MLP+aurinkosähkö, invertterin sijoituksesta

blatva

New member
Tervehdys kaikille aurinkosähkön (ja muun ilmaisenergian) pioneereille ja pelle pelottomille  :)

Olen liittymässä aurinkosähkötuottajien seuraan saneeraamalla varaavassa + suorassa sähkössä roikkuneen OKT:n (vuoden -99 1,5 krs Jukka) maalämmölle ja aurinkosähkölle. Maalampöfoorumin puolella tullut ensin opiskeltua alkeita ja jotain tällaista pitäisi saada aikaiseksi:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/konso.tarjoaa.fi/tiedostot/omakotitalo_lp.pdf
https://www.youtube.com/watch?v=D0JjZuaVVfc

Tarkoituksena hyödyntää vanha 1200 litran sähköovali varastona ja siihen kytkeä Smart grid -ready ja PV-sähkön mukaan ohjautuva maalämpöpumppu kiinni.

Omatoimisten nettipalsta ja google opintojen perusteella vaikuttaisi 3 kWp:n voimala piisaavan mun tarkoituksiin ja koska MLP:t kytketään 3 vaiheeseen (ymmärtääkseni), niin 3 vaiheen invertteri kiinni paneeleihin.

Tuolta vähän jo katsonut tuottoja (http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php). Katto kokolailla  etelään 40 asteen kulmassa, niin ihan hyvältä näyttää..

Outoa kyllä (tai ehkä ei outoa, koska kyllähän tämän järjestelmän investoinnit sitä luokkaa, että vasta kiikkustuollissa pääsee omilleen, mutta onneksi itse ei tarvi lainaa ja osa menee ihan maailmanparannushengessä :) ) valmista ratkaisua tämän saneerauksen suhteen ei ole tullut eteen. Aurinkosähköfirmat pistää kyllä panelit katolle ja kytkee sähköihin ja maalämpöfirmat toisivat omat peruspumput tekniseen tilaan ja sanovat, että kaippa sinne voi aurinkosähköäkin tunkea, mutta tuskin kannattaa.. Onneksi kolme toimijaa on nyt lähtenyt selvittämään, että onnistuuko tämmöinen fiksumpi systeemi.. Yhdelläkään ei kuitenkaan tätä paneeliosaamista ja näkemystä..

Eli siksi täällä vähän kyselemässä.. Mahtaako kellään olla kokemuksia vastaavista järjestelmistä? Ja sitten ihan käytännön kysymys, (koska yksi ajatus tässä ollut, että voisi lähteä Aurinkovirran yhteistilauksella hankkiin voimalan) voisiko/kannattaisiko invertteri sijoittaa 23 neliön puolilämpimään talliin. Sieltä löytyy tehokas poistoilmapuhallin seinästä, jota voisi varmaan termostaatilla ohjata. Kevät talven ja kevään ja syksyn hukkalämmöt jäisi talteen :) Mutta mitenkäs kesän helteet? Kuumiaako talli liikaa? Talli olisi sitenkin nyt luonteva paikka, että maalämmön kaivo tullee tallin viereen ja litkut vedetään tallin läpi tekniseen tilaan. Siinä olisi/tulisi viennit valmiiksi.. Toinen sijoituspaikka vaihtoehto olisi ko. tallin itäpääty puiden varjostamana räystään alla... Pohjoinen on julkisivu ja siihen ei invertteri sovi. Kokemuksia/näkemyksiä..?
 

kotte

Well-known member
blatva sanoi:
Tarkoituksena hyödyntää vanha 1200 litran sähköovali varastona ja siihen kytkeä Smart grid -ready ja PV-sähkön mukaan ohjautuva maalämpöpumppu kiinni.
Vähän epäilen ehdottamasi periaatteen järkevyyttä ja potentiaalia energiansäästömielessä ja erityisesti kustannusten säästämisessä.

