Puukattilan rinnalle aurinkokeräimet

rotzi

Well-known member
denzil dexter sanoi:
jokikallio sanoi:
Pitäisi vielä selvittää verkkoyhtiön suhtautuminen aurinkosähköön.
Muutamakin asia askarruttaa, eli täytyykö ottaa sähkösopimus heiltä, kun verkkoon liitytään? Nykyistä määräaikaista sähkösopimusta jäljellä melkein 2 vuotta vielä Jyväskylän Energian kanssa. Siirtoyhtiönä Lännen omavoima. 
Ja sähkön mittaustapa täytyy selvittää myös.

Sähkön mittaustapahan on sellainen, että yhtiö tarjoutuu välittömästi asentamaan "ilmaiseksi" sähkömittarin joka soveltuu erityisesti aurinkovoimaloille. Se mittaa jokaista vaihetta erikseen joten jos tuotat 3 kW sähköä ja käytät itse yhdellä laitteella 2 kW, joudut itse asiassa maksamaan tuolla hetkellä sähköstäsi.

Eli saat kahdesta vaiheesta yhtiöltä 3c/kWh ja yhdestä, 1kW miinuksella olevasta maksat 12 c/kWh. Persnettoa tulee siis 6c tunnissa, vaikka jatkuvasti tuotat verkkoon sähköä enemmän kuin sitä käytät.
Niin, koskeeko tuo nimenomaan Lännen Omavoimaa?
 

denzil dexter

Well-known member
rotzi sanoi:
Niin, koskeeko tuo nimenomaan Lännen Omavoimaa?

Lähtökohtaisesti kaikki yrittävät kusettaa. Ja sitä enemmän, mitä enemmän ihmisten sähkönkulutus vähenee tai mitä enemmän he tuottavat sähköä itse. Lähtökohtaisesti siis myös Lännen Omavoima.
Normaali käytäntö oikeusvaltiossa olisi, että maksat vain siitä sähköstä, mitä tosiasiassa kulutat.
 

rotzi

Well-known member
denzil dexter sanoi:
rotzi sanoi:
Niin, koskeeko tuo nimenomaan Lännen Omavoimaa?

Lähtökohtaisesti kaikki yrittävät kusettaa. Ja sitä enemmän, mitä enemmän ihmisten sähkönkulutus vähenee tai mitä enemmän he tuottavat sähköä itse. Lähtökohtaisesti siis myös Lännen Omavoima.
Normaali käytäntö oikeusvaltiossa olisi, että maksat vain siitä sähköstä, mitä tosiasiassa kulutat.
Näin tietysti, mutta tuo ei siis nyt ole tietoa Lännen Omavoimasta vaan oletusta, vai?
 

denzil dexter

Well-known member
No, oletus on aika voimakas sana. Sanotaan, että perustuu tieteelliset kriteerit täyttävään tilastolliseen analyysiin.
Onhan niitä yhtiöitä, jotka jopa netottavat.
 
tengu sanoi:
Ihan sivukommenttina vielä.

Nyt en muista oliko aloittajan tarkoitus laittaa panelit katolle? Itse ensimmäiseen panelisatsiin tein itse telineet lumiestekiinnikkeistä ym. Seuraavat olen kasannut noista tarkoitusta varten tehdyistä kattokiinnikkeistä ja aluprofiileista + panelien kiinnikkeistä.  On paljon helpompaa ja ei siitä nyt hirveitä lisäkustannuksia tule.  Toki jos aikaa ja viitseliäisyyttä on niin nakertaahan sen kestopuustakin. Mielessä vaan että ne panelit voi olla siellä katolla sen 20 vuotta...

Monesti olen käyttänyt MCMK maakaapelia panelin johdotukseen katolta alas vaan vimeksi otettiin alma solarista tarkoitusta varten oma kaapeli (4mm2) minkä sai aivan sopuhintaan.

Projektista tänne kuvia ym sitten kun homma edistyyy, mihin nyt aloittaja päätyykin.

Liitteessä kuva, jossa 4 paikkamahdollisuutta kommentoituna.



Paneelipaikka.jpg
 

rotzi

Well-known member
denzil dexter sanoi:
No, oletus on aika voimakas sana. Sanotaan, että perustuu tieteelliset kriteerit täyttävään tilastolliseen analyysiin.
Onhan niitä yhtiöitä, jotka jopa netottavat.
No tuota, ompa se nyt vaikeata kryptiikkaa, rautakanki tarvittais semmoseen yksinkertaiseen asiaan että 'onko se faktaa'  8)

Rivienvälistä pitää nyt tulkita että ei anna lisätietoa aloittajalle, eli kysyttävä on sylttytehtaalta.  ;)
 

denzil dexter

Well-known member
Ehkä kannattaisi laittaa paneelit optimaalisesti suunnattuun "telineeseen" joka teline muodostuu pylväistä ja paneeleita tukevasta kattorakenteesta. Korkeutta laitteella pitäisi olla vähintään sellaiset 2.5-3 metriä, etteivät koiranputket tms varjosta.
Tuon "telineen" alla olisi sitten kätevä säilyttää kuivassa vaikka polttopuita tai autoa, tai istua muuten vain iltaa.
 

sam123

Active member
Ei ainakaan mihinkään samalle katolle tulisijan piipun kanssa. Telineeseen vaan. Laskurin mukaan jossakin JKL:n paikkeilla 5,5% häviää kaakko asennuksella vs. eteläasennukseen. Huonoa tuossa on tietenkin se että isoin "tappio" tulee lämmityskaudella. Ja se sitten 30 vuotta eteenpäin. Itse en katolle laittaisi senkään vuoksi että pari senttiä lunta ja tuotto on nolla. Telineessäkin alimmainen paneeli metri irti maasta ja kaksi paneelia päällekkäin.

