Sähkö ja siirto

[kotte]

Siitäpä nousisi aika mahdoton haloo jos kerrostalossa siirtomaksut nelinkertaistuisivat ja sähkölämmittäjällä jakautuisi neljännekseen. Myös sen oman tuoton osalta ilmaiseksi toisesta omasta kiinteistöltä toiseen omaan kiinteistöön. Muutenhan kotte ajatuksesi on hyvä mutta se asettaisi monessa suhteessa asiakkaat eri arvoisiksi ja siksi mahdoton.

Ei taksojen painottaminen perusmaksuun sortaisi ketään. Päin vastoin, se kohdistaisi kulut paremmin aiheuttamisperiatteella, mikä on asiakkaiden tasapuolisen kohtelun perusajatus. En väitä, että kulutuspohjaisesta maksusta pitäisi luopua kokonaan, vaan että sen osuutta pitäisi huomattavasti vähentää. Normikuluttaja-asiakas aiheuttaa kuluja pääasissa kiinteän maksun kattamalla tavalla.

Eihän pääsulakkeeseen pohjautuva kiinteä sähkönsiirtomaksu ilman kulutusmaksua muutenkaan olisi mitään uutta. Kiinteät nettiliittymäthän tarjotaan täsmälleen tuolla periaatteella. Sittemmin on mobiililiittymienkin hinnoittelu mennyt Suomessa samaan kategoriaan. Kulutuspohjainen sähkönsiirtomaksu on historiallinen jäänne samalta ajalta kuin lankapuhelimien paikallispuhelujen minuuttiveloitus: paikallisella sähköyhtiölllä oli monopoli siirtopalvelujen ja energian myynnissä. Jostakin syystä tariffit olivat ylipainottuneet kulutukseen (kaiketi pula-ajan asennekasvatuksen hengen inspiroimana).

Nykyisin jopa monopolina toimivat kaukolämpöyhtiöt tarjoavat erilaisia tariffivaihtoehtoja, ääripäinä voimakkaan kulutuspainotteinen maksu ja toisena sellainen, jossa maksu on suunnilleen fifty-fifty kiinteän (siirtomaksunluonteisen osan) ja energiankulutussidonnaisen osuuden välillä. Lopputulos on normiasiakkaalle silti suunnilleen sama kokonaislaskun osalta.

Kerrostalo vs. sähkölämmitteinen vertailu on sikäli hyvä vertaus, että juuri tuossa kohden on mainitusta teemasta variaatioita. Tiedän jopa kerrostaloyhtiöitä, joissa asukas/osakas saa sähkön yhtiöltä eikä asioi ollenkaan sähkönsiirtoyhtiön kanssa. Käsittääkseni yhtiö voi ostaa sähkön suhteellisen edullisesti samantapaisin ehdoin kuin joku tehdas. Edes energiasta ei ole erillistä maksua, vaan yhtiölle aiheutuvat sähkökulut on jyvitetty kokonaisuudessaan yhtiövastikkeisiin. Tuollainen järjestely on ollut käytössä vuosikymmeniä, enkä tiedä sitä vastaan erityisesti purnatun. Periaatehan on puhdas "flat rate" kiinteän nettiliittymän periaatteella.

 

[denzil dexter]

Jos kulutuspiikit huolestuttaisivat oikeasti verkkoyhtiöitä, ne tarjoaisivat pienempiä sulakekokoja. Minä pärjäisin paremmin kuin hyvin 10A liittymällä. 16A olisi jo luksusta.
Tietenkään verkkoyhtiö ei niitä tarjoa, eikä edes suostu vaihtamaan sulakkeita pienemmiksi vaikkei vaihto maksaisi kuin kympin. Pienin tarjottava liittymäkoko on 3x25A.

 

[kotte]

Jos kulutuspiikit huolestuttaisivat oikeasti verkkoyhtiöitä, ne tarjoaisivat pienempiä sulakekokoja. Minä pärjäisin paremmin kuin hyvin 10A liittymällä. 16A olisi jo luksusta.
Tietenkään verkkoyhtiö ei niitä tarjoa, eikä edes suostu vaihtamaan sulakkeita pienemmiksi vaikkei vaihto maksaisi kuin kympin. Pienin tarjottava liittymäkoko on 3x25A.

