Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?

johkar

Member
VesA, tuo on totta. Tuulidataa on jo 10 kuukaudelta ja 15km päässä olevalla Tankarin saarella on ilmatieteenlaitoksen sääasema jolta dataa on varmaan kymmeniltä vuosilta - tosin ei tietenkään webissä julkisesti..

Sääasema on tallentanut dataa 10min välein mutta välillä on ollut virran puutteesta johtuvia katkoksia. Pisin taisi olla parinkin viikon luokkaa kun pimeimpään vuodenaikaan paneelin latausannos / päivä oli perin pieni.

Excelillä noista datatiedostoista saakin kaivettua esim rivit jolloin tuulen nopeus > x ja noistahan voi prosentit laskea. Windsiden 0,3 malli alkaa tuottaa >2,8m/s ja
käppyrän mukaan 1A tulee noin 5-6m/s paikkeilla.



 

Puuha

Well-known member
suurin ongelma vertailussa on se ettei mm. windsidestä löydy mitään testituloksia joiden perusteella voitaisiin alkaa asiaa purkamaan. on vain windsiden oma käppyrä.

itseäni suuresti ihmetyttää heidän painottaminen juuri tuohon energian tuottamiseen eikä niinkään siihen paljonko sitä tuottoa tulee. reilut puolet vuodesta on alle 5m/s tuulia eli ws-0,3 tuottaisi alle 1A yli puolet vuodesta. ja 150 päivän ajan tuotto on yli 1A



tuon heidän taulukon mukaan voisi siis alkaa vääntämään jonkinlaista suuntaa antavaa taulukkoa tuotosta.


 

johkar

Member
Hmm. Airbreeze:lle luvataan kuukausittaista energiantuottoa 40kWh 5.8m/s keskituulella, Windside 0,3:lle 80kWh vuosituottoa 5m/s keskituulella.

http://www.primuswindpower.com/wind-power-products/air-breeze-turbine/

http://www.windside.com/tech_facts/power_production
 

VesA

New member
Tankarin datat ovat varmaankin kyllä verkossa Ilmatieteen laitoksen open data - systeemien takana, mutta en ole koskaan koittanut hakea sieltä mitään.

Tämmöiseltä näyttäisi Mäntyluoto:



Screen Shot 2016-04-20 at 18.40.32.png.jpg
 

Puuha

Well-known member
johkar sanoi:
Hmm. Airbreeze:lle luvataan kuukausittaista energiantuottoa 40kWh 5.8m/s keskituulella, Windside 0,3:lle 80kWh vuosituottoa 5m/s keskituulella.

http://www.primuswindpower.com/wind-power-products/air-breeze-turbine/

http://www.windside.com/tech_facts/power_production

pinta-alat ovat voimaloilla erilaiset joten eivät suoraan ole verrannollisia toistensa kanssa. air beezerin pinta-ala on 1,02m2 kun taas ws-0,3 on 0,3m2

olen yrittänyt löytää jonkinlaista materiaalia myös tuosta windside voimalasta mutta dataa tuotosta ei kerta kaikkiaan ole saatavilla mistään joka olisi ulkopuolisen mittaamaa tukemaan sekä helpottamaan valintaa. edes eri mittakaavassa dataa ei löydy.

olisiko vesalla ajatusta mistä voisi löytää?

itseä vähän hämmentää samat tuotot perinteisen voimaalan sillä tiedossahan on että vertikaaliset ovat yleensä 10-20% heikompia hyötysuhteeltaan horitsonaalisiin eli perinteisiin. http://s203.photobucket.com/user/jtbo/media/tuulivoimaloiden_tehot.jpg.html
 

kotte

Well-known member
johkar sanoi:
Hmm. Airbreeze:lle luvataan kuukausittaista energiantuottoa 40kWh 5.8m/s keskituulella, Windside 0,3:lle 80kWh vuosituottoa 5m/s keskituulella.

http://www.primuswindpower.com/wind-power-products/air-breeze-turbine/

http://www.windside.com/tech_facts/power_production
Air Breezen käppyrän mukaan 5m/s keskituulella saisi kuukaudessa hiukan vajaa 30kWh. Tuosta saa vuosituotoksi 360kWh, mikä on 4,5-kertainen Windsidelle luvattuun tuottoon nähden. Pinta-ala 0,3 on vajaa neljäsosa, mutta yli kolmasosa Air Breezen pinta-alasta (viittaan Puuhan ja noiden linkkien antamiin tietoihin). Jos pystyakseliturbiinin hyötysuhde on 15%...20% heikompi kuin 3-siipisellä vaaka-akseliturbiinilla, niin luvuthan osuvat yksiin ainakin omasta mielestäni ihan uskottavalla tarkkuudella.
 

VesA

New member
kotte sanoi:
johkar sanoi:
Hmm. Airbreeze:lle luvataan kuukausittaista energiantuottoa 40kWh 5.8m/s keskituulella, Windside 0,3:lle 80kWh vuosituottoa 5m/s keskituulella.

http://www.primuswindpower.com/wind-power-products/air-breeze-turbine/

http://www.windside.com/tech_facts/power_production
Air Breezen käppyrän mukaan 5m/s keskituulella saisi kuukaudessa hiukan vajaa 30kWh. Tuosta saa vuosituotoksi 360kWh, mikä on 4,5-kertainen Windsidelle luvattuun tuottoon nähden. Pinta-ala 0,3 on vajaa neljäsosa, mutta yli kolmasosa Air Breezen pinta-alasta (viittaan Puuhan ja noiden linkkien antamiin tietoihin). Jos pystyakseliturbiinin hyötysuhde on 15%...20% heikompi kuin 3-siipisellä vaaka-akseliturbiinilla, niin luvuthan osuvat yksiin ainakin omasta mielestäni ihan uskottavalla tarkkuudella.

Näitä laskuja häiritsee se, ettei kummastakaan saa kovin tarkkaan selville mitä ne tekevät alle 5m/s tuulilla. Breeze lähtee speksien mukaan liikkeelle 3,1m/s tuulessa, jos katsotaan Mäntyluodon käyrää niin kolmannes ajasta tuuli on sen alle. Windsiden dokkarit lupailevat sille erityistä erinomaisuutta heikoilla tuulilla, mutta en vielä löytänyt mitään kovaa dataa väitteen tueksi. Windsidellä on kyllä eri mallit heikkoon ja vahvaan tuuleen. Ajallisen peiton takia tuonne pitäisi löytää alhaalta vääntävä malli. Mahtaiskohan noihin ropelleihin saada optiona heikon tuulen siipiä..
 

kotte

Well-known member
VesA sanoi:
Näitä laskuja häiritsee se, ettei kummastakaan saa kovin tarkkaan selville mitä ne tekevät alle 5m/s tuulilla. Breeze lähtee speksien mukaan liikkeelle 3,1m/s tuulessa, jos katsotaan Mäntyluodon käyrää niin kolmannes ajasta tuuli on sen alle. Windsiden dokkarit lupailevat sille erityistä erinomaisuutta heikoilla tuulilla, mutta en vielä löytänyt mitään kovaa dataa väitteen tueksi. Windsidellä on kyllä eri mallit heikkoon ja vahvaan tuuleen. Ajallisen peiton takia tuonne pitäisi löytää alhaalta vääntävä malli. Mahtaiskohan noihin ropelleihin saada optiona heikon tuulen siipiä..
Vertailin kumminkin suoraan luvattuja pitkän aikavälin tuottoja ilmoitetulla keskituulennopeudella. Epävarmuushan liittyy siihen, voiko tuulen nopeusprofili muuttua merkittävästi sijoituspaikan mukaan. Jossakin määrin tätä kyllä tapahtuu sijoituskorkeuden ja esteiden perusteella. Yleensähän tuuli on korkealla tasaisempi kuin maan pinnan tuntumassa. Esteet toisaalta aiheuttavat pyörteisyyttä.

Pystyakseliturbiinien erityiseduksihan mainitaan niiden vaaka-akseliturbiineita vähäisempi herkkyys tuulen suunnan nopeille muutoksille, eli tyypillisesti esteiden aiheuttamalla pyörteisyydelle. Tämän perusteella Windsiden tyyppisen turbiinin tuotto on suhteessa epäedullisin, kun tuuli puhaltaa vapaasti mereltä päin. Toisaalta laite on suhteessa edullisempi, jos vaikkapa majakka tai muu rakennelma varjostaa tuulta joltakin ilmansuunnalta.

Toki valmistajien soisi raportoivan tuotteensa tehot eri tuulennopeuksilla kunnon vertailujen tekemiseksi.
 