Ihan tarkkaa spekulointia ei voi tehdä kun ei tiedä harjakattojen kulmia http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php?lang=en&map=europe
 

rotzi

Well-known member


Paikka  1    olis paras vaikkakin ei kaltevuudesta tietoa ... samalla katolla rakennuksessa missä muukin tekniikka, paikka 2 hylkäisin jos pilaa tontin.

Tuolla näkee minkä värin katto antaa:
https://sunenergia.com

 

sam123

Active member
rotzi sanoi:


Paikka  1    olis paras vaikkakin ei kaltevuudesta tietoa ... samalla katolla rakennuksessa missä muukin tekniikka, paikka 2 hylkäisin jos pilaa tontin.

Tuolla näkee minkä värin katto antaa:
https://sunenergia.com

Paikka 1: Paneelit noessa ja tuottoa leikkaava varjo joka ikinen päivä. Paneelien tuotto 0 wattia kun lunta ei saa putsattua. Aivan kuollut idea.

 

rotzi

Well-known member
sam123 sanoi:
Paikka 1: Paneelit noessa ja tuottoa leikkaava varjo joka ikinen päivä. Paneelien tuotto 0 wattia kun lunta ei saa putsattua. Aivan kuollut idea.
Ei välttämättä, luotan siihen että aloittaja tietää parhaiten katonsa 'nokiriskin' tuulet tuolla seudulla lienee lounaasta pääosin.... kesällä harvemmin on lunta kentän päällä, talvea ajatellen näitä aurinkovehkeitä on turha ajatella kun ei tuu niin ei tuu ja jälleen kerran alkuperäinen suunnitelma oli puiden kesäpolton vähentäminen/poisto. Jos talveen keskittyy (silti pimeää muutama kk) niin träkkäävä laitteisto on must tai ylös korkeelle pystyyn.

Piipun varjon on aloittajan myöskin helppo todeta, paneelien tuoton se mahdollinen varjo  tappaa mutta keräimien tuottoa ei, varsinkin katon lounaspääty riittänee keräimien kanssa hoitamaan koko homman. Sähkön kulutuksen vähentäminenhän tässä keississä on toisarvoinen kun sitä ei oikeastaan kulu paljoa.
 

rotzi

Well-known member
pökö sanoi:
Mitä se piipun varjo tekee jos se peittää yhden paneelin, ei kai koko kenttä siitä pimene?
Normi paneelikentän varjo 'tappaa kokonaan', microinverterillä paneelikohtainen jako ja siten ei kuole kuin varjostetut paneelit tai sama sitten saadaan aikaiseksi käyttämällä niitä 'optimaisereita' joilla saadaan paneelikohtainen 'kuolema' vaikka on yhtenäinen kenttä noin muuten.
 

pökö

Member
Jaahas. Meillä ei piippu kiusaa mutta puut kiusaa. Miten se paneeli lakkaa tuottamasta kun pelkän valon pitäisi riittää tuottoon? Alkaa hiipua sähköntekointo, keskellä kaupunkia asuessa on rajoituksensa.
 

rotzi

Well-known member
Kun kenttä on kytketty sarjaan (jonoon) niin yksi tulppa välissä  jarruttaa kokonaisuuden....kuten olis koko lämmitysverkossa hana jota kuristetaan.
 

VesA

New member
rotzi sanoi:
Kun kenttä on kytketty sarjaan (jonoon) niin yksi tulppa välissä  jarruttaa kokonaisuuden....kuten olis koko lämmitysverkossa hana jota kuristetaan.

Paneleissa on vaihtelevassa määrin diodeja joilla pimeät paikat ohitellaan. Jos ei ole niin voi laittaa itse.

https://www.electronics-tutorials.ws/diode/bypass-diodes.html
 

sam123

Active member
rotzi sanoi:
...luotan siihen että aloittaja tietää parhaiten katonsa 'nokiriskin' tuulet tuolla seudulla lienee lounaasta pääosin.... kesällä harvemmin on lunta kentän päällä, talvea ajatellen näitä aurinkovehkeitä on turha ajatella kun ei tuu niin ei tuu ja jälleen kerran alkuperäinen suunnitelma oli puiden kesäpolton vähentäminen/poisto. Jos talveen keskittyy (silti pimeää muutama kk) niin träkkäävä laitteisto on must tai ylös korkeelle pystyyn.

