Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?

johkar

Member
weatherc sanoi:
Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on info Tankarin sääasemasta. Tuulianturi on 5m korkean rakennuksen katolla 5m korkeassa mastossa, kaakossa esteenä 100m päässä majakka.

Sullahan on Daviksen vispeli joka päivittyy kiitettävän 2.5 sekunnin välein. Se kertoo kyllä tuulet oikein kunhan se on kunnolla asennettu. Laita se siihen mihin mahdollinen tuuligenu tulisi vaikkapa kuukaudeksi jonka jälkeen vertaat niitä datoja Tankarin datoihin jolloin saat kertoimen. ;)

Joo, se anturihan on ollut asennuspaikalla kohta vuoden. Vähän noita datoja sieltä täältä vertailinkin, varmaan mitään suoranaista kerrointa ei voi käyttää, mutta tietysti käyrät näyttävät samanmuotoisilta, huippuarvot Krunissa vaan alhaisemmat.

Itseasiassa tuota sääaseman hankintaa paikalliset perustelivat sillä syyllä että Tankarin
tuulilukemat eivät aina kerro totuutta Krunnin tilanteesta - ihmekös tuo kun etäisyyttäkin on
jo 15 km. Ilmeisesti ovat tehneet silmämääräisiä ja empiirisiä havaintoja jo vuosia Tankarin
tuulilukemiin perustuen.

 

weatherc

New member
Itseasiassa tuota sääaseman hankintaa paikalliset perustelivat sillä syyllä että Tankarin
tuulilukemat eivät aina kerro totuutta Krunnin tilanteesta - ihmekös tuo kun etäisyyttäkin on
jo 15 km.

Tässä osut asian ytimeen mitä tulee säädatoihin, on se sitten tuuli, lämpötila, aurinko tai joku muu arvo. Ainut tapa saada selville paikan X tarkat tiedot on oma asema siihen paikkaan, nuo arvot kun voivat erota aika suurestikkin pienelläkin matkalla.
 

VesA

New member
johkar sanoi:
weatherc sanoi:
Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on info Tankarin sääasemasta. Tuulianturi on 5m korkean rakennuksen katolla 5m korkeassa mastossa, kaakossa esteenä 100m päässä majakka.

Sullahan on Daviksen vispeli joka päivittyy kiitettävän 2.5 sekunnin välein. Se kertoo kyllä tuulet oikein kunhan se on kunnolla asennettu. Laita se siihen mihin mahdollinen tuuligenu tulisi vaikkapa kuukaudeksi jonka jälkeen vertaat niitä datoja Tankarin datoihin jolloin saat kertoimen. ;)

Joo, se anturihan on ollut asennuspaikalla kohta vuoden. Vähän noita datoja sieltä täältä vertailinkin, varmaan mitään suoranaista kerrointa ei voi käyttää, mutta tietysti käyrät näyttävät samanmuotoisilta, huippuarvot Krunissa vaan alhaisemmat.

Itseasiassa tuota sääaseman hankintaa paikalliset perustelivat sillä syyllä että Tankarin
tuulilukemat eivät aina kerro totuutta Krunnin tilanteesta - ihmekös tuo kun etäisyyttäkin on
jo 15 km. Ilmeisesti ovat tehneet silmämääräisiä ja empiirisiä havaintoja jo vuosia Tankarin
tuulilukemiin perustuen.

Tankarin peruslukemat ovat 10 min keskiarvoja ja puuskat sitten eri listassa. Niitä joutuu sovittelemaan omiin näytteisiin jotennii, mutta eiköhän siitä äkkiä joku näkemys tule suunnan funktiona. Äärimmäiseen tarkkuuteen ei kannata pyrkiäkään....
 

weatherc

New member
Mitä itse kulutukseen tulee niin pientä vinkkiä ehkä omasta asemastani. Kulutuslukema tulee Victronin antamasta "load current" lukemasta. Tiedä sitten kuinka hyvin pitää paikkansa.

