Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Energian varastointi
Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="kotte" data-source="post: 33050" data-attributes="member: 112"><p>Oman käsitykseni mukaan kalsiumoksidi toimii aivan hyvin puhtaan matalapaineisen vesihöyryn imemiseen, kun lämpötila on plus-miinus jokusen kymmenen astetta normaalista huonelämpötilasta. Eihän tuo eroa mitenkään siitä, että vesihöyryä kerätään silikageelillä tai litiumbromidilla, joita molempia käytetään kaupallisesti valmistettavien lämpöenergialla käytettävien ilmastointilaitteiden adsorptio- ja absorptioaineena. Alipaineessa kalsiumoksidi ei tietenkään ime vesihöyryä yhtä korkeassa lämpötilassa kuin normaali-ilmanpaineessa, mutta tällä ei liene mitään käytännön merkitystä, kun tasapainolämpötila on normaali-ilmanpaineessa peräti useita satoja asteita.</p><p></p><p>Järjestely varmaankin toimii muutoin ihan niin kuin esität, mutta hankaluuksia tulee lähinnä siitä, että kiintoaine paisuu yli kaksikertaiseksi, kun kalsiumoksidi muuntuu kosteuden vaikutusta kalsiumhydroksidiksi. Tuo tukkii kaasun kulkureittejä, mihin edellä viittaisin sintrautumisella. Tyhjiöpumppausta käytetään noissa lämpökäyttöisissä ilmastointilaitteissakin, vaikkakaan periaatteessa uusia kaasuja ei järjestelmään pääse kuin vuotovikojen kautta.</p><p></p><p>Emäksisyydestä ei pitäisi olla mitään haittaa sopivien materiaalien kestävyydellä. Tavallinen teräs kestää vallan hyvin tällaisia olosuhteita. Betoniteräskin kestää nimenomaan tällaista ympäristöä. Sen sijaan sinkki, alumiini tai magnesium voivat syöpyä pahasti ja muodostaa tankkiin ylipainettakin kehittävää vetyä.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="kotte, post: 33050, member: 112"] Oman käsitykseni mukaan kalsiumoksidi toimii aivan hyvin puhtaan matalapaineisen vesihöyryn imemiseen, kun lämpötila on plus-miinus jokusen kymmenen astetta normaalista huonelämpötilasta. Eihän tuo eroa mitenkään siitä, että vesihöyryä kerätään silikageelillä tai litiumbromidilla, joita molempia käytetään kaupallisesti valmistettavien lämpöenergialla käytettävien ilmastointilaitteiden adsorptio- ja absorptioaineena. Alipaineessa kalsiumoksidi ei tietenkään ime vesihöyryä yhtä korkeassa lämpötilassa kuin normaali-ilmanpaineessa, mutta tällä ei liene mitään käytännön merkitystä, kun tasapainolämpötila on normaali-ilmanpaineessa peräti useita satoja asteita. Järjestely varmaankin toimii muutoin ihan niin kuin esität, mutta hankaluuksia tulee lähinnä siitä, että kiintoaine paisuu yli kaksikertaiseksi, kun kalsiumoksidi muuntuu kosteuden vaikutusta kalsiumhydroksidiksi. Tuo tukkii kaasun kulkureittejä, mihin edellä viittaisin sintrautumisella. Tyhjiöpumppausta käytetään noissa lämpökäyttöisissä ilmastointilaitteissakin, vaikkakaan periaatteessa uusia kaasuja ei järjestelmään pääse kuin vuotovikojen kautta. Emäksisyydestä ei pitäisi olla mitään haittaa sopivien materiaalien kestävyydellä. Tavallinen teräs kestää vallan hyvin tällaisia olosuhteita. Betoniteräskin kestää nimenomaan tällaista ympäristöä. Sen sijaan sinkki, alumiini tai magnesium voivat syöpyä pahasti ja muodostaa tankkiin ylipainettakin kehittävää vetyä. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Energian varastointi
Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös