöttämällä peräkkäin paperisuikaleita, tuohenkappaleita tai vastaavia. Tuohi on toki hyvä sytyke, mutta palaa loppuun aika nopeasti verrattuna suosikkiini teollisiin tai DIY-sytytyspaloihin.
 

Aurinkoinen

Active member
Siis kuumailmapuhallin puhaltaa jotakin yli 500-asteista ilmaa, joten kyllä se kuumentaa eteen joutuvia kohteita eikä jäähdytä. Plasmasytytin toimii samoin, vaikkakin lämpötila on luokkaa 3000 ... 5000 astetta, mutta ilmamäärä hyvin pieni, eli lämpö ei leviä laajalle, jolloin johtuu viereisiin klapinosiin ja säteilee pois kuumimmasta kohdasta. Ehdotukseni klapin nurkan kuumentamisesta tähtää lämmön johtumisen minimointiin, jolloin nurkkaa kuumenee nopeammin puun syttymislämpötilaan runsaaseen 300 asteeseen.

Kaasupolttimen ongelma on, että se imee hapen klapia ympäröivästä ilmasta pois, jolloin puun pyrolyysikaasujen palaminen tai mahdollisen hehkuvaksi syttyneen nurkan palaminen on heikkoa. Sen sijaan kuumailmapuhallin toimii kuin lietso ja saa pienenkin alkaneen hehkun kiihtymään ja leviämään. Kaasupoltin toimiikin omasta mielestäni parhaiten niin, että säätää sen syttymisen jälkeen melkein täysille ja vie vähän kauemmaksi, jolloin ympäriltä sekoittuu ilmaa, jossa on sentään hiukan happea jäljellä, minkä lisäksi palokaasut huuhtoutuvat kaemmaksi sammuttamasta puuta ja kaasuliekkiä itseään. Toki pienellä liekilläkin voi sytyttää samaan tapaa kuin syöttämällä peräkkäin paperisuikaleita, tuohenkappaleita tai vastaavia. Tuohi on toki hyvä sytyke, mutta palaa loppuun aika nopeasti verrattuna suosikkiini teollisiin tai DIY-sytytyspaloihin.
Kyllä kotte on nyt vetänyt sytyttämisteoriansa pahasti överiksi. Perusasia sytytyksessä on. ettei yritetä sytyttää puun nurkkaa, vaan klapeista muodostetaan pystysuora rako 2-3 cm leveydeltään. Tuohon rakoon sitten laitetaan sytykkeet. Sytykkeiden sytyttämisen jälkeen tuli tarttuu melko välittömästi raon seinäminä oleviin puihin. Jos jostain syystä ei halua sytykkeitä käyttää, niin silloin pystysuoran raon on oltava pienempi, ehkä sentin suuruusluokkaa. Tuohi ei pala nopeasti loppuun, vaan on liekeissä 2 - 3 minuuttia, jona aikana se on sytyttänyt puut hyvin palamaan. Ehkä kerran lämmityskaudessa tuli ei syty ensimmäisellä kerralla. Tähän on aina ollut syynä tuohen käpertymisestä johtunut putoaminen puitten raosta alas pesän pohjalle. Perusasia on tietenkin myös puiden kuivuus. Jos puiden kosteusprosentti on kahdenkymmenen kantturoissa, niin kyllä pitäisi syttyä ja palaa hyvin. Aina välillä ilmenee uutisia, että kosteilla, märillä puilla olisi suurempi lämpöarvo kuin kuivilla, mutta kehoitan jättämään tiedon omaan arvoonsa. Tuollainen polttotulos ei ole mitenkään mahdollinen kotona käytettävissä tulisijoissa.
 

kotte

Well-known member
Perusasia sytytyksessä on. ettei yritetä sytyttää puun nurkkaa, vaan klapeista muodostetaan pystysuora rako 2-3 cm leveydeltään.
Ymmärrätkö ollenkaan, mitä olen ajanut takaa? Nurkasta sytyttämisen idea on saada ensiksi puu palamaan jostakin kohdasta mahdollisimman nopeasti ja pian hiukan hiiltymäänkin. Puhtaan kuuman ilma puhaltamisella sitten ajetaan liekkiä ja hiilloksen kuumentamia kaasuja kohti syttymättömiä klapikasan osia. Kuumailmapuhaltimella tuon voi tehdä -- ja palkeellakin tai vaikka pölynimurilla, kun saa johonkin kohtaan ensin pienen tulen aikaiseksi. Tuli on tietenkin saatava aikaan ensiksi sinne, mistä sitä voi puhaltaa kohti klapikasan keskustaa ja mihin saa aluksi kuuman ilman osumaan mahdollisimman läheltä.

En tietenkään ehdota moista tehtäväksi sytykkeitä käytettäessä.
 
Ylös