Käytössä ovat seuraavat:
- Davis Envoy loggeri
- Cubietruck
- Dovado reititin + 3G tikku
- Blitzortung salamapaikannin
- 2 x RaspberryPi:tä (toinen toimii kamerana)
Kulutus 0.5 A @ 12V.  :)
 

johkar

Member
weatherc sanoi:
Mitä itse kulutukseen tulee niin pientä vinkkiä ehkä omasta asemastani. Kulutuslukema tulee Victronin antamasta "load current" lukemasta. Tiedä sitten kuinka hyvin pitää paikkansa.

Käytössä ovat seuraavat:
- Davis Envoy loggeri
- Cubietruck
- Dovado reititin + 3G tikku
- Blitzortung salamapaikannin
- 2 x RaspberryPi:tä (toinen toimii kamerana)
Kulutus 0.5 A @ 12V.  :)

Onhan tuo hyvällä mallilla, ei varmaankaan paljon alemmaksi enää saa jos haluaa kamerankin pitää. Tuo Krunnin asema vie mittausten mukaan 0,7-0,8A, mutta olen käyttänyt
laskelmissa tuota 1A niin onpa tarpeeksi. 100mA saa pois kun ottaa tuon jännitemittauksen pois. Jäykälle säädetyllä hämäräkytkimellä saisi kamerat pois päältä pimeän ajaksi, vielä on kysymysmerkki mitä kamerat pitävät virran katkomisesta. Nuo IP-kamerat on tehty jatkuvaan käyttöön, ja nyt talven ajastusjakson jälkeen toinen kamera ei anna palvelimella olevan cron-skriptin ladata kuvaa. Kamera täytyy rebootata ennenkuin lataus onnistuu uudelleen. En ole tohtinut etänä palauttaa kameraa tehdasasetuksille, todennäköisesti homma onnistuisi, mutta jos ei onnistu, sitten on tiedossa venereissu saareen :) Epäilen että ajastimen pätkimän virran vuoksi jokin bitti on jäänyt softassa poikittain talven jäljiltä.


 

weatherc

New member
Nuo IP-kamerat on tehty jatkuvaan käyttöön, ja nyt talven ajastusjakson jälkeen toinen kamera ei anna palvelimella olevan cron-skriptin ladata kuvaa. Kamera täytyy rebootata ennenkuin lataus onnistuu uudelleen.

Siirryin Raspberryyn jossa kameramoduuli, on sekä virtapihimpi että halvempi korvata jos tarve vaatii ;D
Sen lisäksi sillä pystyy tietty tekemään kaikki kuvanmuokkaukset sun muut jos haluaa. Omat kamerat laittavat tekstit kuvaan sekä puskee kuvan FTP:llä palvelimelle suoraan cronjobilla.
 

VesA

New member
weatherc sanoi:
Nuo IP-kamerat on tehty jatkuvaan käyttöön, ja nyt talven ajastusjakson jälkeen toinen kamera ei anna palvelimella olevan cron-skriptin ladata kuvaa. Kamera täytyy rebootata ennenkuin lataus onnistuu uudelleen.

Siirryin Raspberryyn jossa kameramoduuli, on sekä virtapihimpi että halvempi korvata jos tarve vaatii ;D
Sen lisäksi sillä pystyy tietty tekemään kaikki kuvanmuokkaukset sun muut jos haluaa. Omat kamerat laittavat tekstit kuvaan sekä puskee kuvan FTP:llä palvelimelle suoraan cronjobilla.

Raspi on suunniteltu peruskoulun luokkahuoneeseen... vaikka en nyt menisi takuuseen IP-kamerankaan komponenteista. Vaan jos minä joutuisin Raspia merelle saareen ulos asentelemaan olisi edessä jonkimoinen suojausoperaatio.. rutkasti suojalakkaa päälle piirilevyyn ja koteloakin joutuisi vähän miettimään, parhaassa tapauksessa aktiivisesti säätelemään, jos sen pitää useampi vuosi kestää heinäkuinen auringonpaiste ja talven pakkaset. Onneksi saaressa on harvoin kovin kylmä, raspi lämmittää itseään, päälutikka tulee ehkä 25C ympäristöä lämpöisemmäksi.

Raspin lämpötilarajoista ei saa selvää koska komponentteja ei ole sen mukaan valittu, käytännössä raspeja voi joutua hankkimaan muutaman ylimääräisen kunnes löytyy sellainen joka pelaa riittävällä lämpötila-alueella.. paremman speksin komponentit useinkin vaan valikoidaan saman linjan chipeistä ja ehkä laitetaan parempaan koteloon.. toivoa siis on.

"The Raspberry Pi is built from commercial chips which are qualified to different temperature ranges; the LAN9512 is specified by the manufacturers as being qualified from 0°C to 70°C, while the AP is qualified from -40°C to 85°C. You may well find that the board will work outside those temperatures, but we’re not qualifying the board itself to these extremes."
 

Jussi

Member
Tuo synkin talvi on paha aika, nyt viime talvenakin oli niin paksua pilveä koko ajan, että huonossa paikassa ei paljon mitään saa kerättyä. Mulla on saaressa kilowatti panelia seinällä lounaseen, mutta kun on mäkeä siihen suuntaan ja puitakin, niin säätimen kulutuksen saa kuitattua. Joulunseutuun kävin katselemassa, niin akut (465Ah) oli kyllä hengissä, mutta ei mitenkään pursuillut sähköä. Reitittimen 200mA siihen voisi uskaltaa vielä jättää, mutta kaikki muu pitäsi kyllä ajastella jotenkin. Ja sekin vielä tehdä ilman, että ajastin ei syö taas lisää sähköä.
 

weatherc

New member
Raspi on suunniteltu peruskoulun luokkahuoneeseen... vaikka en nyt menisi takuuseen IP-kamerankaan komponenteista. Vaan jos minä joutuisin Raspia merelle saareen ulos asentelemaan olisi edessä jonkimoinen suojausoperaatio.. rutkasti suojalakkaa päälle piirilevyyn ja koteloakin joutuisi vähän miettimään, parhaassa tapauksessa aktiivisesti säätelemään, jos sen pitää useampi vuosi kestää heinäkuinen auringonpaiste ja talven pakkaset. Onneksi saaressa on harvoin kovin kylmä, raspi lämmittää itseään, päälutikka tulee ehkä 25C ympäristöä lämpöisemmäksi.

Hyvin ovat täällä toimineet niin -25 pakkasessa kuin heinäkuun auringossakin. Ei ne (halvemmat) IP-kameratkaan välttämättä ole ratattu suomen talven pakkasille jos speksejä alkaa lukemaan mutta toimivat ihan OK silti. Sanoisin että lämpötila ei ole se suurin ongelma vaan talven kosteus kun kosteuprosentti hakkaa liki 100:aa kuukausitolkulla lämpötilan pyöriessä siinä nollan tuntumassa.

Jujuhan on nimeomaan kotelo mihin sen pistää. Oman etäaseman RasPi-kamera majailee vanhassa IP-kameran kotelossa jonne se mahtui hienosti. Kotelon väri on valkoinen ettei lämpene liikaa auringossa. Tarkistin että on tiivis ja kaikki reijät silikonilla umpeen.

Kun tuota asemaa aloin rakentelmaan niin enemmän huolestutti kyllä noiden muiden romppeiden laita ja miten se laatikko missä ne majailee käyttäytyy talvella. Mutta yllättävän kuivana on tuo laatikko pysynyt eikä mitään viitteitä kosteudesta ole ollut sen sisällä. Tuossa Envoy:ssä on lämpötila/kosteus-anturit ja kosteus-prosentti laatikon sisällä on liki 100%:sesti matalempi kun ulkona, samoin laatikossa on melkein aina ainakin muutama aste lämpimämpää kun ulkopuolella.
 

Puuha

Active member
/niksipirkka
kosteuden kanssa aina kyllä pärjää. sitä on helppo poistaa ja jos joukossa on geokätköilyyn tutustuneita tuntevat he silican mahtivoiman kosteuden poistossa. esimerkiksi crystal kissanhiekka on silicasta valmistettu ja on edullista. sitä sukkaan tai vastaavaan ilmaa läpäisevään materiaalin sisään ja laitteiston koteloon kosteuden poistajaksi.
/niksipirkka
 

johkar

Member
Noniin, tämä asia etenee. Hitaasti mutta jotta saataisiin kerralla toimiva järjestelmä, kannattaa asiat miettiä läpi.