Oletko harkinnut myös seuraavaa vaihtoehtoa:

1) Maalämpöpumppu ihan tavanomaisesti kytkettynä
2) Lisäksi ehdottamasi aurinkopaneelisto (jos rahaa riittää)
3) Lisäksi 1- tai 3-vaiheverkkoinvertteri normaalisti kytkettynä
4) Siirryt käyttämään pörssisidonnaisesti hinnoiteltua sähköä (tällöin saat tyypillisesti parhaan tuoton päivään painottuvasta paneelien tuottamasta sähköstä)
5) Jätät ovaalin käyttöveden esilämmittimeksi tms. ja työnnät kesällä mahdollisesti päiväsaikaan syntyvän ylimääräisen sähkön Ovaalin kuumentamiseen sään salliessa vaikka lähelle kiehumapistettä (jopa hiukan päälle sata astetta normaalin verkostopaineen vallitessa).

Lämpöpumppujen ongelmana on, että niillä ei kannata tehdä kovin kuumaa vettä, kun taas lämpövaraston kannalta sitä parempi, mitä kuumempaa saadaan aikaan.
 

rotzi

Well-known member
kotte sanoi:
Vähän epäilen ehdottamasi periaatteen järkevyyttä ja potentiaalia energiansäästömielessä ja erityisesti kustannusten säästämisessä.

Oletko harkinnut myös seuraavaa vaihtoehtoa:

1) Maalämpöpumppu ihan tavanomaisesti kytkettynä
2) Lisäksi ehdottamasi aurinkopaneelisto (jos rahaa riittää)
3) Lisäksi 1- tai 3-vaiheverkkoinvertteri normaalisti kytkettynä
4) Siirryt käyttämään pörssisidonnaisesti hinnoiteltua sähköä (tällöin saat tyypillisesti parhaan tuoton päivään painottuvasta paneelien tuottamasta sähköstä)
5) Jätät ovaalin käyttöveden esilämmittimeksi tms. ja työnnät kesällä mahdollisesti päiväsaikaan syntyvän ylimääräisen sähkön Ovaalin kuumentamiseen sään salliessa vaikka lähelle kiehumapistettä (jopa hiukan päälle sata astetta normaalin verkostopaineen vallitessa).

Lämpöpumppujen ongelmana on, että niillä ei kannata tehdä kovin kuumaa vettä, kun taas lämpövaraston kannalta sitä parempi, mitä kuumempaa saadaan aikaan.
täh....tuotahan aloittaja noin suurinpiirtein on tekemässä, siis tuota mitä ensin kritisoit ja sitten listaat ehdotukseksi  8)
 

blatva

New member
Olen siis itse ajatellut, että aurinkowatti MLP:uun tungettuna tulee 4-5 wattina ulos, eli ehdoin tahdoin ei kannata vastuksille syöttää. Ja sehän tulevaisuudessa suurin sähkösyöppö. Loput panelisähköt peruskulutukseen talossa ja jos sit vielä jää yli, niin pitää laskea kannattaisiko PV-sähkö vielä jollain boksilla ohjata ovaliin vastukselle vai myydä ulos...
 

VesA

New member
blatva sanoi:
Olen siis itse ajatellut, että aurinkowatti MLP:uun tungettuna tulee 4-5 wattina ulos, eli ehdoin tahdoin ei kannata vastuksille syöttää. Ja sehän tulevaisuudessa suurin sähkösyöppö. Loput panelisähköt peruskulutukseen talossa ja jos sit vielä jää yli, niin pitää laskea kannattaisiko PV-sähkö vielä jollain boksilla ohjata ovaliin vastukselle vai myydä ulos...

Tämä itse asiassa herättääkln mielenkiintoisia lisäjuonteita. MLP on harvoin invertteri, eli se ottaa sen sähkönsä tai sitten ei ota yhtään.. eli sitä sähköä pitäisi saada työnnettyä johonkin aina lämmitysjaksojen välillä.. tai pitää huoli siitä että MLP käy kun paistaa ja lämpöä varastoidaan pimeitä aikoja odottelemaan. Tai jopa hankkia pieni UPSi jota ladataan auringolla ja näin saadaan tehot riittämään käyntijaksoille.
 