Periaatteessa kannatettava ajatus, mutta aiheuttaa asennuskustannuksia, jos sopimusta muutetaan. Sähkönjakeluyhtiöt pyrkivät toteuttamaan moisen virtuaalisesti (samalle periaatteella, mikä on jo vuosia sitten otettu käyttöön kaukolämpölaskutuksessa): Yhtiö mittaa ja tilastoi tietyllä aikaikkunalla suurinta keskimääräistä tehonkäyttöä, esimerkiksi kolmen tasatunnin jaksojen keskikulutuksen maksimia. Tehomaksu lätkäistään sitten tuon maksimin pohjalta. Esimerkiksi kaukolämpöpuolella kiinteä tehomaksu on määräytynyt suoraan kaavasta tietty vakiokerroin * maksimikeskikulutus viimeisen kolmen vuoden aikana. Homma voidaan sillolin automatisoida alusta loppuun ja on kuluttajan vastuulla, kasvattaako vai pienentääkö (ajan oloon) kiinteää maksuaan (vai pitääkö ennallaan).

Kuluttajahan voi sitten kiertää itse vaikka 2 A:n proput pääsulakkeiden tilalle (jos viitsii etsiä ja tilata moiset jostakin tehoelektroniikkatuotteita välittävästä tukkuliikkeestä). Tuolla voi varmistaa, ettei kolmen tunnin keskiarvo kasva olennaisesti.

 

[vesimies]

eikö kellään ole siitä näkemystä, miksei siirtoa voi hinnoitella kuten toisen monopolin kossupulloa

kaikille kaikkialla x,xx/kWh, sehän on verkko, kukaan ei tavallaan ole lähempänä toimittajaa

Taitaa olla että ne kenen siitä pitäisi päättää eivät joko kykene tekemään moista päätöstä tai eivät halua.
Lobbauksen vaikutustakaan ei kannata unohtaa. Ei normaalin sähkönkuluttajan asiaa ole kukaan lobbaamassa koskaan mihinkään suuntaan.

 

[jolla]

kyllä tässä on ihan sama kuppaus kuin katsastuksessa, katsoin juuri lehden etusivun mainosta, katsastus 19€, maksoin enimmillään aikoinaan 120€ monopolille samasta hommasta, elikkä satasen piiloveroa
ilmeisesti kannattaa kun etusivun mainoksetkin mahtuu katteeseen
ennen oli energiayhtiöillä laskutus painotettuna miltei kokonaan kulutuksen määrään, eikä se ollut kallista, liittymäkin ilmainen, silloin yhtiöillä oli myös työntekijöitä palkkalistoillaan
nyt yhtiöillä ei ole työntekijöitä, johtajia kylläkin, kaikki ulkoistettu
etäluettavien mittareiden vaihdot teki vuokrafirma vuokratulla autolla vuokratyövoimalla ja ehkä nuo mittaritkin ovat liisattuja, on siinä välistävetäjää niin paljon että maksajaa hirvittää ja sitten vielä se 14 miljoonaa budjetoitua tuloutusta kaupungille
todellinen siirtohinta olisi jotain samaa suuruusluokkaa suhteessa kuin tuo auton katsastuksen hinnan rommaaminen
ihmettelen päättäjien lepsuutta asiassa kun kartellithan ovat kiellettyjä ja kuntapalvelut pitäisi olla voittoa tavoittelemattomia
mutta tässä on yksi porsaanreikä kupata piiloveroa

heh
sähkölaskussa on sellainenkin rivi kuin Huoltovarmuusmaksu.....mitähän rahankeruuta tämä on

 

[denzil dexter]

Jos kulutuspiikit huolestuttaisivat oikeasti verkkoyhtiöitä, ne tarjoaisivat pienempiä sulakekokoja. Minä pärjäisin paremmin kuin hyvin 10A liittymällä. 16A olisi jo luksusta.
Tietenkään verkkoyhtiö ei niitä tarjoa, eikä edes suostu vaihtamaan sulakkeita pienemmiksi vaikkei vaihto maksaisi kuin kympin. Pienin tarjottava liittymäkoko on 3x25A.

Periaatteessa kannatettava ajatus, mutta aiheuttaa asennuskustannuksia, jos sopimusta muutetaan. Sähkönjakeluyhtiöt pyrkivät toteuttamaan moisen virtuaalisesti (samalle periaatteella, mikä on jo vuosia sitten otettu käyttöön kaukolämpölaskutuksessa): Yhtiö mittaa ja tilastoi tietyllä aikaikkunalla suurinta keskimääräistä tehonkäyttöä, esimerkiksi kolmen tasatunnin jaksojen keskikulutuksen maksimia. Tehomaksu lätkäistään sitten tuon maksimin pohjalta. Esimerkiksi kaukolämpöpuolella kiinteä tehomaksu on määräytynyt suoraan kaavasta tietty vakiokerroin * maksimikeskikulutus viimeisen kolmen vuoden aikana. Homma voidaan sillolin automatisoida alusta loppuun ja on kuluttajan vastuulla, kasvattaako vai pienentääkö (ajan oloon) kiinteää maksuaan (vai pitääkö ennallaan).

Kuluttajahan voi sitten kiertää itse vaikka 2 A:n proput pääsulakkeiden tilalle (jos viitsii etsiä ja tilata moiset jostakin tehoelektroniikkatuotteita välittävästä tukkuliikkeestä). Tuolla voi varmistaa, ettei kolmen tunnin keskiarvo kasva olennaisesti.

Mitään asennuskustannuksia ei tule, koska ainoa toimenpide on vaihtaa 25A sulakeet pienempiin. Verkkoyhtiön argumenttihan oli, että koko järjestelmä joudutaan mitoittamaan yksittäisen henkilön huippukulutuksen mukaan. No nyt siis tulisi suuria säästöjä: jos vaihtaa 75A vaikkapa 16A;iin, säästyy sähköyhtiön logiikalla 80% kustannuksista.

Muutenkin huippukulutuksen mukaan hinnoittelu on täysin järjetöntä. Se toimii vain silloin, jos huippukulutus osuu samaan ajanhetkeen kuin koko maan suurin kulutus vuoden aikana. Esimerkiksi minulla huippukulutus osuus kesälle hetkeen, jolloin aurinko menee pilveen ja padan aurinkosähköllä toimiva sähkövastus on päällä ja samaan hetkeen sattuu olemaan sähkökiuas päällä. Ei tuolla ole mitään tekemistä sähköverkon mitoituksen tai sähköpulan kanssa ja jos on, voin kääntää kiukaan pois päältä.

 

[VesA]

heh
sähkölaskussa on sellainenkin rivi kuin Huoltovarmuusmaksu.....mitähän rahankeruuta tämä on

Se on ikäänkuin korvamerktty osa sähköveroa. Sillä pidetään mm valmiudessa erityisiä varavoimaloita.

 

[kotte]

Mitään asennuskustannuksia ei tule, koska ainoa toimenpide on vaihtaa 25A sulakeet pienempiin. Verkkoyhtiön argumenttihan oli, että koko järjestelmä joudutaan mitoittamaan yksittäisen henkilön huippukulutuksen mukaan.

Siis mitä tarkoitat? Jos pääsulakkeet ovat sinetin alla (kuten luetun mukaan jossakin ovat), niin täytyyhän sähkölaitoksen tai valtuutetun urakoitsijan asentajan käydä paikalla vaihtamassa sulakkeet ja sinetöimässä suojat. Jos taas sulakkeet ovat vapaasti vaihdettavissa, niin eihän hommalla ole mitään merkitystä, kun kuluttaja voi vaihtaa omin luvin suuremman tilalle. Todellinen este on sen sijaan sulakepesän kaliiberi (maksimikokoja lienevät 25A, 75A jne. tyypilliselle tulppakalustukselle).

Muutenkin huippukulutuksen mukaan hinnoittelu on täysin järjetöntä. Se toimii vain silloin, jos huippukulutus osuu samaan ajanhetkeen kuin koko maan suurin kulutus vuoden aikana. Esimerkiksi minulla huippukulutus osuus kesälle hetkeen, jolloin aurinko menee pilveen ja padan aurinkosähköllä toimiva sähkövastus on päällä ja samaan hetkeen sattuu olemaan sähkökiuas päällä. Ei tuolla ole mitään tekemistä sähköverkon mitoituksen tai sähköpulan kanssa ja jos on, voin kääntää kiukaan pois päältä.

Ei se teknisesti ideaalinen ratkaisu olekaan, mutta ajaa juuri sen, mitä itse peräänkuulutat (teknisesti ideaalinen vaihtuisi verkon kuormitustilanteen mukaan, mikä ei kuluttajan kannalta ole ainakaan helpompi hyväksyä). Jos sovit siirtoyhtiön kanssa, että käytät esim. 10A, saisit automaattisesti kyseisen edun, jos todellakin olet noudattanut määräajan kyseistä rajaa. Jos taas rikot rajasi, on "seuraussakko" automaattinen määräajaksi. Pääsulakkeen valinnalla voit itse helposti varmistaa, ettet vahingossa ylitä tavoiterajaasi ja aiheuta siten itsellesi suunnittelemattoman suurta siirtomaksua.

Eihän tuollaisilla muutaman sekunnin tai muutaman minuutin pituisella kulutusräpsäyksellä olisi juuri mitään vaikutusta maksuun, jos se määräytyy kuten esimerkkinä kuvasin, so. esim. kolmen tunnin keskikulutuksen maksimina. Jos kuormitat täydellä teholla sulaketta vartin verran ilman muuta kulutusta, tulee kolmen tunnin keskikulutuksen maksimiarvoksi vain 1/12 maksimaalisesta mahdollisesta. Siis 25A:n liitännän tapauksessa kulutus vastaisi hiukan runsaan 2A:n maksivirtaa em. määräytymisperusteella, mikäli muuta kulutusta ei ole.

Kaipa jakeluyhtiöt voisivat tarjota myös kehittyneempiä siirron hinnoittelumahdollisuuksia, joilla hinnoittelu- ja tehorajat riippuisivat vuoden- tai vuorokaudenajasta tai verkon tilasta (jolloin ratkaisuun liittyisi myös jonkinlainen reaaliaikainen raportointi- ja varoituspalvelu).

 

[Puuha]

Hommahan olisi kohtuu edullista jos verot jäisi pois. Veroihin menee sähkön osalta jo reilu kolmannes. Tosin sähköverosta mikä kuuluu tähän samaan kategoriaan maksetaan mm. tuulivoimalle tuotantotuet mitkä ovat suurehkot (http://tuulivahinko.fi/) ja sen periminen on alkanut 1997. Ihmettelenkin mikset ole Jolla tähän tarttunut? Se on nykyään 2,79372 snt/kWh sisältäen alvin kun se alussa oli 0,5penniä/kWh, mikä sinäänsä on huvittavaa et verosta kannetaan veroa.  ;D

 

[jolla]

Hommahan olisi kohtuu edullista jos verot jäisi pois. Veroihin menee sähkön osalta jo reilu kolmannes. Tosin sähköverosta mikä kuuluu tähän samaan kategoriaan maksetaan mm. tuulivoimalle tuotantotuet mitkä ovat suurehkot (http://tuulivahinko.fi/) ja sen periminen on alkanut 1997. Ihmettelenkin mikset ole Jolla tähän tarttunut? Se on nykyään 2,79372 snt/kWh sisältäen alvin kun se alussa oli 0,5penniä/kWh, mikä sinäänsä on huvittavaa et verosta kannetaan veroa.  ;D