Eli oltaisiin päätymässä tuohon kolmosvaihtoehtoon jossa 3 x 250W paneeleita, 4 x 110Ah akkuja ja 100/30 säädin.

Vähän mietityttää vielä tuo paneelien kytkentä. Matka paneeleilta säätimelle on noin 5-6m luokkaa.
Paneeleissa VmPP 30V ja Voc 36V

a) jos laitetaan rinnan, tarvitaanko paneeleiden väliin diodit omiensa lisäksi?

b) onko yksittäisien paneelien johdinpituuksilla merkitystä, tässä tapauksessa kaksi paneelia voitaisiin
asentaa ihan vierekkäin ja kolmas niistä noin 1,5 päähän seinällä?

 

Puuha

Active member
jos samaan suuntaan niin ei tarvitse diodia välttämättä. tuo sarjaankytkentä on vähä sellainen kinkkisempi sillä menee avoimenjännitteen osalta aavistuksen yli säätimen jännitteenkeston.
 

johkar

Member
Puuha sanoi:
jos samaan suuntaan niin ei tarvitse diodia välttämättä. tuo sarjaankytkentä on vähä sellainen kinkkisempi sillä menee avoimenjännitteen osalta aavistuksen yli säätimen jännitteenkeston.

Tuohon päädyin itsekin, että pitäisi sitten olla 150/50 säädin. 100/30 säätimen manuaalissa myös lukee että sarjassa raja on 144 celliä. Noissa paneeleissä on 60 celliä kussakin.

 

johkar

Member
Päivitystä taas tähän topicciin. H-hetket alkavat olla käsillä. Suunnitelmissa oli mennä paikalle huomenna maanantaina suorittamaan
energialähteiden terästäminen, mutta sääennuste näyttää huonolta ja itsekin tulin flunssaan. No, päivä pari ei haittaa kun ollaan jo tässä vaiheessa.

Laitoin sitten paneelit rinnan ja 100/30 säädin riittää. Vaikka laskelmat osoittivat että virtaa pitäisi riittää melkein läpi vuoden aurinkoenergialla,
päättivät että lisäksi tuohon päälle vielä se Airbreeze, ettei tarvi enää myöhemmin lisätä.

Tässä loppumetreillä tuli vielä esiin sellainen asia jota en ollut ottanut huomioon, tai suoraan sanottuna en tiennyt. Tuulivoimalahan tarvii koko ajan
kuormaa ettei se pyöri valtoimenaan itseään rikki. Nyt tulee ainakin kesäkausina sellainen tilanne että akut ovat koko ajan täynnä ja voimalan oma
säädin jarruttaa siipiä eikä päästä akkuja ylilatautumaan. Tämä on tietysti hyvä, mutta valmistajan mukaan kuluttaa tarpeettomasti voimalaa jos
se on usein "reguloidussa" tilassa.

Yksi ratkaisu asiaan voisi olla valmistajankin suosittelema diverse load, joka kytkeytyisi päälle purkamaan akkuja kun akkujännite on korkealla ja virtaa tulee joka tuutista.
Tai sitten sellainen ohiheitto, joka ohjaa tuulivoimalan energian dumppiin silloin kun sitä ei tarvita.

Itse pälkähti päähäni myös aika yksinkertainen relekonstruktio. 2 kpl 12V 80A releitä. Toinen kytkee tuulivoimalan oikosulkuun (stop-tila) ja toinen irrottaa tuulivoimalan + kaapelin
akusta. Ehkä kronologisesti parempi toisinpäin. Releitä voisi sitten ohjata jo paikalla olevalla vuosiajastimella. Esimerkiksi mylly stoppiin 15.1 ja stop irti 15.11. Jos aurinkoenergia ei riitä
lataamaan akkuja 15.1 - 15.11 välisenä aikana, laskee akuston jännite lopulta ja akkuvahti katkaisee virrat laitteilta (myös ajastimelta) ja irrottaa myllyn stopista, jolloin myös sieltä saataisiin
latausta.