rotzi

Well-known member
VesA sanoi:
Tämä itse asiassa herättääkln mielenkiintoisia lisäjuonteita. MLP on harvoin invertteri, eli se ottaa sen sähkönsä tai sitten ei ota yhtään.. eli sitä sähköä pitäisi saada työnnettyä johonkin aina lämmitysjaksojen välillä.. tai pitää huoli siitä että MLP käy kun paistaa ja lämpöä varastoidaan pimeitä aikoja odottelemaan. Tai jopa hankkia pieni UPSi jota ladataan auringolla ja näin saadaan tehot riittämään käyntijaksoille.
Vesivaraaja on halpa UPSi ja sillä voi olla vaikka 120% 'DoD' edelliseen päivään nähden... 8)
 

Rimpeli

New member
Pitkään keskusteluja seuranneena  ja yhden paneelin voimin aurinkosähköä testanneena uskallaudun kommentointiin mukaan.

Itselle tulis ensimmäisenä mieleen sellainen ratkaisu että:
-varaajaan sähkövastus jota paneelit syöttää kun pumppu ei käy.
-Vastukselle oma termostaatti jonka lämpötila asetettu korkeammaksi kuin esim. MLP:n
-MLP:ltä saa melko varmasti käyntiedon jolla voidaan ohjata relettä kääntämään aurinkosähkö vastuksilta invertteriin ja siitä MLP:lle silloin kun pumppu käy.
-Mikäli varaaja on jo tarpeeksi lämmin niin termostaatin ohjaamana aurinkosähkö invertteriltä muuhun kulutukseen

Termostaatin rinnalla vois olla myös verkon tehon valvonta jolloin aurinkosähköä vois ohjata myös muuhun kulutukseen kuin veden lämmitykseen...

 

blatva

New member
Nimenomaan invertterikone sopisi hyvin paneleiden yhteyteen. Kaiken a ja o on juurikin sen ohjauksessa. Nyt näyttää tulevan markkinoille invertteriä useammalta toimittajalta (CTC, Daikin, IVT..) ja NIBE:en on tullut jo samart grid ohjaus ja PV-softakin lienee viilausta vaille valmis. On/off koneitakin on tuolla PV-ready ohjelmistolla (Alpha-Innotec), mutta ei hajuakaan miten toimii..

Maalaisjärjellä tuollaisen invertterin kuuluisi toimia ajatuksella:
-Jos aurinkosähköä tarjolla, niin lataa varaaja ja käyttövesivaraaja ad. maksimi
-Käy lukemassa sääennuste, arvioi energian kulutus ja odotettavissa oleva aurinkoenergian määrä -> jos varastot riittää kunnes taas auronkosähköä, niin huili
-Jos aurinkosähkö ei näytä riittävän niin katsasta sähkön hintaa pörssistä -> älä käy jos hinta ylimmällä kvinttiilillä, jos alimmalla, niin kaasu pohjaan, siinä välissä kuulostele ennustele ja käy hissukseen mut jos meinaa kämppä jäätyä, niin käy, makso mitä makso
-Muista lukea sääennuste ja älä hättäile jos paistetta luvassa
-Paistetta luvassa vasta helmikuun lopulla..., lue silti sääennusteet ja arvioi energian tarve
-Lataa varaaja halvan sähkön tunneilla, mutta älä ihan hullun kuumaksi kuitenkaan, ettei sun COP romaha...

Ihmetyttää ettei tämä ole jo tehty ajat sitten. Jotenkin ajattelu menee kaikilla niin, että jos on MLP, niin se on niin tehokas energian kulutuksen vähentäjä, ettei siihen kannata paneleita pistää (ok, tarvii kohtuu isot panelit -> investointi aikas iso..) Mut kyllä tässä oikeasti siintää mahdollisuus saneerata oma 16 vuotta vanha peruspuurunko OKT nolla sähkönkulutukselle vuositasolle kohtuullisella panelisatsauksella (5-6kwP). Ja jos olisi netotus, niin olisi jopa kannattavaa. Ja ilman netotusta tuo 3kWp ihan järkevyyden rajoissa oleva investointi, kun omalla rahalla laittaa ilman lainaa ja meinaa ainakin 30 vuotta samaa kämppää asustaa.. Mut jos ja kun ei netota, niin säästö 6 -> 3 kWp voimalaan poikii paremmin C02 pudotusta vaihtamalla yläkerran sähköpatterit vesikiertoisiin...
 

