• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Käyttöveden esilämmitys

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Onko arvon foorumilaisilla kokemuksia/omia ratkaisuja tälläiseen tapaukseen:

Porakaivo. 120m syvä. Talon käyttövesi tulee sieltä saunan lauteiden alle missä jakotukki ja siitä jakaantuu sitten eri käyttöpisteille.

Tuossa kelien viiletessä ja etenkin näin talvella sieltä tuleva vesi on todella kylmää. En ole mitannut sitä mutta veikkaisin 2-4'c välillä.

Paljon lie yleensä maanlämpötila tuolla noin syvässä yleensä mutta olen ollut yllättynyt miten kylmää vesi tosiaan on? Porakaivotekniikka ja painesäiliö on rengaskaivon sisällä n 2m syvyydessä. Siinä on talvella 10cm finnfoam eristekansi. Putki tulee sieltä luonnollisesti maan alla sinne saunanlauteiden alle lämpimään. Jos vettä ei käytä aktiivisesti niin putkistosta tuleva sekoitettukkin vesi on todella viileää pitkään. Saa laskea vettä hyvän tovin ennen kun se on kädenlämpöistä.

Kysymys kuuluukin: millä kylmää käyttövettä voisi esilämmittää passiivisesti? Sillon varaajasta tulevaa kuumaa vettä ei menisi myöskään niin paljon. Tarkoitus ei ole käyttää tähän siis sähköä. Ja kyllä kyseessä ei siis ole kattila eikä vilp-talous.

Ainoa idea jonka itse olen keksinyt on laittaa kieppi pex-putkea sinne saunanlauteiden alle jossa siinä oleva vesi esilämpiää siellä aina päivän aikana. Tai siis kun vettä ei käytetä.

Lattiassa on sähköinen lattialämmitys siinä kohdalla joten joutilämpöä on tarjolla.

Eli käyttää siis huonelämpöä passiivisesti esilämmittämään vettä. Onko tässä mitään ideaa?

Ja luonnollisesti tarkoitus pitää kustannukset pieninä. Pexi ei paljoa maksa. Muutamia liitoksia vaan täytyy muuttaa.

Jääkylmää vettä kun tarviaa hyvin hyvin harvoin mihinkään.
 

Jussi

Well-known member
Kaikki passiivinen lämmitys sisälämpöä käyttämällä näkyy jossain muualla. Eli saman energian hukkaat aina.
Jos säästöä haluat, niin se esilämmitys on otettava jostain muuten hukkaan menevästä lämmöstä. Vaikka poistoilman putkesta...
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Pitää paikkansa. Tässä tapauksessa luulisin että efekti on aika pientä koska:

1. Kyseinen kohta on kauimmainen nurkka kaikista oleskelutiloista. Vaikka se hieman viilenisi nii haitta olisi melko olematon.
2. Aivan vieressä on lvv jonka hukkalämpöä puskee putkiliitoksista lähelle suunniteltua pex-kieppiä.
3.Keväällä-syksyllä ajan ylituotettua aurinkosähköä betonilattiaan jolloin se on paljon normaalia lämpimämpi.
4. Talo lämpiää muuten ilmaisella puulla 95% ajasta
5. Sauna lämmityshän tuo huoneeseen jälkilämpöä aina pitkäksi aikaa.

Lähinnähän tämä on tällänen mukavuus asia.

Paljonhan asiaan vaikuttaa että monta metriä sitä pexiä sinne kiepille laittaa. Paljon on ns aina käyttövaraa.

Tottakai sen verran että se vaihtuu päivittäin.

Legionnellavaaraa tuosta ei kyllä tule koska ei siellä lattiarajassa kauimmaisessa kulmassa ole lämmintä kun joku 15-17'c.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Käyttöveden esilämmitys & lämmitys kannattaa sitten sijoittaa tulisijan yhteyteen. Puukeskuslämmitteisissä taloisshan tämä on ihan normi käytäntö.
Luonnollisesti. En vaan oo taloa ite rakentanut ja se on tehty 1985. Ei ole moisia ajateltu sillon. Massiivinen leivinuuni/takkayhdistelmä keskellä taloa tuo kaiken (melkein) lämmön taloon. Siinä kun ois vielä kierukka vedelle niin avot! Vuan eipä ole ja sen asentaminen jälkikäteen mahdoton. Järjellisesti.
 

Pähkäilijä

Active member
Luonnollisesti. En vaan oo taloa ite rakentanut ja se on tehty 1985. Ei ole moisia ajateltu sillon. Massiivinen leivinuuni/takkayhdistelmä keskellä taloa tuo kaiken (melkein) lämmön taloon. Siinä kun ois vielä kierukka vedelle niin avot! Vuan eipä ole ja sen asentaminen jälkikäteen mahdoton. Järjellisesti.
Ja saunassakii tietysti sähkökiuas ettei siihen saa pientä piipunlämmitintä lisäavuksi? Taloudellisestihän se ei ole perusteltavissa mutta eihän se mikään harrastus olekaan jos ei siihen mene kaikki rahat ja vapaa-aika.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Ja saunassakii tietysti sähkökiuas ettei siihen saa pientä piipunlämmitintä lisäavuksi? Taloudellisestihän se ei ole perusteltavissa mutta eihän se mikään harrastus olekaan jos ei siihen mene kaikki rahat ja vapaa-aika.
Kyllä. Se on tosin meillä vaan tavaravarastona. 😅 Lämpiää ehkä alle 10krt vuodessa kovimpien pakkasjaksojen aikana. Muuten kylvetään 99% vuoden ympäri pihasaunassa joka lämpiää luonnollisesti puulla.

Ja nimeommaan täähän on tällästä puuhastelua/harrastusta parannella talotekniikkaa jolla säästyisi ostosähköä mahollisimman paljon ilman että asumismukavuus kärsii siitä. 😎
 

Mekaniker

Well-known member
Mitä tuli ajatuksiin kun makasin porealtaassa;-) on että kylmä putki kondensoi runsaasti sisätiloissa, tietenkin suhteessa tilan kosteuteen
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Mitä tuli ajatuksiin kun makasin porealtaassa;-) on että kylmä putki kondensoi runsaasti sisätiloissa, tietenkin suhteessa tilan kosteuteen
Sitähän se tekkee. Maanalta tuleva vesilinjaputki ja sen messinkiliitokset on vesihelmillä melkein koko vuoden. Sen verran kylmää tuo porakaivovesi on.

Vaan eipä tuo haittaa mitä kun märkätilassa putket jossa laattalattia, vesieristys ja lattiakaivo.
 

Aurinkoinen

Active member
Minä esilämmitän porakaivovettä kesällä. Meillä on 750 litrainen lämminvesivaraaja jota lämmitän hellalla. Kesällä kun hellaa ei lämmitetä, lämmintä vettä tehdään 60 litraisella 3 kW tehoisella varaajalla. Sähkövaraajaan vesi otetaan isomman varaajan kautta. Vesi esilämpenee tuolloin n. 20-asteiseksi. Esilämmitys on käytössä n. puoli vuotta.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Minä esilämmitän porakaivovettä kesällä. Meillä on 750 litrainen lämminvesivaraaja jota lämmitän hellalla. Kesällä kun hellaa ei lämmitetä, lämmintä vettä tehdään 60 litraisella 3 kW tehoisella varaajalla. Sähkövaraajaan vesi otetaan isomman varaajan kautta. Vesi esilämpenee tuolloin n. 20-asteiseksi. Esilämmitys on käytössä n. puoli vuotta.
No nyt on mielenkiintonen systeemi siulla. 🤔 Hellalla lämmität vesivaraajaa? Kiertääkö siellä vesi jotenkin pumpun avulla vai vapaakierrolla? Talossa siis vesilämmitys?
 

Aurinkoinen

Active member
No nyt on mielenkiintonen systeemi siulla. 🤔 Hellalla lämmität vesivaraajaa? Kiertääkö siellä vesi jotenkin pumpun avulla vai vapaakierrolla? Talossa siis vesilämmitys?
Minulla on maalämpö. Varalla on keskuslämmityshella. Maalämpöpumppu ei ole seitsemään vuoteen hörähtänyt kuin jokusen kerran vuodessa testimielessä. Hellasta latauspumppu kierrättää vettä varaajiin (750 l hybridivaraaja + 300 l). Kiertovesipumppu hoitaa lämpimän veden varaajista pattereihin. Kunhan tästä raihnastun, siirryn maalämpöön, hellaa lämmitetään kovilla pakkasilla sekä tietenkin ruoan kypsennykseen.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Minulla on maalämpö. Varalla on keskuslämmityshella. Maalämpöpumppu ei ole seitsemään vuoteen hörähtänyt kuin jokusen kerran vuodessa testimielessä. Hellasta latauspumppu kierrättää vettä varaajiin (750 l hybridivaraaja + 300 l). Kiertovesipumppu hoitaa lämpimän veden varaajista pattereihin. Kunhan tästä raihnastun, siirryn maalämpöön, hellaa lämmitetään kovilla pakkasilla sekä tietenkin ruoan kypsennykseen.
Onko tuo hella ihan tehdasvalmisteinen vai custom made? En oo tuollasista koskaan kuullu.
 

Aurinkoinen

Active member
Onko tuo hella ihan tehdasvalmisteinen vai custom made? En oo tuollasista koskaan kuullu.
Ostin tuon reilu seitsemän vuotta sitten. Merkki on Wamsler. Tehoa yli 20 kW, josta 4 säteilylämpönä. Siinä saa polttaa myös kivihiiltä. Arinan korkeutta voi säätää vaikka polton aikana ja suurin korkeus arinasta liesitasolle on 47 cm. Mittareita on kolme, paluuveden lämmölle ja paineelle sekä tietenkin uunin lämmölle.
Siihen aikaan tuollaisen hinta oli 5500 €, mutta meikäläisen liesi maksoi kaksi tonnia. Syynä oli se, että emalipinnassa oli peukalonpään kokoiselta alalta emali lähtenyt jonkin osuman johdosta sekä tosi ällöttävä paskanruskea väri. Väri oli siis nettikaupan kuvassa. Ajattelin, että maalautan lieden näkyville jäävän 'otsa'pinnan maalaamossa. Siis olisin irroittanut neljän luukun kannet ja vienyt ne maalattavaksi. Kun hella sitten saapui, havaitsin, että värisävy ei ollutkaan sama kuin kuvassa vaan ihan kaunis kahvinruskea. Hella on vieläkin alkuperäisessä maalissa eikä ole aikomustakaan sitä maalauttaa.
Hellaa valmistetaan Itävallassa, ehkä myös Saksassa. Se on suosittu Keski-Euroopassa sekä Briteissä. Puhuvat siitä liesien Mercedeksenä. Hintaa näkyy nykyään olevan liikkeestä riippuen 7500 - 9000 €. Suomeenkin taitaa taas pitkästä aikaa olevan maahantuontia.
Hella on ihan oikea lämmityslaite, meikäläisen talossa on asuinpinta-alaa jotain 230 m2 sekä kellarin puku-, pesu- ja saunatilat vielä päälle. Ja lämmittää vielä autotallinkin hybridivaraajan hukkalämmöllä. Autotallissa lämpöä pakkasesta riippuen 12 - 6 astetta.
Kolme kertaa vuorokaudessa hella on tulilla, lämmitys sujuu asumisen ohessa ilman kattilahuoneessa ramppaamisia. Puiden roudaamisen olen oppinut, ettei enää ole puun roskia keittiössä, eteisessä ja portaissa. Hellan hyötysuhde oli jossain 80 % tietämissä, mutta puita kyllä palaa lämmityskaudella ihan kiitettävästi.
 

Vinsu

Member
Mitä kompastuskiviä ja huomioon otettavia asioita tulisi mieleen vesijohtoveden esilämmityksestä puukiukaan vesisäiliössä olevalla kupariputkikiepillä josta sitten 200 liraiseen käyttövesivaraajaan lauteiden alle?

Sähkökiuasta haluttaisi muuttaa puuta syöväksi niin jos kiukaan päälle putken ympärille 20-30 litrainen vedenlämmitin ja sinne 10-15 metriä putkea keräilemään lämpöä. Yli sadan asteen ei varaajalle menevän veden lämpötila voi nousta mutta ylimääräinen varoventtiili lienee tarpeen ainakin? Liekkö vaatisi paisuntasäiliötä?
 
Ylös