Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Foorumi
Energiakeskustelu
Bio- ja puukaasu
Kaasutuslaitteistot
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="Mikkolan" data-source="post: 4469" data-attributes="member: 1166"><p>Jaaha...</p><p>Näitä lyhyenkemian oppimäärän lukeneita kemistejä piisaa näihin vetyhopötyksiin. Niitä sikiää kuin sieniä sateella aina kun auringonpilkkumaksimi on tulossa.</p><p></p><p>Noita hyötysuhdelaskuja tuntuu tekevän vastaavasti lyhyenmatikan miehet.</p><p>Heitän tähän aluksi retorisen kysymyksen siitä miten näissä hyötysuhde- ja energiataselaskuissa ilmenee se, että se halkomotti on seissyt vuoden auringon paisteessa ja saanut neljömetriä kohden 1000kWh aurinkoenergiaa päällensä. Ainakin sen motin varjoon jäänyt pinta-ala on jäänyt paitsi tuosta auringonenergiasta!</p><p>Pankaas merkonomit laskukoneet sauhuamaan, jossain kohtaa energiataseessa sen pitäisi näkyä? Ei kai sekään energia ole mihinkään hävinnyt tai lakannut olemasta.</p><p></p><p></p><p>Sitten tämä vesi ja vety syndrooma. Vaikka kuinka haluaisi ja toivoisi niin vesi ei juurikaan muutu vedyksi ja hapeksi tuossa perinteisessä häkäpönttöpuukaasuttimessa. Tuotekaasussa oleva vety on</p><p>peräisin lingniini- ja selluloosamolekyyleissä olevista vety- ja happiatomeista, jotka normaalipalamisessa yhtyvät vedeksi. Alan kirjallisuudesta lötyy kyllä tuo kaava vesiarvon laskemiseksi. Irtovesi huonontaa vain prosesia kylmentämällä sitä ja toisaalta hidastaa lautumista. Eli jälleen kerran todettava että märkiä puita ei kannatapolttaa.</p><p></p><p>Prosessi tuottaa toki hurjasti "hukkalämpöä", jota olisi helppo hyödyntää polttoaineen kuivaukseen, mutta ongelma onkin siinä että veden poistamiseen tarvitaankin itseasiassa kylmää, jota ei ole näin kuumassa ympäristössä helposti saatavilla.</p><p></p><p>Edelleenkin olen sitämieltä että puun lämpöarvona pitäisi käyttää tuota 19 MJ/kg, jolloin numeraaliset hyötysuhteet toki huonontuisivat, mutta polttolaitteen todelliset ominaisuudet tulisivat paremmin esille.</p><p></p><p>Kokonaisuutena kuitenkin kyse on vain (puu)energian muttamisesta toiseen muotoon, esme kiukaassa kuumuudeksi, puukattilassa lämmöksi jne. Noissakaan ei hyötysuhde ole kovin häävi vaikka prosessi on melko yksinkertainen ja helppo hallita. Eli jos häkäpöntöstä saadaan 1kg puuta tuotettua pari mottia kaasua, jonka energiasisältö on 3,5 kWh niin hyötysuhde on parempi kuin missään tulisijassa. </p><p>Toki tässä kohtaa täytyy miettiä sitä mitä meillä on tässä "hyötykasassa" saamapuolella. Kun näin saatua kaasua poltetaan josain laitteessa, tullaan taas uuden huötysuhde kysymyksen äärelle. Kun näitä hyötysuhteita ketjutetaan peräkkäin niin usein havaitaan että lopputulos on aika laiha. Esme kaasutin 75%, moottori 30%, genu 90%, verkko 96%, saadaan lopuksi 19%, joka olisi 1 kg puusta noin 0,8 kWh.</p><p></p><p>Noin siis perinteinen puukaasutin, jos Muilu tai kuka muu tahansa saa noista oleellisesti parempia tuloksia niin nostan hattua. Fysiikanlakeja ei voi kumota millään poppakonsteilla tai taikatempuilla!</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Mikkolan, post: 4469, member: 1166"] Jaaha... Näitä lyhyenkemian oppimäärän lukeneita kemistejä piisaa näihin vetyhopötyksiin. Niitä sikiää kuin sieniä sateella aina kun auringonpilkkumaksimi on tulossa. Noita hyötysuhdelaskuja tuntuu tekevän vastaavasti lyhyenmatikan miehet. Heitän tähän aluksi retorisen kysymyksen siitä miten näissä hyötysuhde- ja energiataselaskuissa ilmenee se, että se halkomotti on seissyt vuoden auringon paisteessa ja saanut neljömetriä kohden 1000kWh aurinkoenergiaa päällensä. Ainakin sen motin varjoon jäänyt pinta-ala on jäänyt paitsi tuosta auringonenergiasta! Pankaas merkonomit laskukoneet sauhuamaan, jossain kohtaa energiataseessa sen pitäisi näkyä? Ei kai sekään energia ole mihinkään hävinnyt tai lakannut olemasta. Sitten tämä vesi ja vety syndrooma. Vaikka kuinka haluaisi ja toivoisi niin vesi ei juurikaan muutu vedyksi ja hapeksi tuossa perinteisessä häkäpönttöpuukaasuttimessa. Tuotekaasussa oleva vety on peräisin lingniini- ja selluloosamolekyyleissä olevista vety- ja happiatomeista, jotka normaalipalamisessa yhtyvät vedeksi. Alan kirjallisuudesta lötyy kyllä tuo kaava vesiarvon laskemiseksi. Irtovesi huonontaa vain prosesia kylmentämällä sitä ja toisaalta hidastaa lautumista. Eli jälleen kerran todettava että märkiä puita ei kannatapolttaa. Prosessi tuottaa toki hurjasti "hukkalämpöä", jota olisi helppo hyödyntää polttoaineen kuivaukseen, mutta ongelma onkin siinä että veden poistamiseen tarvitaankin itseasiassa kylmää, jota ei ole näin kuumassa ympäristössä helposti saatavilla. Edelleenkin olen sitämieltä että puun lämpöarvona pitäisi käyttää tuota 19 MJ/kg, jolloin numeraaliset hyötysuhteet toki huonontuisivat, mutta polttolaitteen todelliset ominaisuudet tulisivat paremmin esille. Kokonaisuutena kuitenkin kyse on vain (puu)energian muttamisesta toiseen muotoon, esme kiukaassa kuumuudeksi, puukattilassa lämmöksi jne. Noissakaan ei hyötysuhde ole kovin häävi vaikka prosessi on melko yksinkertainen ja helppo hallita. Eli jos häkäpöntöstä saadaan 1kg puuta tuotettua pari mottia kaasua, jonka energiasisältö on 3,5 kWh niin hyötysuhde on parempi kuin missään tulisijassa. Toki tässä kohtaa täytyy miettiä sitä mitä meillä on tässä "hyötykasassa" saamapuolella. Kun näin saatua kaasua poltetaan josain laitteessa, tullaan taas uuden huötysuhde kysymyksen äärelle. Kun näitä hyötysuhteita ketjutetaan peräkkäin niin usein havaitaan että lopputulos on aika laiha. Esme kaasutin 75%, moottori 30%, genu 90%, verkko 96%, saadaan lopuksi 19%, joka olisi 1 kg puusta noin 0,8 kWh. Noin siis perinteinen puukaasutin, jos Muilu tai kuka muu tahansa saa noista oleellisesti parempia tuloksia niin nostan hattua. Fysiikanlakeja ei voi kumota millään poppakonsteilla tai taikatempuilla! [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Bio- ja puukaasu
Kaasutuslaitteistot
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös