• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Mitenhän tuo tulisi kytkeä?

L

laturi

Member
Tuossa kytkennässä muodostuu konkan vastuksen ja induktanssin sarjakytkentä.
Josta seuraa jonain ajanhetkenä virtaa on mutta ei jännitettä.
ja taas jännitettä on mutta ei virtaa. kun teho on jännitteen ja virran tulo niin teho on nolla.
Tämä kärjistetysti.
Jossain kohtaa tajuuden muuttuessa saavutetaan resonannsi piste ja siinä kohtaa ja eteenpäin taajuuden kasvaessa kaikki keikahtaa takaperin ,myllystä tuli helikopteri.
Mitkään kääntövoimat ei pysäytä myllä koska ne heikkenevät  edelleen kierrosten  kasvaessa.

Hullun hommaa lähteä käytännössä kokeilemaan jos ei ole selvitetty teoreettisesti kuinka tuo käyttäytyy.

tuossa insinööreille:
http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index.php?si=ml17.sis&pa=
teksti muodossa vähän on pitkä ja kuiva (sitä tämä on):
http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index.php?si=ukk&pa=&ukk=2170426

Mun edesmenneestä exmorkista 2kw tuli kun kuorma oli pikkasen pieni ajatellen myrskytuulia.
3-AC 500V -> DC700V    <-lue uudellen ja mieti tappaa varmasti ???

Ja kun tuonne joukkoon tungetaan kasa konkkia huh huh mitkä mahtaa olla jännitteet sitten.
Tuo resonannsi piste on nyt hiukan onko se yli päästö vai alipäästö se voi muutaa kaiken.
Jos teknistä ajatus virhettä niin jonkun pitää korjata mutta turha spämmi saa jäädä pois!


 
R

ras

New member
Tässä vielä tarkennus miten olen vastukset kytkenyt

Kytkenta.jpg
 
L

laturi

Member
viitsitkö lisätä vielä tuohon kuvaan myllyn käämit eli sen induktanssin.
Sarjakytkentähän siittä muodostuu.
Siihen voisi vaikka vohkia sen arvon jostain moottorista.
Näin saisi kuvaa siittä voidaanko tuota resonanssi kohtaa saavuttaa edes ääri olosuhteissa.
Sehän se yksi pahin mörkö on.


 
R

ras

New member
Pajala sanoi:
Kondensaattoreiden käyttöiäksi luvataan vain 10000h, lyhyt käyttöikä puoltaisi oikean säätimen hankkimista.

http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=48_848_2065&products_id=9925
Elinikä:10 000 h
Klikkaa laajentaaksesi...
   
Ei 10000h nyt niin kovin lyhyt aika ole jos mylly pyörisi 24h vuorokaudessa niin kesto olisi 416vrk mutta kun ei pyöri niin kestoikä lienee 2-3
vuotta. Eivät taida olla ikuisia nuo oikeat säätimetkään josko toimivat ollenkaan. Pitää yrittää selvittää tuo generaattorin induktassi.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                               
 
K

kotte

Well-known member
laturi sanoi:
viitsitkö lisätä vielä tuohon kuvaan myllyn käämit eli sen induktanssin.
Sarjakytkentähän siittä muodostuu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä että joku vielä jaksaa puhua järkeä tässäkin keskustelusäikeessä ... itse luovuin jo toivosta.
 
P

Pajala

New member
laturi sanoi:
viitsitkö lisätä vielä tuohon kuvaan myllyn käämit eli sen induktanssin.
Sarjakytkentähän siittä muodostuu.
Siihen voisi vaikka vohkia sen arvon jostain moottorista.
Näin saisi kuvaa siittä voidaanko tuota resonanssi kohtaa saavuttaa edes ääri olosuhteissa.
Sehän se yksi pahin mörkö on.
Klikkaa laajentaaksesi...
2kW tuuligeneraattorin ominaisuuksia selvitetään Joonas Valtamäen opinnäytetyössä

PIENTUULIVOIMALAN TESTAUSYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO
http://www.roaming.fi/Valtamaki_Joonas.pdf

Staattorikäämien  induktanssi  laskettiin  kaavalla  3,  kun  tiedettiin  induktiivinen
reaktanssi X L . Tulokseksi saatiin 0,067 H.
 
K

kotte

Well-known member
Pajala sanoi:
2kW tuuligeneraattorin ominaisuuksia selvitetään Joonas Valtamäen opinnäytetyössä

PIENTUULIVOIMALAN TESTAUSYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO
http://www.roaming.fi/Valtamaki_Joonas.pdf

Staattorikäämien  induktanssi  laskettiin  kaavalla  3,  kun  tiedettiin  induktiivinen
reaktanssi X L . Tulokseksi saatiin 0,067 H.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuostahan saadaan resonanssitaajuudeksi n. 87 Hz 50mikrofaradin kondensaattorilla (joka on muuten 0,05mF, eli 0,05 millifaradia) kaavasta 1/(2*Pii*sqrt(L*C)) , missä L on induktanssi henreinä ja C kapasitanssi faradeina (lisäksi siis vakio pii ja neliöjuurifunktio sqrt). Joka tuntee yhtään generaattoreiden ja passiivisten värähtelypiirien ominaisuuksia tietänee, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, kun kytkee kondensaattorin vaihtuvanopeuksisen generaattorin käämin rinnalle (vaikkapa sitten tehovastuksenkin kautta). Muussa tapauksessa on syytä lukea sähkötekniikan perusoppikirjaa asiaan liittyen.
 
L

laturi

Member
Kiitos tosta matikasta, jätän sen väliin kun on kirjoitusvirheitäkin riittävästi.

Asiaan ,tämä on vissiin jäänyt pois.
2.5kw myllystä tulee neljä jaksoa per kierros.
Jos en väärin muista niin 15hz oli se mistä eteen päin pistin pwm:än 100%:iin.
Eli myllylle täyden kuorman.(2.5kw mylly).

Toi pienempi 2kw mylly ajaa sinne likemmäksi 30Hz.Myrsky varat päälle.
Onnea vaan ukot kokeilulle .
Honkarissa on myynnissä superkonkkia hifi miehille ja naisille 10F niistä sais kivat akut.
http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/artikkeleita/sahkotekniikka/fi_FI/superkondensaattori/
Noi jysähtää kivasti (silmille).

Exmorkin sivulta kopy:
Rotor Diameter (m)
3.6
Material and number of the blades
Reinforced fiber glass*3
Rated power/maximum power
2000/2800w
Rated wind speed (m/s)
10
Startup wind speed (m/s)
2.5
Working wind speed (m/s)
3~35
Survived wind speed(m/s)
50
Rated rotate speed(r/min)
400
Working voltage
DC48V/240V/350V
Generator style
Three phase, permanent magnet
Charging method
Constant voltage current saving
Speed regulation method
Autofurl + electromagnetic brake
Weight
68kg
Tower height (m)
9
Suggested battery capacity
12V/200AH Deep cycle battery 8pcs

 
P

Pajala

New member
laturi sanoi:
Tuossa kytkennässä muodostuu konkan vastuksen ja induktanssin sarjakytkentä.

Jossain kohtaa tajuuden muuttuessa saavutetaan resonannsi piste ja siinä kohtaa ja eteenpäin taajuuden kasvaessa kaikki keikahtaa takaperin ,myllystä tuli helikopteri.
Mitkään kääntövoimat ei pysäytä myllä koska ne heikkenevät  edelleen kierrosten  kasvaessa.

Hullun hommaa lähteä käytännössä kokeilemaan jos ei ole selvitetty teoreettisesti kuinka tuo käyttäytyy
Klikkaa laajentaaksesi...

Minulla ei ole 240V Exmorkin myllyä mutta voisin ensiviikolla kokeilla saman kokoisen sähkömoottorin käämien, 30m siirtokaapelin, kondensaattoreiden ja lämmitysvastuksien kytkennällä saako piiriä resonoimaan ja millä taajuudella.
Funktiogeneraattorilla kävis läpi oletettua taajuusaluetta ja oskiloskoopista katsos milla taajuudella virran ja jänniteen vaiheero on nolla(resonanssitaajuus).

