Lämmönkeruuputkisto Vuolukivileivinuuniin

savonhumu

Member
Ainaki itellä se homma menee niin että ku on köyhä ja kippee niin sitä on valmis joskus jottain jottain tekemään sen etteen ettei köyhtys ennää enempee ;D 8) eli voitaneen puhua edellisen tyylisesti "pakosta."

No myönnettäköön että osa on silti ihan puhtaasta mielenkiinnostakin eli harrastuksen takia mutta menevät ainaki "hupi" ja hyöty sievästi käsikkäin...
 

savonhumu

Member
Nyt alkaa olla lämmitysten automatiikat kohillaan tuota yhtä uunianturia lukuunottamatta. hajos yks automaattisulake keskuksesta niin pitihän sitä samalla muutaki tehhä ku kannen joutu avaamaan ;D
tkntilan katossa oli pari "ylimäärästä" johtoo jätetty tulevia tarpeita varten niin nyt niille tuli hyötykäyttöö. Tuossa EC-home lämmösäätöjärjestelmässä on semmonen lisärelepoksi jolla voipi ohjata lämpöjohtopumppua ja lisälämpöö. pumppu on jo aiemmin laitettu menemään tuon kautta mutta nyt piti vastuskin saada toimimaan automatiikalla oman termarinsa lisäks eli vastukselle menee virtaa hallitusti ja vain jos on oikeesti tarvetta! Tuossa relepoksissa oli potentiaalivapaa maks 8A 250v kärki varattu lisälämmölle niin se on nyt käytössä ja kytketty olemassa olevaan kontaktoriohjaukseen keskuksessa-> nyt on neljä eri moodia vastuskäytölle yhden kolmeasentoisen keinukytkimen takana:
Kausimittauksen yösähkö+päiväkäyttönappi, off ja viikkokello+ec-homen ohjaus rinnakkain eli toimivat yhdessä ja erikseen 8)

Käytännössä tuo käyttömoodi on normitilanteessa tuo viimeinen eli viikkokelloon on säädetty jokapäivälle 2kpl kellonaikoja noin 12h välein jolloin vastus käy päällä eli jos varaaja ei ole 55-astetta yläkerrastaan niin silloin vastus tulistaa käyttövettä sinne. Lisäks tuo ec-home seuraa suntin asentoo ja kun ylittyy tietty aukioloaste niin 20min päästä siitä lasahtaa vastus päälle. lisäks sunttiventtiilin asennolle tulee tunnin pysäytys eli kääntyy pienemmälle tunniks että varaaja kerkee hiukan lämmetä ennenku aletaan taas tekeen lämpöjä taloon.. kaikki nuo parametrit on säädettävissä eli hiukkasen voipi hakea vielä lopulllisia! tuota yritän säätää niin että suihkulämmintä olis tarjolla aina varaajan yläosasta ja kokemuksen mukaan tällä 4-tiesunttauksella ja 2-kerrosvaraajalla se on hyvinkin mahdollista kun kerrostumat säilyy hyvin!

Toki tavote on aina että sähköö ei menis yhtään vastukseen mutta väkisin tulee tilanteita, jolloin em ei syystä tai toisesta toteudu. Lisäks tuo lisää mukavuutta/säästöjä kun ei tarvii ollenkaan seurata varaajan lämpöjä käyttöveden suhteen ja termarin voipi säätää aika rajoille.. Nykyisin homma alkaa olla enää pelkästään puunpolttoo uunissa ellei harrastuksen takia halua jottain näyttöö/mittaria olla ihmettelemässä tkntilassa! Vielä ku hommais jostain parikolme anturia käsittävän langattoman lämpömittarin niin sais varaajan ylä/keski ja alalämmöt näkymään ec-homen hallintapaneelin viereen eteiseen niin näkis nekin ns. etänä. Jos jollain on vinkata jottain hyvää mittaria niin antaa tulla vaan!

