Puu- ja bio-kaasun paineistus?

Olen jonkin aikaa pohtinut puukaasuttimen rakentamista, samalla on tiedossa tarve mädättämön rakentamisesta tulevaisuudessa.
Tarkoituksena on käyttää kaasuja sähkögeneraattorin pyörittämiseen ja lämmön talteenottoon kattavasti.

Biokaasua tulee parhaiten kesällä, vaikka sitä tarvitaan talvella. Puukaasua tulee talvella, mutta generaattoria kannattanee pyörittää vain talven kalleilla sähkön hinnoilla.

Siitä siis idea kaasujen paineistukseen pulloihin, pienet 8bar paineet eivät juurikaan kaasua saa pienempään tilaan, niin että energiaa olisi oikeasti tiiviissä paketissa.
Vevor myy edullisesti 300bar kompressoreita, joiden teho on 1L/8min, eli 7,5L/h.

Kaasupullojen (ainakin suojakaasu) paine muistaakseni täytenä 200bar.

Itselläni tuli mieleen että muuttuuko tässä paineessa kaasut nesteeksi?
Toinen mitä pohdin, on että miten arvioida 10L pullossa olevan 200bar paineistetun kaasun ns normitilavuus? Lähinnä että voisi järkevyyttä pohtia.
 

Mekaniker

Active member
Palavien kaasujen säilyttäminen korkeapaineisessa säiliössä on luvanvaraista kun ylittää tietty tilavuusmäärä...
Jos silti haluaa kokeilla niin kaasupullomyyjät saattavat kadottaa pari pulloa testikäyttöön:cool:

Tutkimuksia aiheesta on runsaasti ja suurimpana ongelmana molemmissa kaasuissa on palavan kaasun epäpuhtaus sekä kosteutta ja paineistaminen tuo mukanaan epäpuhtauksien tiivistyminen säiliöihin ja varsinkin kompressoriin
Näin äkkiä ajatellen, voin olla ihan väärässäkin?
 

Mikkolan

Member
että voisi järkevyyttä pohtia.
Tota noin....

Paineet ja tilavuudet menee ihan suoralla suhteella kun muistaa käyttää absoluuttista painetta .
Pukaasutinta olen itekkin miettinyt, tällä hetkellä poltan tuottamani puukaasun in situ eli ei tarvitse puhdistaa eikä jäähdyttää jolloin prosessihyötysuhde on lähes sata. Puukaasua ei kyllä kannata varastoida kun raaka-aine mahtuu pienempään tilaan ilman ongelmia.

Mädättämöä kanssa mietin, aattelin että 200 - 400 m3 "muovipussi" toimis varastonakin ja kevyesti painotettuna sais välttävän käyttöpaineen. 300 bar paineella vois sitten imeyttää vetyä dispersioveteen, jota ruiskutetaan mädättämöön. Mädättämössä aika suuri osa hiilestä ei muutu kaasuksi kun vetyä ei ole riittävästi. Vedyn lisääminen parantaa kaasun tuottoa monin kertaiseksi. Vetyäkään ei kannata varastoon tehdä vaan jot periaatteella suoraan mädättämöön. Vedyn paineistamisessa ei vesi ( kosteus) varmaan haittaisi, ainakin kompurasta menee läpi sujuvasti ja rosteriputkistossa lisää tiiviyttä.
 
Tota noin....

Paineet ja tilavuudet menee ihan suoralla suhteella kun muistaa käyttää absoluuttista painetta .
Pukaasutinta olen itekkin miettinyt, tällä hetkellä poltan tuottamani puukaasun in situ eli ei tarvitse puhdistaa eikä jäähdyttää jolloin prosessihyötysuhde on lähes sata. Puukaasua ei kyllä kannata varastoida kun raaka-aine mahtuu pienempään tilaan ilman ongelmia.

Mädättämöä kanssa mietin, aattelin että 200 - 400 m3 "muovipussi" toimis varastonakin ja kevyesti painotettuna sais välttävän käyttöpaineen. 300 bar paineella vois sitten imeyttää vetyä dispersioveteen, jota ruiskutetaan mädättämöön. Mädättämössä aika suuri osa hiilestä ei muutu kaasuksi kun vetyä ei ole riittävästi. Vedyn lisääminen parantaa kaasun tuottoa monin kertaiseksi. Vetyäkään ei kannata varastoon tehdä vaan jot periaatteella suoraan mädättämöön. Vedyn paineistamisessa ei vesi ( kosteus) varmaan haittaisi, ainakin kompurasta menee läpi sujuvasti ja rosteriputkistossa lisää tiiviyttä.
Tässäpä tuohon vetyyn ideaa: yleensä mädättämöt on ulkona ja toimii kesällä. Aurinkopaneelista tasavirtaa, jolla nesteestä (vedestä) irtoaa vetyä?
Elektrodien materiaaleista ja niiden kestävyydestä en osaa sanoa mitään.

Mädättämössä kanssa oli ideana että pussiin kaasu, mutta jos ei tarvii sähköä tai lämpöä juurikaan kesällä kun on aurinkopaneelit ja keräimet, niin voisi käyttää vasta talvella, jos saisi pakattua pieneen tilaan.

Tuo kaasujen paineistaminen, lähinnä omalla kohdallani liittyy tuohon myöhemmin käyttämiseen, siis varsinkin puukaasun kohdalla.
Kun siis ajatuksena että automaattisesti generaattori käynnistyisi syöttämään sähköä verkkoon (ja taloon jos kulutusta tuolloin) kun sähkön hinta on riittävän korkealla.

Tässä siis kaasusäiliön hyöty: voi kaasutella puuta lämmöksi ja kaasuksi kun kerkiää, mutta ei ole pakko juurikaan tuijotella hintoja.
Tottahan tuo on että puussa se kaasu on tiiviimmillään.

Puukaasutin olisi tarkotus kötöstellä kuluvan vuoden aikana, ihan vain prototyyppinä mustasta raudasta, vaikka ei kauaa käyttöä kestäkään.
Seuraava malli sitten vielä parannuksineen mustasta ja lopulta ajan kanssa sitten HST:stä, jos kerkeisi keräämään jostain edullisia hukkapaloja.

Meinasit tuolla "suoralla suhteella" paineissa että esim. 200bar paineessa 10L kaasua olisi normi-ympäristössä 2000L?
Mikäli näin, niin onhan tuolla suuri etu, paineistamisella.

Pienikin kaasutin tekee yli 30 kuutiota kaasua tunnissa, jonka auton moottori syö tunnissa, joten on siinä kyllä sittenkin hankaluutensa, jos tunnissa saadaan 7,5L 300bar, niin se on vain 2,25 kuutiota tunnissa tiivistettynä. Sekä se että tuo 30 kuutiota vaatisi 150L edestä kaasupulloja.

Helpointa tosiaan puukaasun kanssa vaikka laittaa sytytys jotenkin ajastimella tjms. Aika paljon hommaa että kaiken saisi automatisoitua ihan sytytyksestä starttaamiseen asti.
Eli helpointa itse olla hereillä ja ottaa enemmän harrastuksena.

Biokaasua tosin tulee niin hitaasti että sen kanssa paineistaminen olisi ihan toimiva juttu, vaikka autonmoottorin pyörittäminen olisikin aika utopistista. Tosin ajaahan tuollaisella 100L säiliöllä 250km (lähde) että kyllä pitäisi päästä yli tunnin tuolla 150L pullolla.

Kyllä tästä aluksi saa ainakin harrastuksen.
 
Ylös