Lämpöä kompostista?

pascat

Member
Terve,

Lueskelin tänään biomelereista. Keskieuroopasta löytyy esimerkkejä tuollaisten hyödyntämisestä erilaiseen lämmittämiseen kasvihuoneesta uima-altaaseen. Itse aion rakentaa ensi kesänä jonkinlaisen kokeilumallin tuollaisesta ihan testimielessä. Nyt sitten kiinnostaisi kuulla on foorumilaisilla kokemuksia aiheen tiimoilta.

Tässä yksi esimerkki toteutuksesta.  https://www.youtube.com/watch?v=drSiM1TdowA

 

Savonius

Active member
Kompostorissa muodostuu kyllä lämpöä mutta itse prosessista ei voi ottaa lämpöä pois. Jos niin tekee alkaa prosessin lämpötila oitis laskea. Siitä tuuletusilmasta voi kyllä ottaa lämpöä mutta se pitää tehdä niin ettei prosessin lämpötila laske.
 

pascat

Member
Joo, kyllä tuossa monessa ratkaisussa on ollut esim. ajatus pumpulla eli vesi kiertää jaksottain jolloin kompostin lämpötila ei pääse laskemaan liikaa. Tuota pitää kyllä tulevana kesänä kokeilla. Tarvikkeet eivät paljon maksa joten korkealta ei pääse tippumaan varsinkin kun saa puuhailla maanpinnalla eikä tarvitse kiipeillä katolle kuten noiden aurinkopanelien kanssa;)
 

denzil dexter

Active member
Kyllä siellä lämpöä on yli tarpeen. Jos siis puhutaan traktorilla kasattavasta kompostista eikä pienestä keittiökompostorista. Esimerkiksi tämä herra kunnostautui aiheessa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Pain
 

Savonius

Active member
denzil dexter sanoi:
Kyllä siellä lämpöä on yli tarpeen. Jos siis puhutaan traktorilla kasattavasta kompostista eikä pienestä keittiökompostorista. Esimerkiksi tämä herra kunnostautui aiheessa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Pain
Kerro ihmeessä paljonko siitä traktorilla kasattavasta pystyi ottamaan jatkuvasti kilovattitunteja prosessin kärsimättä.
Omat kokemukseni lähivuosilta tulevat 200 litran pikkuisestä keittiökompostista ja lievästi suuremmasta n. 400000 litran maatalouskompostorista ja useista muista siitä väliltä.
 

denzil dexter

Active member
Savonius sanoi:
denzil dexter sanoi:
Kyllä siellä lämpöä on yli tarpeen. Jos siis puhutaan traktorilla kasattavasta kompostista eikä pienestä keittiökompostorista. Esimerkiksi tämä herra kunnostautui aiheessa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Pain
Kerro ihmeessä paljonko siitä traktorilla kasattavasta pystyi ottamaan jatkuvasti kilovattitunteja prosessin kärsimättä.
Omat kokemukseni lähivuosilta tulevat 200 litran pikkuisestä keittiökompostista ja lievästi suuremmasta n. 400000 litran maatalouskompostorista ja useista muista siitä väliltä.
Tuossahan se oli linkissä. "who developed a compost-based bioenergy system that produced 100% of his energy needs. He heated water to 60 °C (140 °F) at a rate of 4 litres per minute (0.88 imp gal/min; 1.1 US gal/min) which he used for washing and heating"
Prosessista voi ottaa lämpöä melkein saman verran mitä se tuottaa. Kompostointi tapahtuu jonkun heinä/puru-kasan sisällä, jolloin edes lumi ei sula auman päältä talvisin, vaikka sisus on kuuma.
 

VesA

New member
Kompostin pitäminen pitkiä aikoja kovasti lämpöisenä ei ole ihan helppoa, sinne pitää syötellä sopivia aineita ja ilmaa oikeassa suhteessa - eli ei kyllä se äkkiä jonkun farmin vaatii. Hetken lämpöpiikki syntyy kyllä helposti, mutta jatkuva tuotanto huippulämmöillä on eri juttu.
 

Kaurapuuroa

New member
Varastoon mäntykuoriketta.
Sisätilaan kompostiwc.
WC:tilan poistoilma kompostin kautta -> lämmön syöttö tuloilmaan lämmönvaihtimen kautta.
(Tai vaikka poistoilmalämpöpumpun kautta).