weatherc

New member
Pariakin sää(ennuste)-sivustoa pyörittävänä ja edellisen postauksen lukeneena tuli heti mieleen että olisiko käyttöä jonkin sortin data-tiedostolle joka kertoisi tuntikohtaiset ennustetut aurinko-lukemat tahi pilvisyyslukemat jotka itse asiassa ovat helpommin saatavilla? Data tietty generoitais juuri sille kordinaatille jolle sitä kysytään.

Noista ennustedatoista jota mulla käytössä saisi ulos tiedot koko Euroopalle abauttirallaa 8 km resoluutiolla.
 

kotte

Well-known member
rotzi sanoi:
kotte sanoi:
Vähän epäilen ehdottamasi periaatteen järkevyyttä ja potentiaalia energiansäästömielessä ja erityisesti kustannusten säästämisessä.

Oletko harkinnut myös seuraavaa vaihtoehtoa:

1) Maalämpöpumppu ihan tavanomaisesti kytkettynä
2) Lisäksi ehdottamasi aurinkopaneelisto (jos rahaa riittää)
3) Lisäksi 1- tai 3-vaiheverkkoinvertteri normaalisti kytkettynä
4) Siirryt käyttämään pörssisidonnaisesti hinnoiteltua sähköä (tällöin saat tyypillisesti parhaan tuoton päivään painottuvasta paneelien tuottamasta sähköstä)
5) Jätät ovaalin käyttöveden esilämmittimeksi tms. ja työnnät kesällä mahdollisesti päiväsaikaan syntyvän ylimääräisen sähkön Ovaalin kuumentamiseen sään salliessa vaikka lähelle kiehumapistettä (jopa hiukan päälle sata astetta normaalin verkostopaineen vallitessa).

Lämpöpumppujen ongelmana on, että niillä ei kannata tehdä kovin kuumaa vettä, kun taas lämpövaraston kannalta sitä parempi, mitä kuumempaa saadaan aikaan.
täh....tuotahan aloittaja noin suurinpiirtein on tekemässä, siis tuota mitä ensin kritisoit ja sitten listaat ehdotukseksi  8)
On vaihtoehdoissa sellainen ero, että ymmärsin aloittajan ehdottavan auringon tuoton mukaan ohjautuvaa MLP-laitteistoa sekä tuon puskuroimista varaajaan. Minä taas ehdotin vaihtoehdoksi MLP:n kytkemistä sellaisenaan ja ylimääräisen tuoton ohjaamista vastuksilla varaajaan.

Eli kyseenalaistan MLP:n preferoimista muun kulutuksen kustannuksella ja MLP:n tuoton puskuroimista. MLP voisi mielestäni toimia ihan hyvin suoraan lämmöntarpeen perusteella ja paneeleiden tuotto käytetään kaiken oman kulutuksen sähkönlähteenä ensisijaisesti. Jos sähköä syntyy liikaa, sitten ylijäämä vatuksilla suureen varaajaan.

Ajan takaa sitä, että lämpöpumpun kulutusta on hyvin vaikea sovittaa paneeleiden tuottoon, koska paneeleiden tuotto muuttuu jatkuvasti, mutta MLP vie melko vakioisen tehon, joka kasvaa vain tuotettavan veden lämpötilan nousun mukaan  (ellei puhuta jostakin luultavasti hyvin kalliista invertteriohjausta maalämpöpumpusta, jossa siinäkin ohjattavuus on tarpeeseen nähden hidasta). Sen sijaan vastukseen voidaan syöttää melko helposti jatkuvasti muuttuva teho niin, että kaikki ylijäämäsähkö syötetään varaajaan, mutta verkkoon ei tarvitse viedä ylijäämätehoa eikä sieltä toisaalta hankkia alijäämätehoa pelkästään sen takia, että MLP:llä puskuroidaan lämpöä varaajaan tulevaa tarvetta varten. Vastuksella varaaja voidaan myös kuumentaa paljon kuumemmaksi kuin MLP:llä, jolloin varaajan hyötykapasiteetti pilvisiä ja pimeitä ajanjaksoja varten jopa moninkertaistuu.
 

rotzi

Well-known member
weatherc sanoi:
Pariakin sää(ennuste)-sivustoa pyörittävänä ja edellisen postauksen lukeneena tuli heti mieleen että olisiko käyttöä jonkin sortin data-tiedostolle joka kertoisi tuntikohtaiset ennustetut aurinko-lukemat tahi pilvisyyslukemat jotka itse asiassa ovat helpommin saatavilla? Data tietty generoitais juuri sille kordinaatille jolle sitä kysytään.

Noista ennustedatoista jota mulla käytössä saisi ulos tiedot koko Euroopalle abauttirallaa 8 km resoluutiolla.
paikalliset tuntikohtaiset aurinko, lämpötila, tuuli...yms joka vaikuttaa lämmitystarpeeseen ja spottihinta...noilla sitten voi suunnitella seuraavan päivän 'lämmittämisprofiilin', eli milloin sen sitten kannattaa tuottaa 8)
 

weatherc

New member
paikalliset tuntikohtaiset aurinko, lämpötila, tuuli...yms joka vaikuttaa lämmitystarpeeseen

Tuossa olisi tunti tunnilta-ennuste noille: http://euweather.eu/forecast.php?fl=FI&lang=fi&geoid=633679  8) (Käyttää mm. norsken YR:n ja meitin oman Ilmatieteenlaitoksen avointa dataa)

Mutta tuotahan voisi aina jatkokehittää, olisko jonkin sortin auringontuotto-indeksi jotain?  ;D
Tietty siihen tarvis keksii joku hieno laskentakaava ensin...
 

blatva

New member
Minähän en mitään näistä ymmärrä, aivan noviisi MLP ja PV hommissa, mutta yritän päästä jyvälle ja saada saneerattua C02 päästöt minimiin, en ekonomiseen optimiin ;) Kuinkahan tuo Geotalon patentoitu PV+MLP ohjausboxi toimii... Netistä dataa vai kuinka..  Vei pelkkä reaaliaikainen ohjaus..

MLP myyjät eivät osanneet sanoa mitään tuosta PV-ohjauksesta, toistaiseksi vissiin laitettu vain esitteisiin tuomaan kuvaa edistyksellisistä laitteista, mutta ei ole kenttää koulutettu..

Invertteripumppujen sielunelämää myöskään paremmin tuntematta, niin paha sanoa miten hyvin pystyisi seuraamaan paneleiden tuotantoa ja kuinka COPille siinä heiluessa käy.. Siten siis virran ajaminen vastukselle olisi idoottivarma ratkaisu releillä ja toimisi ilman mitään dataa ja ennustelua.. "Smart" grid ominaisuudenkin sitten hoitaisi ajastimella ;)

Toivottavasti viikon päästä viisaampi, kun pumppufirmojen ihmiset kyselleet päämiehiltään, että mitäs nämä meidän pumput oikein osaakaan (ja millä logiikalla). Ehkä tarjouksenkin tynkää, että näkee paljonko hinnoissa on/off koneen ja älyinvertterin välillä.

Mitens PV-invertterin sijoituksesta mielipiteitä? Täytyy yrittää PV-projektiakin tässä edistää..
 

VesA

New member
blatva sanoi:
,että jos on MLP, niin se on niin tehokas energian kulutuksen vähentäjä, ettei siihen kannata paneleita pistää (ok, tarvii kohtuu isot panelit -> investointi aikas iso..) Mut kyllä tässä oikeasti siintää mahdollisuus saneerata oma 16 vuotta vanha peruspuurunko OKT nolla sähkönkulutukselle vuositasolle kohtuullisella panelisatsauksella (5-6kwP). Ja jos olisi netotus, niin olisi jopa kannattavaa. Ja ilman netotusta tuo 3kWp ihan järkevyyden rajoissa oleva investointi, kun omalla rahalla laittaa ilman lainaa ja meinaa ainakin 30 vuotta samaa kämppää asustaa.. Mut jos ja kun ei netota, niin säästö 6 -> 3 kWp voimalaan poikii paremmin C02 pudotusta vaihtamalla yläkerran sähköpatterit vesikiertoisiin...

No näissä aurinkojutuissa on se sama perusongelma aina: niinä aikoina vuodesta kun aurinko kunnolla paistaa ei tarvita kuin käyttösähköä ja lämmintä vettä. Niinpä kovasti hienot MLP-ohjaukset olisivat hyödyksi ehkä huhtikuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin ja saman verran syksyllä pienemmillä setupeilla, isommat jaksavat aloittaa varhemmin ja lopettavat myöhemmin mutta sitten kesällä tuleekin jo selvästi 'liikaa' ja sen sähkön kohtalo pitää ratkoa.

Siksipä toteutunut aurinkosähkön tuotannon perussetuppi on laskelmien jälkeen yleensä aika vaatimaton: tehdään normikulutuksen mukaiset käyttösähköt päiväsaikaan ja loput sitten varaajaan tai joskus myyntiinkin.

Jos haluaa netto-0:n niin pitää ostaa aika järeät vehkeet  ja myydä kesällä ylijäämiä talven ostoenergian verran, eli ikäänkuin varastoida sähköverkkoon.
 

sam123

Active member
VesA sanoi:
No näissä aurinkojutuissa on se sama perusongelma aina: niinä aikoina vuodesta kun aurinko kunnolla paistaa ei tarvita kuin käyttösähköä ja lämmintä vettä. Niinpä kovasti hienot MLP-ohjaukset olisivat hyödyksi ehkä huhtikuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin ja saman verran syksyllä pienemmillä setupeilla, isommat jaksavat aloittaa varhemmin ja lopettavat myöhemmin mutta sitten kesällä tuleekin jo selvästi 'liikaa' ja sen sähkön kohtalo pitää ratkoa.

Siksipä toteutunut aurinkosähkön tuotannon perussetuppi on laskelmien jälkeen yleensä aika vaatimaton: tehdään normikulutuksen mukaiset käyttösähköt päiväsaikaan ja loput sitten varaajaan tai joskus myyntiinkin.

Jos haluaa netto-0:n niin pitää ostaa aika järeät vehkeet  ja myydä kesällä ylijäämiä talven ostoenergian verran, eli ikäänkuin varastoida sähköverkkoon.

Juuri noin ja blatvan kämpässä on yläkerrassa sähköpatterit + ILP, jolloin PV:llä kikkailu maalämpöpumpun kanssa on ihan yhtä tyhjän kanssa. Sama raha kannattaa laittaa yläkerran "maalämpöistämiseen". Maalämpöpumppu itsessään käy niin vähän aikaa kesäkuukausina ettei mitään mainittavaa säästöä ole saatavissa.

blatvan tapauksessa jos haluaa suurella varaajalla pelata niin sitten kannattaa optimoida pörssisähkön käyttö yöaikaan. Siinä tapauksessa poraisin kyllä 20m syvemmän reiän ettei mene kaivo jäähän pitikien käyntijaksojen aikana. Pörssisähköllä pelailuun riittää että MLP:ssä on jonkinlainen ohjelmoitava lämpötilakorotus asetettaville tunneille. Sitten vaan varaajaa kuumemmaksi yöaikaan huomioiden kuitenkin 2-3% COP:n huononeminen jokaista ylilämpöastetta kohti.
 

blatva

New member
Kyllä näin hihasta olen itsekin fundeerannut patterien vaihdon suhteen. PV-ohjauksne hyöty ehkä pieni, mutta kun varaaja valmiiksi, niin miksi ei hyödyntäisi, kun näyttää nämä uudet invertteripumput tulevan SG että PV ominaisuudella, eli pörssisähkö ja jonkinlainen paneliyhteispeli tulee samaan hintaan ja softaan..

Mutta ensiksi varmaan pitäisi hankkia tämä (https://www.youtube.com/watch?v=VxPTmcjvkp4) systeemi, niin saisi suunniteltua täydellisen lämmitys/viilennysjärjestelmän  :D
 

rotzi

Well-known member
weatherc sanoi:
paikalliset tuntikohtaiset aurinko, lämpötila, tuuli...yms joka vaikuttaa lämmitystarpeeseen

Tuossa olisi tunti tunnilta-ennuste noille: http://euweather.eu/forecast.php?fl=FI&lang=fi&geoid=633679  8) (Käyttää mm. norsken YR:n ja meitin oman Ilmatieteenlaitoksen avointa dataa)

Mutta tuotahan voisi aina jatkokehittää, olisko jonkin sortin auringontuotto-indeksi jotain?  ;D
Tietty siihen tarvis keksii joku hieno laskentakaava ensin...
Eihän tuo ei kaukana ole...noistahan saa jo tuntikohtaisen 'lämmitystarveluvun' aikaiseksi, tuulen vaikutus talouskohtainen eli harakanpesälle iso kerroin ja sitä rataa, pilvisyydestä pitäis johdatella jollain kaavalla tosiaan 'aurinkomahdollisuus' W/m2 ja talouskohtaisesti (ilamansuunta+kallistus+varjot).
Nuo 'talousparametrits' vois olla asetuksina tuolla saitilla ja sitten sieltä saadaan lueskeltua valmiiksi mureskeltua dataa talokohtaisesti jollain sopivalla liitynnällä johonkin ohjaimeen joka taas tietää tuotantolaitteiston kyvyt ...
Onkos tuolta pelkkä data jotensakin luettavissa?
 

weatherc

New member
Eihän tuo ei kaukana ole...noistahan saa jo tuntikohtaisen 'lämmitystarveluvun' aikaiseksi, tuulen vaikutus talouskohtainen eli harakanpesälle iso kerroin ja sitä rataa, pilvisyydestä pitäis johdatella jollain kaavalla tosiaan 'aurinkomahdollisuus' W/m2 ja talouskohtaisesti (ilamansuunta+kallistus+varjot).
Nuo 'talousparametrits' vois olla asetuksina tuolla saitilla ja sitten sieltä saadaan lueskeltua valmiiksi mureskeltua dataa talokohtaisesti jollain sopivalla liitynnällä johonkin ohjaimeen joka taas tietää tuotantolaitteiston kyvyt ...
Onkos tuolta pelkkä data jotensakin luettavissa?
[/quote]

Ei ole tällä hetkellä. Mutta ainahan se voi olla mahdollista tehdä kunhan vaan tietää missä muodossa sen pitäisi olla...
Se hyvä puoli on "omassa ennusteessa" että aina voi myös lisätä ennusteeseen uuden osion joka keskittyy johonkin erityiseen kuten juuri aurinko/tuulivoimaan, pitäisi vaan tietää että mitä sinne kaivattais (kuten tuntikohtainen lämpötarveluku).  8)

Tutkailin pikkasen sekä FMI:n ennustedataa että WRF-säämallin antamaa jota itse ajan ja molemmista pitäisi olla saatavilla aurinkoparametriäkin, jotain Global Radiation Accumulation-tyylistä numeroa...

 

blatva

New member
Aurinkosähköpuoli tuli hommattua ja rakennettua. 5,2 kWp voimala 20 x 255 wattista etelälounas lappeella. Näytti ihan hyvin pärjäilevän eilisessä poudassa suhteessa muihin eteläisen Suomen voimaloihin. Ja tällaisena sadepäivänä toki liki nollissa. Eli ensimmäinen vaihe maalissa.

Invertteri tuli talliin modeemin päähän, eli kesähelteitä odotellessa... Ihan reilut tuulettimet masiinasta löytyy, joten eiköhän tuo tallin seinällä tarkene..

Maalämpökaivoa porattu, valitettavasti ruhje komplisoi, eli menee fiksailuhommiksi keruuputkiston asennuksen kanssa. Pumpun valinta vielä auki, mutta peruskonstruktio tulee olemaan invertteri maalämpöpumppu ja vanha 1200 litran ovaali varastona.



Kyllä tämä tästä vielä  :) 
 
Ylös