VesA

New member
Kävin tuossa kaivelemassa Tankarin dataa Ilmatieteen palvelusta, mutta ei sieltä ihan helposti tuuliarvoja tullut.. lämpötiloja, sademäärää, lumen syvyyttä sieltä tuli kun pyysi fmi::eek:bservations::weather::timevaluepair&place=Tankar. Ehkä jollain muulla API-kutsulla lohkeaisi paremmin... mutta tuolla pitäisi minusta tulla tuulikin.
 

VesA

New member
VesA sanoi:
Kävin tuossa kaivelemassa Tankarin dataa Ilmatieteen palvelusta, mutta ei sieltä ihan helposti tuuliarvoja tullut.. lämpötiloja, sademäärää, lumen syvyyttä sieltä tuli kun pyysi fmi::eek:bservations::weather::timevaluepair&place=Tankar. Ehkä jollain muulla API-kutsulla lohkeaisi paremmin... mutta tuolla pitäisi minusta tulla tuulikin.

Suihkussa käynti kirkasti ajatusta.. aikamääre oli edelliessä annettu muodossa daily.. mutta se ei anna sitten kuin muutaman datan.

No tällä saa Tankarin tuuliarvot ja paljon muuta tammikuun 27 aamupäivältä 10 min välein:

http://data.fmi.fi/fmi-apikey/VesAn-avain/wfs?request=getFeature&storedquery_id=fmi::eek:bservations::weather::timevaluepair&place=Tankar&starttime=2016-01-27T00:00:00Z&endtime=2016-01-27T12:00:00Z&

Joku skripti tuohon pitäis värkätä.. ja rajata sitä muuta dataa pois parametrien avulla.
 

Puuha

Well-known member
pitää ilmeisesti olla oma avain tuonne avoimeen dataan jotta pääsisi lukemaan tilastoja? ainakaan minä en päässyt lukemaan tuolla linkillä mitään.

löytyykö joltakulta TM 1/02, s. 26-33? siellä olisi jonkinlaista mahdollisesti dataa useammasta eri myllystä. voisi löytää niitä alle 5m/sek tuulille tuottoja.

tekniikan maailma asensi  aero craft ac240, aerogen 4, aerogen 6, air 403, ampair 100, marlec fm910, rutland wg 913 sekä windside ws 0,30c mökin rantaan testiä varten.

http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/mokkimyllyt-kaivattua-tuulivoimaa

windsiden osalta kaikissa testeissä jotka ovat julkisia on tapahtunut joku härö joka estänyt vertailun suorittamisen.

lisäys: tässä testissä kiinnittäisin huomion tuohon air 403 joka on saman valmistajan kuin mikä on air breezerillä sekä ws-0,3. myös siipien pinta-ala on sama erona vain generaattori sekä suojaus joka operustuu käsittääkseni furlingiin.

air breezen osalta löytyi myös toinen testi jossa tuotto tuulennopeuden osalta yli 5,14m/sek ja siitä ylös päin. toki on ymmärrettävää että testeissä pitkälti keskitytään yli 5m/sek tuuliin sillä sieltä vasta se tuotto tulee. vuorokauden keskituulen ollessa 3,4m/sek air breezer näytti tuottavan ~5,5Ah.
 

johkar

Member
Joo, oma avain pitää vaihtaa tuohon URL:n VesAn-avain kohtaan. Oma avain näkyy avoimen datan omissa tiedoissa.

Sain dataa ulos, mutta XML-muodossa. Mikähän selain tai lisäosa osaa tuon näyttää?

 

johkar

Member
kotte sanoi:
Vertailin kumminkin suoraan luvattuja pitkän aikavälin tuottoja ilmoitetulla keskituulennopeudella. Epävarmuushan liittyy siihen, voiko tuulen nopeusprofili muuttua merkittävästi sijoituspaikan mukaan. Jossakin määrin tätä kyllä tapahtuu sijoituskorkeuden ja esteiden perusteella. Yleensähän tuuli on korkealla tasaisempi kuin maan pinnan tuntumassa. Esteet toisaalta aiheuttavat pyörteisyyttä.