älä ihmettele, enhän minä vanha mies joka asiaan ehdi tarttumaan, nyt tartun, voi vxxxu mitä touhua

 

[Puuha]

Jos ajatellaan vielä tuota sähköverkkoa on se moneen paikkaan aikoinaan rakennettu kaupungin/kunnan varoilla. Sitä on vain siirtynyt hoitamaan monopoliaseman saanut yhtiö joka on myös velvoitettu ylläpitämään ja uusimaan verkkoa. Sähkölaskusta se vajaa kolmannes on sitä mikä menee siirtoyhtiölle verkon ylläpitämiseen. Loppu on energiaan ja veroihin menevä osuus. Yksistään sillä siirtomaksuilla ei mitään miljoonien tuloutuksia tehdä kenellekkään. Siirtomaksuun kun on tuo sähkövero sekä huoltovarmuusmaksu on samassa köntissä ja ne eivät jää siirtoyhtiölle.

Jos ajatellaan et siirtomaksu on 5cent/kWh. Siitä sähköveroa menee sen n. 2,8cent sis alv ja huoltovarmuusmaksu on 0,013cent/kWh. Siirtoyhtiölle jää siirretystä kWh:sta verollisena 2,19cent/kWh. Jos kulutus on keskimäärin per liittymä vaikka sen 10 000kWh/vuosi siirtoyhtiö saa n. 210 euroa verollisena per liittymä. Jos liittymiä on vaikka 10 000 siirtoyhtiöllä niin siitä tulee 2,1 miljoonaa euroa. Siihen kun vielä lisää sen n. 100 euron vuosimaksun per liittymä mistä kiertyy 1miljoona ollaan vasta 3,1 miljoonassa siirtoyhtiölle virtaavassa rahamäärässä. Tuotto tuosta saa tulla n. 5% vuodessa tarkasteluajan jaksolla jolloin ollaan 155 000 eurossa. Tästä ei todellakaan maksella mitään miljoonien tulonsiirtoja. Ymmärtääkö Jolla  nyt vähän paremmin ettei tuo sähkönsiirto ole mitään kovin hyvä bisnestä ja se miljoonien tuotto tulee aivan muista oheis toiminnoista.  :

Tuosta syystä en myöskään ymmärrä oikein kotten ajatusta sillä sen ajatus katoaa siihen että suurimman osan sähkölaskusta on veroluonteista mikä ei poistu vaikka maksutapa olisi kiinteä tahi kulutukseen perustuvaa siirron osalta. Sähkövero olisi myös kannettava yhdessä huoltovarmuusmaksun kanssa vaikka siirrettäisiin omaa tuotantoa kiinteistöltä toiselle kanta, alue tai jakeluverkon kautta vaikkei siirtomaksua perittäisi oman tuotannon siirrosta jos ollaan saman sähkönsiirtoyhtiön alueella.

 

[Puuha]

eikö kellään ole siitä näkemystä, miksei siirtoa voi hinnoitella kuten toisen monopolin kossupulloa

kaikille kaikkialla x,xx/kWh, sehän on verkko, kukaan ei tavallaan ole lähempänä toimittajaa

Verkkojen ylläpito on eri hintaista eri puolilla Suomea. Niin maaston kuin myös olosuhteiden osalta. Myös siirtoyhtiöillä asioiden tekeminen ovat erilaisia kuten myös toteutetut ratkaisut. Toisaalla joudutaan louhimaan satoja kilometrejä maakepeliuraa minkä juoksuhinnat ovat 1000 euron paikkeilla metri, toisaalla vedetään keskelle metsää huonojen tieyhteyksien välille ilmalinjaa mitä raivataan ja toisaalla taas pyritään suunnittelemaan verkko hyvien kulkuyhteyksien yhteyteen kuten teiden vierelle ojan penkereelle. Hinta ei voi siis olla sama ympäri Suomea jokaiselle asiakkaalle mutta sen hinnan pitää olla sama jakeluverkon alueella yhtiöittäin heidän asiakkailleen. Vain näin onnistuu se ettei siirtoyhtiöt tuota liian paljon tai olisi kohta konkursissa kun tuotto ei riitä kattamaan kustannuksia.