Piipun varjon on aloittajan myöskin helppo todeta, paneelien tuoton se mahdollinen varjo  tappaa mutta keräimien tuottoa ei, varsinkin katon lounaspääty riittänee keräimien kanssa hoitamaan koko homman. Sähkön kulutuksen vähentäminenhän tässä keississä on toisarvoinen kun sitä ei oikeastaan kulu paljoa.

Täähän nyt menee ihan koomiseksi. Kannattaisko paneelit peittää talveksi niin sitten "nokiriskikin" olisi voitettu, tai ehkä parempaan lopputulokseen pääsisi jos paneelit keräisi aina talveksi pois katolta kun tässä Rotzin mukaan halutaan vähentää vain kesäpolttoa  ;D

Porin AMK:n katolla on paneeliston kolmessa eri kulmassa. Klikkailemalla vuosi/kuukausi väkäsiä näkee kulman vaikutuksen eri kuukausina: https://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPageOverview.aspx?page=3e8fa984-0ea1-47ec-ae5b-7e992b2cf033&plant=fe159cbf-ccd4-4351-86b6-b8673bd70563&splang=en-GB

Tässä toteutunut esimerkki Porin uimahallista. Joka vuosi on saatu jo maaliskuussa yli puolet parhaan kuukauden tuotosta. Talvitolpat (helmikuu) olisi arvatenkin korkeampi mikäli joku putsaisi lumia pois?



 

rotzi

Well-known member
sam123 sanoi:
Täähän nyt menee ihan koomiseksi. Kannattaisko paneelit peittää talveksi niin sitten "nokiriskikin" olisi voitettu, tai ehkä parempaan lopputulokseen pääsisi jos paneelit keräisi aina talveksi pois katolta kun tässä Rotzin mukaan halutaan vähentää vain kesäpolttoa  ;D

Porin AMK:n katolla on paneeliston kolmessa eri kulmassa. Klikkailemalla vuosi/kuukausi väkäsiä näkee kulman vaikutuksen eri kuukausina: https://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPageOverview.aspx?page=3e8fa984-0ea1-47ec-ae5b-7e992b2cf033&plant=fe159cbf-ccd4-4351-86b6-b8673bd70563&splang=en-GB

Tässä toteutunut esimerkki Porin uimahallista. Joka vuosi on saatu jo maaliskuussa yli puolet parhaan kuukauden tuotosta. Talvitolpat (helmikuu) olisi arvatenkin korkeampi mikäli joku putsaisi lumia pois?
Koomisilta kuulostaa juu nuo sun viestit, käsittämätöntä vääristelyä,  kuinka saat ne molemmat kruunut mahtumaan vai vuorotteletko... ;D
Eikös tuo nyt aika selkeesti tuossa aloitusviestissä sanota mikä on pääasiallinen tavoite, vai onko lukihäiriö tai ymmärryshäiriö:
jokikallio sanoi:
...
Nyt olen alkanut miettimään, että turhaa lämmittää puilla koko kesää.
...

Nokihommien kannalta aloittaja tuskin edes olisi maininnut 'Paikka 1' vaihtoehdoksi jos katto tuprutellaan (märillä puilla tjms) mustaksi ja sade ne pesee kumminkin sekä kesällä ei ole tarkoitus enää tuprutella, eikä niiden huuhtelukaan mikään ongelma ole vrt. lumien putsaamiseen, toisekseen jos keräimet niin niiden putsattava pinta-ala on niin pieni (paneelien ala olisi 3x keräimien ala).

Apinakin pystyy toteemaan tuosta palkeista ettei talvikuukausilla ole aurinkovermeillä mitään merkitystä vrt. toinen ½-vuosipuolisko, paneelit on siellä vain siksi kun ei niitä kannata poiskaan kerätä niinkuin tuossa yrität epätoivoisesti ehdottaa  :eek: :


Keräimien kanssa riittää Paikka 1 ja paneelien kanssa ajattelisin Paikka 1 ja Paikka 4 suurinpiirtein tasan ja molemmat sitten omiin MPPT:hin (tai jopa omiin 1~ inverttereihin kun luulen ettei ko. sähkölaitos netota), tai Paikka 4 vois hiukan kääntää eteläänkin (kun olis lyhempi pötkö ja jos haluaa) ja paneelit isolla kulmalla. 2 Suuntaisella paneelijaolla tuotto jakaantuu pidemmälle tuntimäärälle vrk sisällä jos ajattelee sitä sähkönkulutuksen kattamista mahdollisimman paljon.
 
rotzi sanoi:
pökö sanoi:
Mitä se piipun varjo tekee jos se peittää yhden paneelin, ei kai koko kenttä siitä pimene?
Normi paneelikentän varjo 'tappaa kokonaan', microinverterillä paneelikohtainen jako ja siten ei kuole kuin varjostetut paneelit tai sama sitten saadaan aikaiseksi käyttämällä niitä 'optimaisereita' joilla saadaan paneelikohtainen 'kuolema' vaikka on yhtenäinen kenttä noin muuten.

Tämä tuli uutena tietona itselle. En tuollaista ole ajatellutkaan, että näissä paneelihommissa tuollainen yksittäinen varjo tuo merkittävän tehon alennuksen.
 
Ylös