Kompostointiprosessia voisi ylläpitää / kontrolloida hallitusti.

 

wepu

Member
Lämmön talteenotto kompostista hidastaa reaktiota ja lämmöntuotto loppuu nopeasti.
Pikemmin näkisin asian niin, että kompostointi-reaktiota voisi nopeuttaa tuomalla aurinkoenergiaa lämmittämään massoja. Ja jos komposti on hehtaariluokkaa, niin biokaasua siitä voisi sitten kerätä.
 

Kaurapuuroa

New member
wepu sanoi:
Lämmön talteenotto kompostista hidastaa reaktiota ja lämmöntuotto loppuu nopeasti.
Pikemmin näkisin asian niin, että kompostointi-reaktiota voisi nopeuttaa tuomalla aurinkoenergiaa lämmittämään massoja. Ja jos komposti on hehtaariluokkaa, niin biokaasua siitä voisi sitten kerätä.
Ite näen asian niin, että lämmön talteenotto on fiksua mikäli kompostireaktori on tiloissa missä lämpöä on ylläpidettävä jokatapauksessa.
Kompostireaktorista lämmöntalteenotto ei haittaa kompostointiprosessia mikäli haetaan lämpöenergiaa - ei mahdollisimman nopeaa kompostointia eli mullantuottoa.
Käsittääkseni kompostointiprosessi on elinvoimainen mikäli kompostimassan lämpötila on vähintään 30...40C. Mikäli mennään suurempiin lämpötiloihin, saadaan toki kompostimassaa tuotettua nopeasti -> nopea lämpöpiikki sekä lopputuotteen valmistus.
 

Puuha

Active member
Ei se pelkästään lämpö riitä sillä termofiiliset bakteerit tarvitsevat nopeasti hyödnnettävää "ruokaa" ja taas lämpö tappaa matalemman lämpötilan bakteerit. Tällöin jos termofiilisille bakteereille ei ole ruokaa ja lämpötila on korkea ei myöskään kompostori toimi koska matalemman lämpötilan bakteerit eivät elä kuten mesofiiliset tai puhumattakaan spokrofiilisista.


Bakteerit itse tuottavat sen lämmön mitä hajoittamisessa tarvitaan milloinkin ja siihen ei ole kajoaminen sillä se haittaa hajoittamista. Ulos tuleva lämpö on sitten hyödynnettävissä erilaisilla keräysmuodoilla tai sijoittamalla kompostori sellaiseen paikkaan mihin halutaan siitä säteilevää lämpöä.
 

Puuha

Active member
Kaurapuuroa sanoi:
Käsittääkseni kompostointiprosessi on elinvoimainen mikäli kompostimassan lämpötila on vähintään 30...40C. Mikäli mennään suurempiin lämpötiloihin, saadaan toki kompostimassaa tuotettua nopeasti -> nopea lämpöpiikki sekä lopputuotteen valmistus.
Mullan tuottossa lämpötila ei ole ratkasevaa sillä kompostoituminen tapahtuu kerroksissa missä lämpötiloilla ja eri lämpötiloissa elävien bakteereiden sekä muiden eliöiden yhteistyössä. Jokaisessa lämpötilassa kompostoituminen tapahtuu erilaisessa nopeudella ja materiaalista maatuu erilaisia osia eri lämpötiloissa, eri aikaväleillä.

Pikakompostorista saa humusta 6kk viipumällä mitä voi käyttää mm. katteena mutta mullaksi sitä voidaan sanoa vasta kun se on vielä tekeytynyt jälkikompostoinnissa vähintään toiset 6kk mieluusti 12kk sekä siihen on lisätty jälkikompostoinnin jälkeen n. viidennes hiekkaa. Tällöin on valmista myös ruokakasveille sellaisenaan multana.

Kompostoinnissa lämpötilan pitäsi olla kuumassa vaiheessa yli 55 asteen jotta mm. haitalliset bakteerit, virukset kuolisivat sekä mahdollisesti kompostiin joutuneiden siementen itävyys estettäisiin. Muutoin kompostori on varsinainen tautipesäke salmonella sun muineen mukavine lisukkeineen.
 

Kaurapuuroa

New member
Aivan, käy järkeen kun tutki tossa paria tutkimustakin.

