JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.

Vastaa viestiketjuun

Viesti: <blockquote data-quote="fraatti" data-source="post: 32693" data-attributes="member: 4834">Lakiesityksestä on lausuntokierros on ohi. Lausunnot ovat nähtävillä täällä:[URL unfurl="true"]https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ShowAllProposalAnswers?proposalId=fdf0f8a8-bf39-40d4-80bf-12202415f19b[/URL]Saa nähdä tuleeko tästä valmista koskaan...  <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite24" alt=":unsure:" title="Unsure    :unsure:" loading="lazy" data-shortname=":unsure:" /> Energiateollisuuden lausunto:Toisena keskeisenä sääntelykokonaisuutena ehdotuksen mukaisella asetuksella säädettäisiin tasejakson sisäisen netotuksen toteuttamisesta. Näemme, että tasejakson sisäisestä netotuksesta sähkön pientuottajan saama hyöty ei välttämättä ole suhteessa toteutuksen kustannuksiin. Ymmärrämme kuitenkin tähän kohdistuvat asiakkaiden odotukset. Näemme että ehdotuksessa on perustellusti esitetty, että netotukset tehdään tietojärjestelmissä, ei mittalaitteella.TASESELVITYSJAKSON SISÄINEN NETOTUS Ehdotuksen mukaan mittausasetuksen 4 lukuun lisättäisiin uusi 1 a §, jossa säädettäisiin sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäisestä netotuksesta (netotus). Pidämme ehdotusta pääosin selkeänä, mutta esitämme joitain tarkennuksia pykälän muotoiluun ja perustelumuistioon.Ehdotetun 4 luvun 1 a §:n alussa todetaan, että netotuksessa lasketaan yhteen taseselvitysjakson aikana verkonhaltijan mittauslaitteistolla mitattu sähkönkulutus ja -tuotanto. Esitämme termien ”kulutus” ja ”tuotanto” muuttamista tässä kohdassa muotoon jakeluverkosta otettu ja jakeluverkkoon syötetty sähkö. Netotuksessa lasketaan yhteen verkonhaltijan yhdellä mittarilla mitatut tuotanto- ja kulutusrekisterien mukaiset mittaustiedot tasejaksoittain. Tämä mittari ei kuitenkaan mittaa tuotantolaitteiston tuottaman vaan jakeluverkonhaltijan verkkoon siirretyn sähkön määrää. Tämä olisi syytä tarkentaa pykälässä.Edelleen ehdotetun 4 luvun 1 a §:n alussa todetaan, että netotus tehdään, kun sähkönkäyttöpaikassa tuotettu sähkö on tuotettu nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistossa tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostamassa voimalaitoksessa, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria. Netotuksen tulee koskea vain yhdellä samalla verkonhaltijan mittauslaitteistolla mitattujen tietojen laskemista yhteen. Voimassa olevan mittausasetuksen 6 luvun 3 §:n mukaisesti on mahdollistettu, ettei enintään 100 kVA tuotantolaitteistoa tarvitse varustaa erillisellä mittarilla, vaan riittää että mitataan yhdellä verkonhaltijan mittarilla sähköverkosta otettu ja sähköverkkoon syötetty sähkön määrä. Tämä ei kuitenkaan ole pakottava järjestely. Uudessa 1 a §:ssä tulisi yksiselitteisesti todeta, että netotus tehdään vain sellaisten käyttö- ja tuotantopaikkojen välillä, joiden sähköverkosta otettu ja sähköverkkoon syötetty sähkön määrä mitataan yhdellä samalla verkonhaltijan mittarilla. Tämä on välttämätöntä netotuksen teknisen toteutuksen mahdollistamiseksi edes jossain määrin kustannustehokkaasti.4 luvun 1 a §:n mukaisesti netotettua tietoa käytettäisiin taseselvityksessä ja laskutuksessa. Oletamme tämän tarkoittavan, että myös sähkövero ja arvonlisävero voidaan netottaa energiatietoa vastaavasti. Pidämme tätä välttämättömänä netotuksen toteuttamiseksi. Tämä tulisi todeta perustelumuistiossa.4 luvun 1 a §:n viimeisessä lauseessa todetaan, että