Pystyakseliturbiinien erityiseduksihan mainitaan niiden vaaka-akseliturbiineita vähäisempi herkkyys tuulen suunnan nopeille muutoksille, eli tyypillisesti esteiden aiheuttamalla pyörteisyydelle. Tämän perusteella Windsiden tyyppisen turbiinin tuotto on suhteessa epäedullisin, kun tuuli puhaltaa vapaasti mereltä päin. Toisaalta laite on suhteessa edullisempi, jos vaikkapa majakka tai muu rakennelma varjostaa tuulta joltakin ilmansuunnalta.

Toki valmistajien soisi raportoivan tuotteensa tehot eri tuulennopeuksilla kunnon vertailujen tekemiseksi.

Tuolla Krunnin asennuspaikalla on aika esteetön suunta 15-270ast, loppu on vähän puuston takana. Ristikkomaston korkeus on 8m.

Tuossa kuvassa Davisin varsi osoittaa pohjoiseen:

https://www.dropbox.com/s/qoq1sf6ravsn1gd/2015-10-29%2013.41.29.jpg?dl=0

Ja tässä kuva on otettu maston huipulta aika lailla suuntaan 280 ast.

https://www.dropbox.com/s/9lbs1eqk8w4zsns/2015-10-29%2013.42.17.jpg?dl=0


 

Puuha

Well-known member
mm. php:lla voi tehdä ihmeitä hakemalla xml tiedostosta tiedot. muistaakseni ainakin adobelta löytyy ihan xml-lukia mutta sen käytöstä ei ole kokemuksia mitä sillä saa aikaan, varmasti monia muitakin löytyy.

oli mylly mikä tahansa se vaatii sen että se on vähintään puustoa vähintään sen 5 metriä korkeammalla joka suunnasta. puusto aiheuttaa aika paljon pyörteilyä joka syö tuulesta hyödynnettävää energiaa merkittävästi. teillä lienee siis tarvittava mastonkorkeus luokkaa 20-25 metriä jotta jokaisessa ilmansuunnassa olisi vapaata. samalla myös tuulennopeus kasvaa mitä ylemmäs mennään ja 5m nousu nostaa keskituulen nopeutta helposti 0,5-1m/sek. minkä vaikutus tuottoon on jo merkittävä.

myllyn takana oleva puusto/rakennus/mäki syö myös tuottoa. sen vaikutus voi olla jopa -50% jos mylly on samalla tai alempana puustoa.

voi olla että sinulla on aika työ edessä esitellä asioita maksajille.  ;D

kuten kotte jo tuossa puhui epävarmuustekijöistä tuottoa hahmotellessa. siinä on kyllä sellainen pointti että myyntiargumentteina käytetään tuotossa laboratorio olosuhteissa mitattuja tuloksia. luonnossa olosuhteet ovat joskus hyvin kaukana laboratorio-olosuhteita johten luonnollisesta tuulen pyörteisyydestä varsinkin pienvoimaloiden osalta joiden mastokorkeus jää useasti 10 metrin tienoolle.


lisäys: suomessa myytävä woima tuulivoimala on ista breezen tekemä. satuin tuossa törmäämään asiaan tässä kaivaessa tuottotietoja windsidestä. woima sekä ista breezessä pitää olla turbiinilla vähintään 500rpm jotta lataus alkaa.
 

Savonius

Well-known member
Vielä hieman paneelisähköstä. Siinä vieressä, Ylivieskassa on  27 neliömetrin, 18kpl 250W paneeleja tuottanut marraskuussa noin 60Kwh, joulukuussa 20Kwh, tammikuussa 70Kwh. Siitä voi laskea että joulukuussa neliön melkein pystyssä olevalta paneelilta tuli noin 0,75Kwh.
Tuota paikkaa katsoessa tulee mieleen että investointi akkuihin saattaisi olla kestävämpi vaihtoehto.
 
 

Puuha

Well-known member
se ei valitettavasti akustolla pelkästään mene sillä akuston koko olisi niin massiivinen että päästäisiin pimeän kauden ohitse. edes 30kWh akusto ei vielä riittäisi.vielä kun ottaa huomioon sen että akusto on vaihdettava 5-10 vuoden välein muuttuu ajatus kokolailla kestämättömäksi pelkällä akustolla kattaa kulutusta.



 

VesA

New member
johkar sanoi:
Joo, oma avain pitää vaihtaa tuohon URL:n VesAn-avain kohtaan. Oma avain näkyy avoimen datan omissa tiedoissa.