Lisäks muutin lämmönsäädön enempi huonetunnistinvetoiseks eli ulkoanturi antaa enää enimmäiskäyrän lämpötilan mukaan ja huonetunnistimelle on rajattu liikkumavara siitä alaspäin. ennen oli ulkoanturilta lämpötilan mukaan säätyvä käyrä ja sisäanturi rajoitti vain maksimihuonelämpöä...  Tunnostas vähä siltä että huonelämpötilatlämpötilat seilaa tällä uudella säädöllä vähempi vaikka uuniakin lämmitetään ja turhaa enerkiaa ei lattioihin ajella liika kuumilla menovesillä suhteessa sen hetkiseen sisälämpöön...
 

jets

New member
Perskules! Meille tulee Nunnauunin Marketta duo 3 (ei oo vielä tilattu, http://www.nunnauuni.fi/tulisijat/duo-takkaleivinuunit/516_0.html ). Tulipahan vaan mieleen, että saisikohan siihen viriteltyä lämmönkeruuputkistoa? Pitäisikö se tehdä asennuksen yhteydessä vai onnistuuko jälkikäteen?

Meillähän on tässä uudessa paikassa tuo vesikiertoinen lämmitys. Olisikos sitten rakettitiedettä vedessä putkisto pannuhuoneeseen, siitä varaajaan yms? Kaveriksi pitäisi varmaan laittaa latauspumppu, sille termari, tietysti joku pollucomi ja mitä muuta?
 

savonhumu

Member
No miksei onnistus?
Ainut vaatimus uunisepälle olis ettei liimais kansilevyjä kiinni! Uunin rakenne siiten ratkasee että minkämoiset härdellit sinne saapi laiteltua, eli minkämoista tilaa siellä olis tarjolla ytimen ja ulkovaipan väliin johon se putkisto olis luontevaa laittaa..
Se on sitte itestä kiinni haluaako sitä putkee sinne savukanaviin laitella ja jos laittaa niin hapokasta on oltava! Toinen homma on se että takuuta tuskin antavat uuden uunin asennukselle jos sinne omavalmistevaihtimen tuuppaa sisälle, mutta sehän ei näissä tollopeloton hommissa ole mikään ongelma ;D

Äkkiseltään tuntus että helpoiten sen putkisolmun sinne laittaa jos pääsis uunin läjäämisen yhteydessä sen sinne laittaan, mutta muurari kyllä niputtaa hommaa semmosta vauhtia että kaikki on oltava valmiina ja vain nakata hilut paikalleen sopevalla hetkellä!
Lienee paras ehkö jututtaa nunnauunia etukäteen kun niillä on näköjään jonkinmoinen kurtturst viritelmä olemassa itelläänki johinki takkamalleihin.. Varmaan jonkinsortin mittapiirros mistä voi hahmottaa mahdolliset paikat putkistolle olis tarpeen että vois ennakkoon värkätä sen putkiston!

Muilta osin homma on helppoo eli siirtoputket vain nykyisen varaajan yhteisiin ja jonkinsortin halpa aurinko-ohjain parilla pt1000 anturilla +pumppu hommaa pyörittään. Ihan perinteinen puukattilan latausyksikkö ei tuohon käy kun niillä se lämpötila pakotetaan ylös ja sen matalempaa lämpöö et varaajaan saa eli jäis suurinosa uuniin sitoutuneesta lämmöstä siirtämättä varaajaan kylmään alakertaan!
 

savonhumu

Member
Tammikuu alkas olla taputeltu vaikkakin puolilleöin asti polluun tikuttaa lukemaa niin voinee jo todeta että tuottotaso on edellisvuoteen parantunu ja puita on kulunu hiha-arviolla vähempi. Positiivisuutta lisää sekin että aika lauhaakin on ollu viimeset viikot. Huonelämpötila tupakeittiössä on tippunu selkeesti eli nyt ollaan 22+ tasossa kun jokatoinen päivä lämmittää ja kovemmilla keleillä kun lämmittää joka päivä niin hiukan nousee tuosta ylöspäin. lattialämmityksen säädön muutos: ulkolämpöön perustuva enimmäiskäyrä ja sisälämmön säätövara 5-astetta siitä alaspäin on toki korjannu sitäkin hiukkasen.
Kyllä jyrkät kelimuutokset aiheuttaa silti lämpötilan-nousua seuraavalle päivälle vaikka lattiaveet meneekin poikki suntin kääntyessä nollaan+pumppu seis.. lisäks iltapainotteinen lämmitys on aika jees kun kerkee yönaikaan tasotella lämmöt ja aamulla ei lämpö tunnu pahalle kun unilämpösenä laahustaa tuppaan ;D

Noin viikko mentiin suoralla sähköllä kuun alussa kun modasin uuniputkistoja ja siittää huolimatta mentiin edellisvuoden(~1Mwh)tuottotason yli tammikuun aikana pienemmällä puumäärällä ja matalemmalla lämpötasolla uunin lähiympäristössä. Lisäks varaajaan ladattu tavara on ollut kokoajan korkeempilämpöstä settiä kun aiemmin eli kokonaistehokkuuskin on parempi->matalempien lämpöjen talteenotto tehokkaampaa kun jaksaa tehhä tehoja vaikka varaajasta on tarjolla jo valmiiksi kuumempaa tavaraa!

