Kylpytynnyri?

denzil dexter

Active member
Noniin. Pitäis saada jonkin kokoinen kylpytynnyri ja tietysti halvalla ja tietysti joko aurinkokeräimellä tai puilla lämpiävä niin, ettei tarvitse sähköjä vetää.
Mikä olisi mahdollisesti toimiva ratkaisu kun kaupalliset, valmiit tuotteet jätetään pois laskuista?
Metallinen kylpyamme jaloilla ja notski alle?
Muovinen IBC-kontti ja aurinkokeräimestä painovoimainen kierto vedelle?
Joku parempi?
 

Kiesus

New member
Itse tein tuommoisen sisähalkaisialtaan 2400mm tynnyrin niin että vanerista runko ja pyöräytin lasikuidun päälle tai siis
tarkemmin sanottuna sisälle.

Lämmitys on tarkoitus tehdä öljypolttimella ja siitä on yksi protoviritys tuossa tekeillä ja tarkoitus on myös laittaa
pumppu kierrättämään vettä kaminan kylkeen.

Tietysti nyt kun keräimet on itsellekkin rakenteilla niin tulee aurinkolämpöäkin tuossa hyödynnettyä jos sitä vain
riittävästi saatavilla.
 
Vähän on vanha keskustelu, mutta tuossa on oma toteutukseni. IBC-kontista tosiaan tämäkin. Tarkemmat tiedot videon kuvauksessa.

Tämän pohjalta ajattelin tuota paksusti eristettyä kausivaraajasysteemiäkin kokeilla, tarvitsen vain uuden ehjän kontin, että höyryt pysyy sisällä.

Lisäys: sähköä tämä kyllä tarvitsee, mutta toisenlainen lämmityssysteemi voisi ratkaista asian.
 

denzil dexter

Active member
Painovoimaisesti saisi kyllä veden kiertämään, ehkä vähän paksummilla putkilla, jos lämmitys olisi alempana kuin tankki. Asuin taas muutaman päivän metsässä ja parin helteiden hajustaman päivän jälkeen heräsi tarve rakentaa kannettava kylpytynnyri... Olisihan se juhlaa päivän päätteeksi leirissä pulahtaa lämpimään ammeeseen sen sijaan, että mönkii hikisenä makuupussiin.
 
Itse asiassa tämäkin systeemi kiertää hiljallee painovoimaisestikin, jos paluuputki on veden alla. Väljempi kamiina ja suuret letkut, niin onnistuisi varmasti. Tällä hetkellä minulla on työn alla omatekoinen alumiinikamiina, mutta todennäköisesti siihen tulee myös pumppu.

Lisäys: ja jos painovoimainen ei riitä, ja järjestelmä on täysmetallinen, ei höyryn kehitys kamiinassa haittaa. Höyry kyllä nousee paluuputkesta tynnyriin, missä kylmä vesi tiivistää sen sitoen höyrystymislämmön. Näin pääsi usein käymään vanhassa kamiinasysteemissäni, mikä kuopattiin lopuksi ruosteen takia. Ja tukkeutuessaan tuollainen systeemi voi tietenkin räjähtää.

Kannettava kylpytynnyri... Miten ihmeessä saisi yhdistettyä tehokkaan kamiinan ja riittävän paineenkestävän astian ja keveyden. Ehkä se on mahdollista.
 

denzil dexter

Active member
Eihän sinne astiaan painetta tule, paitsi hydrostaattinen paine pinnankorkeudesta. Valmiina olisi jo venäläisten termofor-kamiina joka on tehty ruostumattomasta pellistä ja painaa noin 2 kg. Siihen joku lämmönvaihdin ja Bilteman lastenallas perään... Ei kyllä kiinalainen muovikrääsä kauheasti kiinnosta, joten parempiakin vaihtoehtoja vesipussiksi saa esittää.
 
Eihän sinne astiaan painetta tule, paitsi hydrostaattinen paine pinnankorkeudesta. Valmiina olisi jo venäläisten termofor-kamiina joka on tehty ruostumattomasta pellistä ja painaa noin 2 kg. Siihen joku lämmönvaihdin ja Bilteman lastenallas perään... Ei kyllä kiinalainen muovikrääsä kauheasti kiinnosta, joten parempiakin vaihtoehtoja vesipussiksi saa esittää.
Mikä on kamiinan teho? Suuren vesimäärän lämmittäminen ei ole kovin helppoa.

Paineella tarkoitin juurikin tuota hydrostaattista painetta. Matala uima-allas tuon tosiaan kestäisi hyvin, mutta jos korkeampaa haluaa, on ongelmia tiedossa, kun tarvitaan jo teräsrunkoa ympärille. Eikä laadukas uima-allas nyt sekään mikäön erityisen kevyt ole, ja halpa hajoaa maastossa aika äkkiä.

Lämmin retkisuihku olisi todella helppo toteuttaa. Sellainenkin on käynyt mielessä, että laittaisi monipolttoainekeittimen kamiinan sisälle pöhisemään lämpöä telttaan, niin saisi sen pysymään lämpimänä kylmillä keleillä. Keitin voi toki ylikuumentua ja teltta palaa.
 

denzil dexter

Active member
Kamiinan teho on luokkaa 8-10 kW jos hujuttaa pellit auki. Kyllä sillä kylpyammeellinen kiehahtaa vielä kohtuuajassa, ei toki oikea 1000 litran kylpytynnyri. Vielä kun laittaisi ammeen teltan sisälle ja yöksi pressun ammeen päälle, niin ei tulisi nukkuessakaan kylmä. Systeemi tosin soveltuu vain maapohjalla oleviin telttoihin, eli sissi/puolijoukkuemallit. Käytännössä ammeen pitäisi olla jotain paloletkun kankaan tasoista materiaalia, niin ei levahtaisi pienestä viillosta vedet lattialle ja muutenkin kestäisi hiukan elämää. Sehän kestää autolla yliajon lisäksi muutaman kymmenen ilmakehän paineen, eli ammeen mittakaavaan suhteutettuna esim 1-3 bar.
 
Sitten on vielä se, että kuinka suurella hyötysuhteella kamiinan teho siirtyy veteen, ja kuinka painava lämmönsiirtimestä tulee.

Veikkaan, että saa olla aika tiivis pressu altaalla, muuten on aika kosteat oltavat teltassa.

Toteuttamiskelpoiselta idealtahan tämä alkaa kuulostaa :).

Lisäys: jos kiertoon sattuu sähköä tarvitsemaan, kamiinan yhteydessä voisi hyvin olla myös TEG. Tuollainen systeemi, mikä minullakin on, pyörittää hyvin jo 12 V kiertovesipumppua ja yhtä lamppuakin lisäksi, pumpun tuotto riittää hyvin tuon oman 1000 l paljun lämmitykseen. TEG voidaan jäähdyttää allasveden kierrolla myös, jolloin hukkalämpö jää talteen.

Täytyisi varmaan tuosta TEG-systeemistä tehdä tarkempi kuvaus tänne netin syövereihin, Youtube-kanavallani on siitä videonpätkä.
 
Viimeksi muokattu:

denzil dexter

Active member
TEG olisi hyödyllinen muutenkin metsässä: siitä saa kännykän virran lisäksi telttaan keskuslämmityksen kiertovesipumpulla. Kyllä uni maistuisi kun kamiinan lämmöt eivät menisikään kattoon, vaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen patjan alle. Samantyyppisellä idealla saisi myös vaikka moottorikelkan reen kuumaksi, tai ajohaalarin lämmitettyä. Lämpöähän niissä moottoreissa riittää siinä missä kamiinassakin, mutta se vain menee toistaiseksi väärään paikkaan.
 
TEG olisi hyödyllinen muutenkin metsässä: siitä saa kännykän virran lisäksi telttaan keskuslämmityksen kiertovesipumpulla. Kyllä uni maistuisi kun kamiinan lämmöt eivät menisikään kattoon, vaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen patjan alle. Samantyyppisellä idealla saisi myös vaikka moottorikelkan reen kuumaksi, tai ajohaalarin lämmitettyä. Lämpöähän niissä moottoreissa riittää siinä missä kamiinassakin, mutta se vain menee toistaiseksi väärään paikkaan.
Minulla oli muutama vuosi sitten tuollainen systeemi, pienen kylmäkoneen lauhdutin oli teltan nurkassa, oli sen verta harva kenno, että luonnollinen konvektio riitti lämmittämään teltan nollakelissä vähän päälle 20 asteen. Ulkona oli kattila, mitä lämmitti omatekoinen polttoöljypoltin. Se piti tankata manuaalisesti tietyin, melko lyhyin väliajoin. Monipolttoainekeitin suurella säiliöllä olisi täysautomaattinen yön yli. TEGiä ei tuolloin vielä ollut, vähät sähköt tulivat 7 Ah 12 V akusta. Koko systeemin paino polttoaineineen oli 15 kilon paikkeilla.

Lisäys: Tämähän olisi pätevä systeemi pienellä parantelulla ja keventämisellä. "Kamiinan" tilalle vaan monipolttoainekeitin, ainakin minun tapauksessani. Tähän on muuten tulossa lähiaikoina eräs parannus.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Active member
Painovoimaisesti saisi kyllä veden kiertämään, ehkä vähän paksummilla putkilla, jos lämmitys olisi alempana kuin tankki.
Mahdollisesti saisi kierron myös lämmityksen alapuolelle termosifonipaeriaatteella (siis samalla periaatteella kuin monissa kahvinkeittimissä jopa ilman sykäysventtiileitä). Kaminaan pitäisi liittää kaksi lämmitettävän tynnyrin pinnan tasalle asennettua säiliötä ja näiden välille U-muotoinen termosifoniputki, jonka lähtevä haara on riittävän ohut, jotta nousevat höyrykuplat eivät pääse liian vapaasti ohi nestemäisestä vesipatsaasta. Laitteen toimiessa termosifoni pumppaa vettä säiliöstä toiseen ja ideana on, että imulähdesäiliössä pinta laskee kylpytynnyrin pintaa alemmas ja toisessa säiliössä ylemmäs. Jälkimmäiseen kertyy kiehuvaa vettä ja ideana on antaa sen valua korkeuseron aiheuttamalla paineella kylpytynnyrin alaosassa olevaan (väärin päin olevan U:n muotoiseen) sekoituslenkkiin (kylpijää halutaan varjella polttamasta itseään liian kuumana purkautuvalta vedeltä, mistä syystä tarvitaan väljä sekoitushaara). Toisessa säiliössä pinta taas laskee ja tätä korkeuseroa käytetään kylpytynnyristä (mieluiten pohjalta) imetyn veden johtamiseen pannukakkumaiseen lauhduttimeen suunnilleen kylpytynnyrin pinnan tasalla. Lauhduttimeen yläosaan johtaa myös putki toisen säiliön huipulta ja lauhduttimen tehtävänä on tiivistää termosifonin syöttämän veden mukana tuleva höyry (ja samalla myös säiliöön imetty vesi esilämpenee).

Termosifoniperiaatteella on melko helppoa kehittää korkeusero, joka voittaa nestemäisen veden lämpötilasta riippuvan tiheyseron, jolloin kierto saadaan toimimaan keskimääräisen lämpötilaeron perusteella "väärin päin". Samaahan on menestyksellä sovellettu absorptiojääkaappien koneistossa, missä tilanne on vielä sikäli monimutkaisempi, että veden ja höyryn ohella kierrossa on alikierrot nestemäiselle, kaasumaiselle ja vesiliuoksena esiintyvälle ammoniakille perustermosifonikierron ohella (ammoniakin vesiliuos saa termosifonikierron toimimaan jopa selvästi veden normaalin kiehumapisteen alle, vaikka järjestelmässä on selvästi ympäristöä korkeampi paine). Menemättä yksityiskohtiin myös kaasumaisen ammoniakin kierron vetyseostus on toiminnan kannalta olennaista.
 
Vähän on monimutkaisen kuuloinen systeemi, mutta kerrostumisen saisi ainakin vähenemään.

Joskus olen myös tuota absorptiokylmäkoneistoa pohtinut, montaa periaatetta siinä on tosiaan liitetty samaan järjestelmään.
 

Savonius

Well-known member
Eikös tuollaisen sissiuima-altaan saisi tehtyä siten että tehdään nuotio paljun viereen. Väännetään hehkutetusta kuparista kierukka. Kierukan kuuma pää johdetaan paljun reunan yli. Kierukan kylmä pää laitetaan paljun reunan yli lähelle pohjaa. Kierukka täytetään vedellä ja sijoitetaan nuotioon. Kierukan kuumetessa kuuma vesi alkaa nousta kierukassa kiihtyvällä nopeudella ylöspäin vetäen paljusta kylmää vettä kierukkaan. Paljun reuna ei tietenkään voi olla nuotiota alempana. Samalla idealla voisi lämmittää kalliorinteessä olevan lammikon. Kuparia tarvittaisiin vain kierukkaan, loppu letkusta voisi olla sopivaa muovista kudosletkua. Imua sen kuitenkin pitää kestää litistymättä.
 

kotte

Active member
Vähän on monimutkaisen kuuloinen systeemi, mutta kerrostumisen saisi ainakin vähenemään.
Tuo höyrynlauhdutin on ehdottomasti vaikein pala, eli pitäisi saada toimimaan stabiilisti ilman että veden pinta laitteen sisällä heiluu pahemmista seurauksista puhumattakaan (laite voi lisäksi päästää lähes helvetillistä ääntä). Ehkä yksinkertaisinta olisi suunnitella imuastian pinnalla kelluva lauhdutin, josta lauhdevesi sitten tippuu pinnan yläpuolelle johdettua putkea pitkin astiaan. Ja lämpö siis johtuisi imuastiaan lauhduttimen metallisen pohjan ja siihen liittyvien pystysuorien lämmönsiirtolevyjen kautta.
 

kotte

Active member
Kierukan kuuma pää johdetaan paljun reunan yli. Kierukan kylmä pää laitetaan paljun reunan yli lähelle pohjaa.
Muuten hyvä, mutta vesi kuumenee lähinnä pinnalta, kun jäähtyy matkalla alas. Vesi ei painu pohjalle, jollei putkessa syntyviä höyrykuplia saa erotetuksi ylhäällä ja nuo pitäisi siis tiivistää takaisin vedeksi. Tuosta syntyy paljon lämpöä pinnan tasossa eikä tuon veden johtaminen säiliön alaosaan onnistu ilman lisäenergiaa.
 

Savonius

Well-known member
Kun putki ottaa kylmää vettä paljun alaosasta niin väkisinkin kuuman veden määrä paljussa lisääntyy. Putki ei siis ole yhtenäinen. Se on poikki sieltä tynnyrissä.
Jos täyteen tynnyriin ruiskuttaa kuumaa vettä ja juoksuttaa alhaalta pois saman verran niin kyllä tynnyrin saa täyteen lämmintä vettä.
 

kotte

Active member
Jos täyteen tynnyriin ruiskuttaa kuumaa vettä ja juoksuttaa alhaalta pois saman verran niin kyllä tynnyrin saa täyteen lämmintä vettä.
Näinhän vedenvaraajatkin toimivat. Pohjalla on 10-asteista, tuolla lilluu sähkövastus, joka kuumentaa veden vaikkapa 65-asteiseksi ylhäälle jne. Jos on jatkuvalämmiteinen kiuas ja siihen integroitu lämminvesisäiliö, voi kokeilla, miten ainakin tietyillä malleilla vesi on pohjalta kylmää ja melkein kiehuu pinnalta. Jos kylpijä tyytyy tynnyrissä moiseen, siitä vaan ...

Voihan vettä toki sekoittaa melalla tms. ennen kylpemistä, niin lämpötila on kaikkialta sopiva eikä vain keskimäärin sopiva.
 
Ylös