Sain dataa ulos, mutta XML-muodossa. Mikähän selain tai lisäosa osaa tuon näyttää?

Se on sitten seuraavan lisätutkimuksen aihe, tuossa lähinnä selvisi että dataa on saatavilla. Voisin kuvitella, että tuon rajapinnan kanssa on leikitty senverran että valmista softaa löytyy kun osaa oikeasta paikasta hakea. Tuo ylivuotavan runsas xml-formaatti on 'itsensä selittävä' eli sen voi antaa sopivalle softalle joka itse tunnistaa sieltä sen osan mitä nimellä kysytään.. mutta siitä myös näkee mitä on tarjolla että osaa sitten pyytää tarkemmin.

IL tarjoaa myös kirjastoa: jonkinlaisia javaskriptin pätkiä apin käyttämiseen.. itse käytin tekstieditoria pyynnön kasaamiseen ja selainta kokeiluun..

Toisaalta spekseissä lukee että dataa saa pyytää monissa muissakin muodoissa, ainakin 'simple' joka varmaan riisuu noita xml-häkkyröitä ja sitten oli joku formaatti joka kelpasi uudemmille exceleille.. ei siis csv vaan jotain hienompaa. Tämän apin käyttö laskelmien tukena voisi olla yleisemminkin kiinnostava aihe.. tuo api osaa hakea lähimmät tiedot kun antaa oman paikkansa, eli periaatteessa pitäisi olla aika vaivaton.
 

johkar

Member
Hyödyllinen ketju edelleen, erilaisia näkökohtia tulee ilmi ja tähän energianpuutteen paikkaukseen ei olekaan
niin yksiselitteistä ratkaisua. Parhain toimivuus on yhteistekijöiden summa ja pienilläkin muutoksilla voi olla
kumuloituvia vaikutuksia...

No, jatkanpa PHP-skriptin tekoa jolla saan kaivettua Krunnin ja Ohtakarin sääasemista tuulistatistiikkaa.

 

Puuha

Well-known member
saisiko tuota kautta useammalta vuodelta  marras, joulu, tammikuun osalta tuulennopeudet koottua kohtuudella jollain opilla? useammalta vuodelta kun katsoo näkee vähän sitä mahdollista heittelyä tuotossa per kuukausi/viikko.

lisäys: niin, nyt oikeastaan on se helpoin tie pyrkiä alentamaan kulutusta ensialkuun. kolmanneksen tiputtaminen ei liene aivan mahdoton talviajalta?


lisäys2:mitäs raati on mieltä seuraavasta ajatuksesta?

tuossa tuli mieleen myös sellainen että itse sääasemalle on oma isompi akku ~150Ah+200Wp panelia seinustalle ja reitittimelle+ip kameralle oma vaikka nykyinen 80Ah:n akku. akut eroitetaan toisistaan latausreleellä jolloin ensisijaisesti ladataan sääaseman akkua. näin säätiedot saa kyllä varsin varmasti ylös ympäri vuoden mutta sekään ei vielä varmistaisi edes päivittäistä siirtoa, kuten mainitsit nimipalvelun vahvistus on ongelmana. jos tuon nimipalvelun saisi hoitoon voisi ehdottaa sellaista että reititin sekä kamerat (jos on valoisaa) kytketään päälle vaikka 4 kertaa vuorokaudessa 30 minuutiksi tietojen lähetystä varten. tällöin 80A akku riittäisi n. 50 päivää+mahdollinen latauksen tuoma lisäaika.

tuplaamalla paneliston 400Wp tai tuulivoimalalla nykyisen panelin lisäksi oli se sitten mikä tahansa saa varmuudella jo sitten myös reitittimen akulle sekä kameroille latausta myös siihen pimeään aikaan.


realiaikainen jännitteen mittaus ei ole kovin tähellistä, se on jopa turhaa sillä se ei kerro mitään akuston tilasta. mittaus kannattaisi ensisijaisesti suorittaa aamuisin ennen tuoton alkamista jolloin saadaan akuston tilasta suuntaa-antavaa tietoa akun ollessa lähes lepotilassa purkua lukuunottamatta. tai jos sitä haluaa seurata riittää muutaman tunnin välein tapahtuva mittaus. tätä kautta voi siis vuorokausikulutusta laskea 2Ah.
 
Ylös