Käyttöönoton mittaukset

[fraatti]

Tutkin tuossa huvikseni ennen sähkärin tuloa aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa.

Katsoin että siinä on kohta panelien kaapeloinnin eristysresistanssin mittaus. Saako mittauksen aikana johdot olla paneleissa kiinni?

 

[fraatti]

Saman pöytäkirjan liitteenä on seuraava maininta:

Eikö tuo tarkoita että panelisto on normaalisti kiinni piuhoissa? Testijännite on paneliston open circuit jännite eli 40,18 x 10 x 1,25 = 502,25 V jolloin testijännite on 1000 V ja tulos pitää olla enemmänkuin 1 MOhm.

 

[fraatti]

Tässä oli vielä aiheesta lisää. Tuossa on mainittu joku itsepurkuominaisuus, onko sellainen jokaisessa sähköasennustesterissä kuten vaikkapa tälläisessä?
https://www.fluke.com/fi-fi/tuote/sahkotestaus/asennustesterit/fluke-1663

Teksti täältä: Tuomas Ahteensivu: AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/227325/Tuomas_Ahteensivu.pdf?sequence=2

 

[fraatti]

Kukaan ei vastannut tähän mitään mutta kyllähän se tuosta tekstistä jo selviää että mitataan niin että panelit on ketjussa kiinni mutta invertteriltä auki.

 

[vesioinas]

Kukaan ei vastannut tähän mitään mutta kyllähän se tuosta tekstistä jo selviää että mitataan niin että panelit on ketjussa kiinni mutta invertteriltä auki.

Tuossahan oli speksattu kai 4 eri mittausmenetelmää eli resistanssin mittaus kelluvista tai oikosuljetuista lähdöistä erikseen tai yhdessä joko rakennuksen maadoitukseen tai paneeliston runkoon. Eristysvastusmittari tuottaa mainitun mittausjännitteen itse ja tarkoitus on siis varmistaa, että paneeliketjun syöttökaapeloinnin ja maadoituksen välinen resistanssi on riittävän iso. Paneeleissa on sisäiset shuntti- ja sarjavastukset ja niitä ei ole tarkoitus selvittää ko. mittauksessa.

 

[fraatti]

Kukaan ei vastannut tähän mitään mutta kyllähän se tuosta tekstistä jo selviää että mitataan niin että panelit on ketjussa kiinni mutta invertteriltä auki.

Tuossahan oli speksattu kai 4 eri mittausmenetelmää eli resistanssin mittaus kelluvista tai oikosuljetuista lähdöistä erikseen tai yhdessä joko rakennuksen maadoitukseen tai paneeliston runkoon. Eristysvastusmittari tuottaa mainitun mittausjännitteen itse ja tarkoitus on siis varmistaa, että paneeliketjun syöttökaapeloinnin ja maadoituksen välinen resistanssi on riittävän iso. Paneeleissa on sisäiset shuntti- ja sarjavastukset ja niitä ei ole tarkoitus selvittää ko. mittauksessa.

Jep. Epäselvyyden tuossa aiheutti siis itselle ajatus siitä että paneliketjun karvoissa on 400 V jännitettä että aiheuttaaako se jotain. Oikosulku ei kuulosta hyvältä idealta jos ei ole kunnon laitteita millä tuo tehdä.

Kokeilen myös huvikseen itse mitata nuo ennen sähkäriä 1000 V:lla. Toisen ketjun plus antoi 750 MOhm, toinen 550 Mohm ja molempien ketjujen miinukset 2,45 GOhm (olivat jo kytkettynä toisiinsa invertterin päässä)

 

[maanma]

400VDC aiheuttaa sen, että
- paneelikytkennän voi tehdä vain laissa tarkoitettu ammattihenkilö
- kytkennässä on käytettävä kaksoiseristettyä kaapelia, jonka kapasiteetti on riittävä
- oikosulkumittauksessa pn käytettävä yllä mainitun mukaisia arvoja

 

[fraatti]

Mitä tällä tarkalleen ottaen haetaan ? Invertterin johdossuojakatkaisijan mitoitusvirtaa? En muista mitä tuohon oli laitettu kun tuo mikrotuotannon yhteystietolomake oli täytetty.

Vai tätä?

 

[Alppa]

Laita siihen laitteiston tuottama max virta. Eli esim 5 kw versiossa 7.3A.

 

[don]

Moro

Mulla 3,3kWp:ssa 4,3 A.

 

[fraatti]

Laita siihen laitteiston tuottama max virta. Eli esim 5 kw versiossa 7.3A.

Mulla on jo laput täytettynä ja palautettuna. Nyt vain odotellaan että aurinko paistaisi. Muistelen vain että sähkärin kanssa oli epäselvyyttä että mitä tuohon pitää laittaa ja saattaa olla että siihen tuoli laitettua tuo 13,5 A mitä tuossa lapussa ilmoitetaan kohdassa "maks lähtövirta". Mitä eroa on nimellisvirralla ja tuolla maks lähtövirralla?

Vähän laiskasti meinaa tulla tehoa...

 

[jra]

Mitä eroa on nimellisvirralla ja tuolla maks lähtövirralla?

Mikähän maks lähtövirta olis englannin kielisessä versiossa..

 

[fraatti]

Mitä eroa on nimellisvirralla ja tuolla maks lähtövirralla?

Mikähän maks lähtövirta olis englannin kielisessä versiossa..

Jotakuinkin saman mitä suomeksikin.

Katsoin huvikseen SMA:n invertterin manuaalia myös, sieltä taisi löytyä se ratkaisu "Maximum current at fault conditions" eli maksimivirta vikatilanteissa. Tästä on varmasti kyse ja jos mulla olisi ollut SMA:n invertteri niin tuo olisi ollut selvää pässinlihaa. Kyseessä lienee tuo suurempi luku myös Froniuksen tapauksessa ellei sitten jollain ole jotain hyviä perusteluita miksi asia ei olisi näin...