Eli tosiaan, ilmeisesti olisi mahdollista saada lämpöä talteen sen kompostipöntön säteilystä, sekä poistoilmasta.
Poistoilmaa on ilmeisesti jonkinverran saatavissa koska kompostin pieneläjät vaatiivat toimiakseen riittävästi tuloilmaa.

EDIT: ... riittävästi hapekasta tuloilmaa, ettei kompostori vain muuttuisi anaerobiseksi metaanin tuotantolaitokseksi.
 

denzil dexter

Active member
wepu sanoi:
Lämmön talteenotto kompostista hidastaa reaktiota ja lämmöntuotto loppuu nopeasti.
Pikemmin näkisin asian niin, että kompostointi-reaktiota voisi nopeuttaa tuomalla aurinkoenergiaa lämmittämään massoja. Ja jos komposti on hehtaariluokkaa, niin biokaasua siitä voisi sitten kerätä.
Leikitään, että lämmön ottavat harakat, kuten tähänkin asti, mutta ei kerrota kenellekään. Silloin mitään ongelmaa ei ole.

Erona tavalliseen kompostiin kun ei ole muuta kuin paksu eristekerros ympärillä (purut tms). Eli otetaan lämpö tuon eristekerroksen sisä-, eikä ulkopuolelta.
 

Puuha

Active member
Niin hukkalämmön voi ottaa talteen huoletta sen sijaan että se lahjoitettaisiin harakoille, mutta itse prosessista lämmönotto on prosessia hidastavaa bakteereiden tuottaessa milloinkin tarvitsemansa lämmön ja sitä ei ole ylimääräistä koskaan. Sitä lämpöä on juuri sen verran mitä bakteerit tarvitsevat ja pystyvät tuottamaan.
 

Savonius

Active member
wepu sanoi:
Lämmön talteenotto kompostista hidastaa reaktiota ja lämmöntuotto loppuu nopeasti.
Pikemmin näkisin asian niin, että kompostointi-reaktiota voisi nopeuttaa tuomalla aurinkoenergiaa lämmittämään massoja. Ja jos komposti on hehtaariluokkaa, niin biokaasua siitä voisi sitten kerätä.
Jos kompostinne tuottaa biokaasua niin se on tunkio. Komposti tuottaa hiilidioksidia. Kompostoiminen on hidasta palamista. Siihen tarvitaan hiiltä, happea, kosteutta ja happamuutta.
 

Kaurapuuroa

New member
Savonius sanoi:
wepu sanoi:
Lämmön talteenotto kompostista hidastaa reaktiota ja lämmöntuotto loppuu nopeasti.
Pikemmin näkisin asian niin, että kompostointi-reaktiota voisi nopeuttaa tuomalla aurinkoenergiaa lämmittämään massoja. Ja jos komposti on hehtaariluokkaa, niin biokaasua siitä voisi sitten kerätä.
Jos kompostinne tuottaa biokaasua niin se on tunkio. Komposti tuottaa hiilidioksidia. Kompostoiminen on hidasta palamista. Siihen tarvitaan hiiltä, happea, kosteutta ja happamuutta.
Tuo hidas palaminen on kyllä jännä sanonta, mitä oma järki ei suostu ymmärtämään.
Kompostointihan on eliöiden ruokkimista. Palaminen on hiilipitoisen aineksen reaktiota lämpöenergian ja hapen kanssa?
 

hemaris

Member
Kaurapuuroa sanoi:
Tuo hidas palaminen on kyllä jännä sanonta, mitä oma järki ei suostu ymmärtämään.
Kompostointihan on eliöiden ruokkimista. Palaminen on hiilipitoisen aineksen reaktiota lämpöenergian ja hapen kanssa?
Ihan sama reaktio tapahtuu kompostissa olevissä eliöissä että nuotiossa. Kompostissa olevien eliöiden, samoin kuin kompostia tuijottavan ihmisen soluissa homma on vaan hieman hallitumpi, tapahtuu mitokondrioiksi kutsutuissa "polttokennoissa". Näissä  hiilisidosten energia käytetään ATP:n, eli solujen keskeisen energiayhdisteen synteesiin, joka taas pyörittää koko solun aineenvaihduntaa kasvua ja kaikkea muutakin elämään liittyvää. Sen takia sekä sinä että komposti tarvitsevat happea jotta tämä hidas palaminen onnistuu.
 
Ylös