Kohtuullisen positiivinen viilis on ainaki toistaseks kun investointi ei ollut edes kahta sataa 8)
Isoimmat odotukset mullla on kuitenki tästä eteenpäin kun päivät lämpee ja liiallinen uuninlämmitys syö mukavuutta! nyt kun tuo värkki lataa vaikka 100-asteista jos haluan niin alkaa varaajan yläkerran ylläpitolämmitys pienillä lämmitys-satseilla ja kovilla piirilämmöillä niin säästyy tuonne varaajan pohjalle mahdollisimman kylmää litkua auringolle kuumennettavaks. lisäks kohtapuoliin nappaan tallin vesipatterin päälle ja sähköpatterit pois niin sieltä pitäs olla luokkaa 15-asteista paluuvettä varaajan pohjille!
 

jets

New member
No nyt on Marketta Duo 3 tilattu. Ja lämmönkeruuputkiston asennus onnistuu jälkikäteen, kansi auki ja tilaa löytyy. Mutta katsotaan nyt vielä ja mietitään.
 

pertti

Member
Sellainen kysymys että kuinka suurella putkella viedään vesi takasta varaajaan/tekniseen tilaan? Mikä siinä on minimi? Pituutta olis sellainen 5 m.
 

savonhumu

Member
En osaa sanoa minimistä, mutta eiköhän siihen kannata laittaa mieluumin reilu putki kun ahistava! Toki jos on semmonen pumppu ja muukin systeemi että paukkuja löytyy niin ei kait sillä oo niin suurta merkitystä että minkämoisen röörin siihen laittaa ;)

Itellä on uunin sisusputket dn16 rstputkee ja siirtoputket dn20rst+tkntilassa mennään 22-kuparilla.. Sanosin että miniminä saattasin pitää tuota dn16 kokoa siirtoputkille!
 
Täällä patteriverkko on 16mm kupariputkea ja kyllä siinä ehtii kulkeutumaan useamman kW:n tehot vaikka lämmöt on hyvinkin alhaiset. Joskus varaajan jäähtymisen perusteella laskin että nollakelissä lämmitykseen tehontarve on noin 3 kW paikkeilla, lämpötilaeroa Grundforssin 25-40 pumpun I asennolla tulee noin 10c 40c lähdöllä ja 30c paluulla. Putkea on reilusti yli tuon 5 metrin.

Jos pumppu pumppaa vaikka 100 litraa tunnissa ja lämpötilaero on 40c tulee 4,8 kW tehoa. Millaiset tehohuiput Humu olet lämmittäessä saanut?
 

savonhumu

Member
yli 17kw on ollu huiput ja nyt en puhu hetkellisistä maksimeista vaan tyyliin viimesen lisäyksen jälkeen ennenku alkaa hiiltymään lopullisesti ;) Tuo on mahdollista vain säännölisellä lämmityskaudella ja kovilla pakkasilla jolloin uunissa voi polttaa enempiki puita..

Tuohon siirtoputkeen kannattaa ottaa huomioon vapaakiertokin, jota ainakin näillä putkihalkasijoilla jonkinverran tapahtuu kun sähköt tipahtaa alas. toki kiehuu rumasti mutta uutta tavaraa tulee keitettäväks kokoajan lisää niin ei ihan mahottomiks nosta piirin lämpöjä..
 

jets

New member
Meilläkin on nyt vuolukiviuuni. Muurari jätti päällyskivet kiinnittämättä, saumausta lukuunottamatta. Olisi aika helppo sujauttaa sinne jotakin lämmönkeruuputkistoa..

Ehkä sit kun taas lakkaa hetkeksi köyhtymästä :)

Mutta on se epeli, lämpöä kyllä riittää..
 

savonhumu

Member
Semmosta tässä miettiny nuiden keräinasennusten muokkausten rinnalla kun täällä on poistoilmanvaihto huipparilla ja tulo painovoimalla eli harakoille menee aika raakasti käyttökelposta lämpöö vuodenmittaan ;D Isommin tuo ei oo vielä kiusannu kun se lämpö on pääsääntösesti tuotettu ilmasilla puilla, mutta pärähti tässä semmonen hulluttelu mieleen että jos sitä kuitenki ruppeis jottain virittään tuohonki.