mittausarvojen yhteenlaskettu määrä kirjataan kysymyksessä olevan taseselvitysjakson lukemana joko sähkönkulutuksen tai -tuotannon mittausaikasarjaan. Esitämme, että tätä tarkennettaisiin yksiselitteisen tulkinnan varmistamiseksi siten, että lisättäisiin sanat ”yhteen laskennan tuloksesta riippuen” seuraavasti: mittausarvojen yhteenlaskettu määrä kirjataan kysymyksessä olevan taseselvitysjakson lukemana, yhteen laskennan tuloksesta riippuen, joko sähkönkulutuksen tai -tuotannon mittausaikasarjaan. Suomessa taseselvityksen aikayksikkö, tasejakso, on muuttumassa 60 minuutista 15 minuuttiin (varttitase). Kantaverkkoyhtiö Fingrid on hakemassa poikkeusta eurooppalaisen tasehallinnan suuntaviivan (EBGL) artiklan 53 (1) mukaiseen siirtymäaikatauluun. Fingridin poikkeamahakemuksen luonnoksessa esitetään, että siirtyminen varttitaseeseen tapahtuisi touko-kesäkuussa 2023. Arviomme perusteella suurin osa energiamittauksista mittaisi 15 minuutin aikajaksolla tasejakson muuttuessa tunnista varttiin. Sähkömarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon palveluun, datahubiin tulee hallitun varttimittaukseen siirtymisen vuoksi voida lähettää varttimittaustietoja jo ennen varttitaseen käyttöönottoa. Alustavasti on keskusteltu varttimittaustietojen syöttämisen aloittamisesta aikaisintaan 1.1.2023 alkaen. Datahubin toteuttamat netotukset on mahdollista tehdä vain mittausjaksoittain. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 1.1.2023 alkaen aina varttitaseen käyttöönottoon asti, osa netotuksista tehtäisiin tasejaksoa lyhyemmällä, 15 minuutin aikajaksolla. Tämä vaikuttaa asiakkaan netotuksesta saamaan hyötyyn, mutta on nähdäksemme välttämätöntä sallia, jotta netotus voidaan toteuttaa datahubissa edes jossain määrin kustannustehokkaasti. Tämä poikkeama tulisi mainita perustelumuistiossa.VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄAJATEhdotuksen mukaisesti sekä netotus että hyvityslaskenta toteutettaisiin sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön (datahubin) palveluna viimeistään 1.6.2022 alkaen. Pidämme perusteltuna ja kannatettavana, että netotukset ja hyvityslaskennat toteutetaan datahubissa. Siirtymäsäännöksissä tulee varmistaa datahubin tosiasialliset mahdollisuudet laskentojen luotettavaan toteuttamiseen. Ehdotuksen mukaisesti jakeluverkonhaltija voisi mahdollisuuksiensa mukaan toteuttaa netotuksen tietojärjestelmissään datahubin palvelun käyttöönottoon asti. Jakeluverkonhaltijalle ei kuitenkaan asetettaisi velvoitetta tarjota netotuspalvelua. Pidämme ehdotusta perusteltuna ja kannatettavana.Katsomme kuitenkin, ettei taloudellinen hyöty netotuksesta tai hyvityslaskennasta ole yhteiskunnallisesti suurempi kuin siitä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Ymmärrämme, että paikallisen energiayhteisön sääntely on toteutettava direktiivin mukaisesti. Samoin ymmärrämme, että netotuksen toteutukseen kohdistuu toiveita pientuottajilta. Asetuksen perusteluissa tulisikin edellä mainituista syistä kyetä kuvaamaan taseselvitysjakson sisäisen netotuksen ja hyvityslaskentapalvelujen toteuttamisen kustannuksia suhteessa näitä palveluja hyödyntävien asiakkaiden palvelusta saamiin hyötyihin. Lisäksi kustannuksia ja hyötyjä tulisi tarkastella asiakkaiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Huomautamme, että sekä jakeluverkonhaltijoiden että datahubin tietojärjestelmiin tehtävien muutosten kustannukset jäävät viimekädessä kaikkien sähkönkäyttäjien maksettaviksi verkkopalvelumaksuissa.</blockquote>

Varmistus