 

[jolla]

Jos ajatellaan et siirtomaksu on 5cent/kWh. Siitä sähköveroa menee sen n. 2,8cent sis alv ja huoltovarmuusmaksu on 0,013cent/kWh. Siirtoyhtiölle jää siirretystä kWh:sta verollisena 2,19cent/kWh. Jos kulutus on keskimäärin per liittymä vaikka sen 10 000kWh/vuosi siirtoyhtiö saa n. 210 euroa verollisena per liittymä. Jos liittymiä on vaikka 10 000 siirtoyhtiöllä niin siitä tulee 2,1 miljoonaa euroa. Siihen kun vielä lisää sen n. 100 euron vuosimaksun per liittymä mistä kiertyy 1miljoona ollaan vasta 3,1 miljoonassa siirtoyhtiölle virtaavassa rahamäärässä. Tuotto tuosta saa tulla n. 5% vuodessa tarkasteluajan jaksolla jolloin ollaan 155 000 eurossa. Tästä ei todellakaan maksella mitään miljoonien tulonsiirtoja. Ymmärtääkö Jolla  nyt vähän paremmin ettei tuo sähkönsiirto ole mitään kovin hyvä bisnestä ja se miljoonien tuotto tulee aivan muista oheis toiminnoista.  :

en ymmärrä, verottomana siiron perusmaksu on minulla 157€/v
verottomana 10 000kWh siirto 210€/v
verot menee sitten hyvinvointiyhteiskunnalle
elikkä siirrosta yhtiö saa 267€/v tekemättä 50 vuoteen mitään, mitä minun liittymäni sähkön käyttö olisi edellyttänyt, elikkä 10k esim liittymällä nyky tasolla yhtiö rahastanut yhdeltä liittymäasiakkaalta 13350€
lisääntyneen kulutuksen/linjojen vahvistamisen ovat jo maksaneet 50v aikana verkkoon liittyneet itse, käteisellä yhtiölle
14 miljoonaa on vain tilittänyt mm minun maksamia rahoja yhteiskunnan pohjattomaa, isännättömään massiin

jos energiayhtiön liikevaihto on 130 miljoonaa ja liikevoitto 22 miljoonaa, en kyllä rahanpuutetta ja 15% vuotuisia korotuksia ymmärrä, en

tuossa 22 milj voitossa on jo kikkailtu kaikki tulon/rahansiirrot kaupungin/yhtiöiden/ym välillä erilaisina laskutuksina/varauksina ym. joten tuo summa on se mitä ei enää ole pystytty häivyttämään

 

[Puuha]

Liikevoitosta ei ole vielä korkoja, veroja, poistoja, tilinpäätössiirtoja tai voitonjakoja maksettu. Nettotulos on se mitä kaikkenkaikkiaan jää yritykselle depid ja credit ynnäyksien jälkeen.

Liikevoitto on siitä mielenkiintoinen osakeyhtiössä että vaikka liikevoitto olisi positiivisena mutta liikevoitto on vähemmän kuin edellisenä vuonna on vuosi tappiollinen.  ;D

 

[jolla]

Liikevoitosta ei ole vielä korkoja, veroja, poistoja, tilinpäätössiirtoja tai voitonjakoja maksettu. Nettotulos on se mitä kaikkenkaikkiaan jää yritykselle depid ja credit ynnäyksien jälkeen.

Liikevoitto on siitä mielenkiintoinen osakeyhtiössä että vaikka liikevoitto olisi positiivisena mutta liikevoitto on vähemmän kuin edellisenä vuonna on vuosi tappiollinen.  ;D

tässä on kyllä vielä parikin yritystä puisteltavana, osakeyhtiökin, joiden kirjanpidot olen itse pitänyt vuosikymmeniä, helppoa kuin heinänteko nykyohjelmilla, joten se siitä
nyt on kyse kaupunkiyhtiöstä, monopolista, joka on irroitettu omaksi yhtiöksi omistajan lainaamalla rahalla näennäisesti joka maksaa omistajalleen korkoa (kiskonnan kriteerit ylittävää)
voitosta on maksettu jo kaikki kulut, työvoima, kalusto, linjan kunnossapito ym.
älytöntä vetää veroja, poistoja ym. näinhän se on kaikilla

 

[Puuha]

Kertaerät enemmänkin kiinnostaa mitkä on huomioitu nettotuloksessa. Liikevoittoa ja nettotulosta vertaamalla saa jo kuvaa kassavirrasta.

 

[kotte]

Tuosta syystä en myöskään ymmärrä oikein kotten ajatusta sillä sen ajatus katoaa siihen että suurimman osan sähkölaskusta on veroluonteista mikä ei poistu vaikka maksutapa olisi kiinteä tahi kulutukseen perustuvaa siirron osalta. Sähkövero olisi myös kannettava yhdessä huoltovarmuusmaksun kanssa vaikka siirrettäisiin omaa tuotantoa kiinteistöltä toiselle kanta, alue tai jakeluverkon kautta vaikkei siirtomaksua perittäisi oman tuotannon siirrosta jos ollaan saman sähkönsiirtoyhtiön alueella.

Verot eivät varmaan vähene, mutta omasta (ja monen asiantuntijan) mielestä sähköverkon tasapainotuksen, siis vaihtuvan tuotannon (esim. tuulivoima) ja kulutuksen (työn ja vapaa-ajan päivärytmi, sähkölämmitys eri muodoissaan) kannattaisi myös verotusta painottaa sähköenergian kulloisenkin hinnan perusteella. Tämä rohkaisisi kuluttajia ja kaikkia sähkökaupan osapuolia tukemaan sähkön säästämistä etenkin silloin, kun siitä on niukkuutta, ja siirtämään tarpeellista kulutusta runsaan saatavuuden aikoihin.

 

[Puuha]

Asettaisi sähkönkuluttajat eriarvoiseen asemaan. Sen tietää jo asiantuntijatkin ettei se ole silloin toteutuskelpoinen vaan tarvittaisiin jo perustuslakiin muutosta.

Kyllä sähkön markkinahinta pitää siitä huolen että kulutus säätyy hinnan mukaan. Ainakin niiden osalta joilla on mahdollisuus säätää kulutusta ja keskittää sinne edullisille ajanjaksoille.

 

[Puuha]

Tuo tuulivoima on sellainen tuotantomuoto että niiden pitäisi oikeasti saattaa vastuuseen ja myös korvaamaan sekä tasaamaan vaihteleva tuotanto. Ei ole kuluttajien tehtävä alkaa paikkaamaan ja maksamaan tuulivoimasta tai muista sekundaaristen tuotantomuotojen aiheuttamia haittoja. Tuulivoimalle jo nyt maksetaan aivan riittävästi tukea hamaan tulevaisuuteen asti ja se raha on peräisin kuluttajilta.

Yksinkertaisesti ei kaikkea voida sysätä kuluttajien vastuulle niin että vielä saavat tästä vastuusta maksaa ja ne jotka saavat korvauksen palvelusta ovat vailla mitään vastuita järjestelmän toimivuudesta. Sellainen ajatus ei ole kestävällä pohjalla sähköverkon toiminnan kannalta.

 

[kotte]

Asettaisi sähkönkuluttajat eriarvoiseen asemaan. Sen tietää jo asiantuntijatkin ettei se ole silloin toteutuskelpoinen vaan tarvittaisiin jo perustuslakiin muutosta.

Toisenlaisiakin näkemyksiä aiheeseen on, vrt. http://tem.fi/alyverkot yhteenvetokalvot 9.10.2017, sivulta löytyvä lakiasiaintoimisto Boreniuksen laatima raportti, samoin Demoksen laatima "Kysyntäjousto kuluttajan näkökulmasta" jne.