Iv-konetta lto:lla en laita jo ihan periaatteesta kun nykynen systeemi toimii ihan ok ja sähkönkulutus tuppaa vain lisimään jos tuommosen "peliliikkeen" tekee!

Minkähän verran tuommosesta poistokanavasta sais jerkkua jos siihen tuuppais johonki väliin suodattimen ja sen perään piiiiitkän kennon glykolikierrolla ja tuo kierto pyöris ihan suoraan ilman mitään kommervenkkejä autotallin tuplaripa vesikiertopatterissa joka on kokoluokkaa 3000x600. Poistokanavaan menee lämpöö käytännössä koko talosta kun niitä poistoja on kuitenki siellätäällä. Mitään älyäkään tuo ei vaatis kun talissa on vain ylläpitolämpö 10-12-astetta eli kanavassa on aina lämpösempää ts. piiri sais pyöriä kovalla haipakalla vaikka koko vuoden mutta kesäks vois katkasta kun ei tarvetta lämmölle ole. varustaa pumpun katkasijalla niin saa helposti sammuksiin jos tallissa vaikka pajottaa talvella jotain ja nostaa lämpötilaa tilapäisesti isommaks puhaltimella niin ei mene lämmöt patterin kautta pihalle.

Tallissa on jo varavoimana vajaa 2.5kw sähköpattereita, joista 1.8kw jakso pitää tallin lämmöissä menneillään olevan talven huippupakkasetiki. Nuista vois säätää termarit vaikka +5 asteeseen niin estävät jäätymisen jos tulee jotain häikkää/tehot ei riitä joillekkin keleille.. isoimpana huolenaiheena on kondensio eli mitä käy kanavassa/kennolla jos liikkuva ilma on vaikka +30(hyvinki mahdollinen) ja kiertävä glykoli vaikka +10 eli tarttisko tuohon jonkin valuma-altaan tms kun tuo viritelmä tulis kuitenki yläpohjan puolelle...

Mitäpä raatilaiset on mieltä että olisko tämmönen systeemi ihan pelleilyä vai onko tässä mitään tsäänssiä että sais jotakin järkevääkin tehoa tuommosella aikaan.. rakentaminen ois helppoo ja osat kennoo lukuunottamatta ois aika edukkaita hankkia!
 

tyrni

New member
Ite laitoin muutama viikko sitten tuon keskikokoisen PILP Vilpin, kylläkin NIBE:n perään tehostamaan ulos menevästä talteenotto. Kytkin lattiapiirin paluuseen ja siitä
300 litran varaajaan. Lyhyen kokemuksen jälkeen olen tyytyväinen. Kiertopumppu ja puhallin on kytketty irti kun sen viran hoitaa NIBE. Ulos menee -4...+3 astetta.
Hintaa laitteelle tuli noin tonni.
 

Liitetiedostot

sam123

Active member
savonhumu sanoi:
Semmosta tässä miettiny nuiden keräinasennusten muokkausten rinnalla kun täällä on poistoilmanvaihto huipparilla ja tulo painovoimalla eli harakoille menee aika raakasti käyttökelposta lämpöö vuodenmittaan ;D Isommin tuo ei oo vielä kiusannu kun se lämpö on pääsääntösesti tuotettu ilmasilla puilla, mutta pärähti tässä semmonen hulluttelu mieleen että jos sitä kuitenki ruppeis jottain virittään tuohonki.

Iv-konetta lto:lla en laita jo ihan periaatteesta kun nykynen systeemi toimii ihan ok ja sähkönkulutus tuppaa vain lisimään jos tuommosen "peliliikkeen" tekee!

Minkähän verran tuommosesta poistokanavasta sais jerkkua jos siihen tuuppais johonki väliin suodattimen ja sen perään piiiiitkän kennon glykolikierrolla ja tuo kierto pyöris ihan suoraan ilman mitään kommervenkkejä autotallin tuplaripa vesikiertopatterissa joka on kokoluokkaa 3000x600. Poistokanavaan menee lämpöö käytännössä koko talosta kun niitä poistoja on kuitenki siellätäällä. Mitään älyäkään tuo ei vaatis kun talissa on vain ylläpitolämpö 10-12-astetta eli kanavassa on aina lämpösempää ts. piiri sais pyöriä kovalla haipakalla vaikka koko vuoden mutta kesäks vois katkasta kun ei tarvetta lämmölle ole. varustaa pumpun katkasijalla niin saa helposti sammuksiin jos tallissa vaikka pajottaa talvella jotain ja nostaa lämpötilaa tilapäisesti isommaks puhaltimella niin ei mene lämmöt patterin kautta pihalle.

Tallissa on jo varavoimana vajaa 2.5kw sähköpattereita, joista 1.8kw jakso pitää tallin lämmöissä menneillään olevan talven huippupakkasetiki. Nuista vois säätää termarit vaikka +5 asteeseen niin estävät jäätymisen jos tulee jotain häikkää/tehot ei riitä joillekkin keleille.. isoimpana huolenaiheena on kondensio eli mitä käy kanavassa/kennolla jos liikkuva ilma on vaikka +30(hyvinki mahdollinen) ja kiertävä glykoli vaikka +10 eli tarttisko tuohon jonkin valuma-altaan tms kun tuo viritelmä tulis kuitenki yläpohjan puolelle...

Mitäpä raatilaiset on mieltä että olisko tämmönen systeemi ihan pelleilyä vai onko tässä mitään tsäänssiä että sais jotakin järkevääkin tehoa tuommosella aikaan.. rakentaminen ois helppoo ja osat kennoo lukuunottamatta ois aika edukkaita hankkia!
Onko se autotalli kuinka kaukana siitä jäteilmaputkesta?
 

kotte

Active member
savonhumu sanoi:
Minkähän verran tuommosesta poistokanavasta sais jerkkua jos siihen tuuppais johonki väliin suodattimen ja sen perään piiiiitkän kennon glykolikierrolla ja tuo kierto pyöris ihan suoraan ilman mitään kommervenkkejä autotallin tuplaripa vesikiertopatterissa joka on kokoluokkaa 3000x600. Poistokanavaan menee lämpöö käytännössä koko talosta kun niitä poistoja on kuitenki siellätäällä. Mitään älyäkään tuo ei vaatis kun talissa on vain ylläpitolämpö 10-12-astetta eli kanavassa on aina lämpösempää ts. piiri sais pyöriä kovalla haipakalla vaikka koko vuoden mutta kesäks vois katkasta kun ei tarvetta lämmölle ole. varustaa pumpun katkasijalla niin saa helposti sammuksiin jos tallissa vaikka pajottaa talvella jotain ja nostaa lämpötilaa tilapäisesti isommaks puhaltimella niin ei mene lämmöt patterin kautta pihalle.

Mitäpä raatilaiset on mieltä että olisko tämmönen systeemi ihan pelleilyä vai onko tässä mitään tsäänssiä että sais jotakin järkevääkin tehoa tuommosella aikaan.. rakentaminen ois helppoo ja osat kennoo lukuunottamatta ois aika edukkaita hankkia!
Jotta tuosta saisi merkittävää lämmitysapua, pitäisi luovutusputkiston olla hyvin tiuha, eli kattaa koko lattia ja mielellään jopa seinät ja katon. Tuolla tavoin autotalli epäilemättä voisi pysyä peruslämmössä. Vielä paremmaksi tilanne tulisi kerroksellisella rakenteella, eli glykoli kiertäisi ensin sisemmässä loopissa lattialla, seinissä ja katossa ja vielä jäähdyttyään saman reitin syvemmällä ja ohuen eristeen takana (varsinainen eriste olisi sitten ulompana).

Ainoa omakohtainen kokemus liittyy autotallin poistoilman käyttöön ulkoportaiden lämmityksessä sekä pitämään rinteeltä valuva vesi poissa kävelytietä jäädyttämästä. Kyllä tuosta selvä apua on, eli jäätä ei pääse kertymään yhtä herkästi kuin ilman lämmitystä, minkä lisäksi portaat sulvat heti kohta suojan tultua. Myös huurre ja jää haihtuu kovalla pakkasella hiljalleen portaista, jos puhdistus on jäänyt hieman vajavaiseksi ennen portaille astumista. Autotalli sinällään pysyy tuossa tapauksessa lämpimänä  seinän ja katon kautta tapahtuvien lämpövuotojen sivuvaikutuksena.
 
Ylös