Onko tuossa mitään tolkkua?


 

Jussi

Member
Niitä vahteja ja säätimiä miettiessä kannattaa muistaa, että jokainen rele on myös kuluttaja. Mitä isompivirtainen rele, sitä isompi kelavirta yleensä. Releiden määrällä ja kytkentöjen toteutuksella alkaa olla merkitystä juuri silloin, kun sähkö on vähissä.
 

johkar

Member
Jussi sanoi:
Niitä vahteja ja säätimiä miettiessä kannattaa muistaa, että jokainen rele on myös kuluttaja. Mitä isompivirtainen rele, sitä isompi kelavirta yleensä. Releiden määrällä ja kytkentöjen toteutuksella alkaa olla merkitystä juuri silloin, kun sähkö on vähissä.

Tuo on totta, ja nyt kun tarkistin (sikäli kun löysin), tuollaiset releet voivat ottaa noin 160mA virtaa. Kaksi sellaista veisi melkein yhtä paljon kuin 4G-reititin...
Oikeasti tuossa varmaan riittäisi 50A ja 15A rele, tai sitten yksi 50A jossa on sekä NC että NO lähdöt.

Toisaalta, silloin kun rele vetää, virtaa pitäisi riittää laskelmien mukaan kyllä ihan hyvin.




 

johkar

Member
Noniin, vehkeet asennettiin keskiviikkona kohteeseen ja nyt on virtaa piisannut mukavasti.

Airbreezen laatikosta se stop-kytkin löytyikin, ja se kytkettiin ohjeen mukaisesti. Lähtiessä mylly jätettiin stop-asentoon ja tarkoitus on se vääntää päälle myöhemmin syksyllä.
Ei siis relehässäköitä.

Nyt meillä on täällä myrsky, Krunnissa max puuskat päivällä 23,7m/s. Saaressa on porukkaa yötä ja olivat informoineet että mylly pyörii hiljalleen. Näin se kuuluu ohjekirjan mukaan
tehdäkin kovalla tuulella vaikka jarru olisi päällä. Hiljalleen (slowly) on subjektiivinen käsite, millaiset kokemukset muilla ovat noista myllyjen jarruista, millaiseen tuulenvoimakkuuteen asti
pitävät lavat täysin stopissa?

 

Eko

Member
Minulla myös  modifioitu AirBreeze hallin katolla . nyt tuuli 17/22ms ja hyvin toimii .
Se jarru tässä tapauksessa tarkoittaa sitä , että tulo piuhat on oikosessa ja myllyn
kestomagneetit vaikeuttaa pyörimistä . Minullakin mylly kyllä pyörii kovassa tuulessa
hitasti , vaikka "jarru" olisikin päällä . Omassa systeemissäni lataussäädin on akun
lähellä oleva tristar 45A vastuksella varustettuna . Salama kävi kerran rikkomassa oman
säätimen .
 

kotte

Active member
johkar sanoi:
Hiljalleen (slowly) on subjektiivinen käsite, millaiset kokemukset muilla ovat noista myllyjen jarruista, millaiseen tuulenvoimakkuuteen asti
pitävät lavat täysin stopissa?
Ei ole kokemusta aiheesta, mutta periaatteessa tällainen oman voimansa tuottava sähköjarru ei jarruta laisinkaan, ellei roottori pyöri edes hieman. Itseäni pikemminkin yllättäisi (ja panisi epäilemään sijoituspaikan toimivuutta), jolleivät lavat pyöri täysin jarrutettuina ollenkaan muulloin kuin jokseenkin tyynellä tai hyvin heikkotuulisella säällä.
 

johkar

Member
Näin myös epäilin, että sähköjarru vaatii jonkin verran potkurin pyörimistä että kytkeytyy päälle.

Ohjekirja käsittelee stop-asentoa parin virkkeen verran:

"With the switch in the DOWN position the turbine blades will stop (or spin slowly in a strong wind), but the turbine will not charge the batteries"

 
Ylös