 
L

laturi

Member
Samanlaisia haaveita oli joskus minullakin mittarit ja kaikki lelut on (nyt mylly puuttuu).
Jännite kun piti saada lähelle todellista niin se kaatu siihen silloin ,näin jälkeenpäin ajatellen aika helppo se on pistää funktiogeneraattori ohjaamaan  jotain tehokiveä
jota käytetään jossain pesukoneissa ja muissa 5V ->230v/5A maksavat muutaman kympin, musta raskas tikkuaskin kokoinen kokkare
Jossa optoeristyskin vielä.Siniä se ei nyt ole mutta....
Sitten pistin prossun paukuttamaan pwm:ää tähän tehokytkimeen osat maksoi alle satasen.
Sivutuotteena sai säädettävän tehokäyrän ,realiaikaisen seurannan ja tämä jäi vaiheeseen, datan pc:lle kun ei ollut tarvetta :D
Jännitteitten kanssa oli vähän vaikeuksia tuppaavat nousemaan aika
korkeiksi.

En jakasa enää taistella jos kokeilijoilla on moinen asenne että viis teoriasta.


 
K

kotte

Well-known member
Minulla on käytännön kokemusta vain 3-vaiheisen asynkronigeneraattorin kondensaattorisäädöstä sekä harjattomasti herätetyn kondensaattorisäädetyn 1-vaiheisen asynkroni-synkroni-generaattorin säädöstä (ts. asynkroniroottori, jossa käämitys ja tasasuuntaaja roottorissa ja toimii synkronigeneraattorin tavoin). Nuo sitten vain polttomoottoriin kytkettynä. Edellinen oli jopa vaihtuvalla kierrosnopeudella käyvä (kierrosnopeuden ohjaus takaisinkytkettynä jännitemittauksen pohjalta).

Tiedän asiasta ihan riittävästi todetakseni, että nimenomaan tästä asiasta ei hyvää tule yhdistämättä käytäntöä ja teoriaa. Kaikeksi onneksi generaattorin rauta kyllästyy, mikä nostaa resonanssitaajuutta ja saattaa pelastaa generaattorin (ja kondensaattorit), vaikka tuuli pääsisi yllättäen voimistumaan navakaksi -- ainakin, jos kaikkein suurimmat kondensaattorit jätetään aluksi reserviin. Tuo kondensaattoreiden vaikutus generaattorin tuottamaan jännitteeseen ja sen säätövaikutus on käsitelty jokaisessa generaattoreita käsittelevässä sähköalan perusoppikirjassa.
 
R

ras

New member
Tässä vielä vähän mittaustuloksia konkkien käytöstä tuulivoimalassa. Normaalisti käytän kahta 35 konkkaa rinnankytkettynä eli 70 mikrofaradia ja 800w vastusta sarjaan kytkettynä per. vaihe. mittasin jännitteet  ennen konkkaa 300v konkaan jälkeen vastuksella 190v. Tilasin elfalta 82 mikron loistehokonkan sen jännitteet olivat 300v ja vastuksella 200volttia. Senjälkeen kytkin entiset 70mikroa ja uuden 82 mikroa rinnan eli 152mikrofaradia ja jännitteet oliva 260v ja 215v yhdellä vaiheella, joten  nuo arvot eivät ole kovin kriittisä toiminnan kannalta. Moottorikonkat eivät kuulemani mukaan oiken toimi ainakaan vastaavilla arvoilla. Kokeilin konkkien lämpötiloja eivätkä ne tuntuneet lämpiävän laikaan. Ohessa linkki mitä konkkaa kokeilin. Jos jollain on jotain kysyttävää niin kysyä voi yksityisviestillä, vastailen jos vain ehdin.  https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=65-108-53&toc=19331  Ps. Koska konkkien napojen välinen jännite ero oli maksimissaan 100v niin jännitearvo ei välttämättä tarvitse olla kovin korkea.
 
R

ras

New member
Valitettavasti tuulimittaria ei ole vielä saatu mastoon, mutta jos jokaiselle vastukselle menee 230v niin kokonaisteho on silloin 2400w ja ainakin tällä konkkamäärällä lähti vielä hyvin pyörimään. Tuulen nopeuden on tässä tilanteessa oltava varmaan lähellä 10m/s.
 
E

eros

Member
ras sanoi:
Valitettavasti tuulimittaria ei ole vielä saatu mastoon, mutta jos jokaiselle vastukselle menee 230v niin kokonaisteho on silloin 2400w ja ainakin tällä konkkamäärällä lähti vielä hyvin pyörimään. Tuulen nopeuden on tässä tilanteessa oltava varmaan lähellä 10m/s.
Klikkaa laajentaaksesi...

No kertonet tuloksia kun niitä tulee? 10m/s ei ole kovin yleinen tuuli. Kuorma pitäisi sovittaa oikeaksi per jokainen tuulennopeus. Liian vähän kuormaa nostaa ropelin nopeutta turhaan ja teho häviää ilman kitkoihin. Liian paljon taas pistää siiven sakkaamaan.
No tosin ehkä karvalakkikompromissin voi saavuttaa yhdelläkin RC-asteella, kuulostaa lupaavalta. Tosin sen tuottama teho+jakauma olisi kiva saada selville, jotta osaisi arvioida paremman säätimen hinnaneroa. (hinnastahan suurin osa on myllyssä+tornissa, jos gpl säädin maksaa tyyliin 50-100eur.)
Saisitko siihen vastuksille menoon kytkettyä 3-vaihe kwh mittarin? Vanhat mekaaniset ei maksa paljoa ja voi löytyä romuna. Mulla olisi joutilaana 5A mittamuuntajille tarkoitettu malli, mutta sulla on niin pienet virrat, että se menisi kyllä suoraankin ilman muuntajia. Jos pyörität vekotinta etelässä, niin voisin ehkä lainata vaikka ~vuodeksi?

T:Eerin
 
A

antero

On huomattavaa, että Eeroksen kirjoitus on vain mielipide ja teoriaa.

Tätä kondensaattori kytkentää on nyt testattu todellisissa olosuhteissa monella taholla ja todettu toimivaksi ja hyväksi.

Antero
 
E

eros

Member
off grid sanoi:
On huomattavaa, että Eeroksen kirjoitus on vain mielipide ja teoriaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Teoriaa sekä sähkötekniikan puolelta, että ekonomiapuolelta. Niiden pohjalta mielipide. Mielipide vaihtuu sen mukaan mikä on taloudellisin yhtälö.

Tällä hetkellä konkat eivät ole "ilmaisia" (paitsi harvoille onnekkaille, jotka ovat löytäneet niitä), lisäksi se on täysin selvittämättä kuinka paljon epäideaalinen konkkasäädin hävittää myllyn potenttiaalista. Ts. jos (arvio!) 10-20% menee hukkaan, niin 2kw myllyn keskiteho sisämaassa liene sen 200w, eli 20-40w haaskaantuisi.
8760h * 0.02kwh * 0.12e/kwh ->21e - 42eur vuositappio.

Oletus on myös se, että GPL karvalakkimallin säätimen saa läjään muutamalla kympillä.
Tällöin säädin maksaa itsensä n. vuodessa..
Mutta nämä vain arvioita, siksi kyselinkin niiden mittausten perään, jotta häviöhaarukka täsmentyisi.

Sitten se mielipiteeni, kerran siihen viitattiin:
- Antero, motiivejasi voi vain arvailla, mutta taustalla ilmiselvästi raha ja jonkinlaiset sidokset finnpro säätimeen.
- laitattamalla tukun konkkasäätimiä maahan tulee kyllä nippu myllyjä nopeasti, mutta em. häviöyhtälö edelleen pätee -> iso joukko myllyn omistajia joille voi myöhemmin myydä paremman säätimen, kun heiluttelee em. häviölaskelmaa nenän edessä.
- Anteron takinkääntö gpl säätimen kanssa: ensin mukamas hyvä juttu ja ollaan valmiita maksamaan ja kokeilemaan, 5pv myöhemin viestit käydään muokkaamassa uuteen uskoon ja ollaan kovasti vastaan ja markkinoidaan konkkasäätimen puolesta. Haisee..

- edelleen pätee se yhtälö, että mahdollisimman nopeasti asennetun myllyn takaisinmaksu alkaa. Jos konkkasäätimellä pääsee aloittamaan tuotannon "heti", niin ne konkat ~100eur? maksaa itsensä takaisin n. 100eur/0.2kwh*0.12eur=4167h, eli n. puolessa vuodessa. Tämän jälkeen ne käy tienaamaan.
Huomattava myös, että ½v vanhoilla konkilla on myös jälleenmyyntiarvoa.

Konkkasäädin siis järkevää jos on "kiire", mutta asennoitukaa siihen, että se (tarkat mittaukset?) kannattaa vaihtaa joskus myöhemmin parempaan.

T:Eerin
 
Ylös