IV-koneen esilämmitys aurinkolämmöllä

Niilo_Aurinko

New member
Hei, onkohan kukaan vetänyt putkilinjaa iv-koneen ottoilmaputken, tai miksipä ei poistoilmaputkenkin kautta tarkoituksena nostaa putkissa kulkevan ilman lämpötilaa? Ja jos on, miten toteutitte ajatuksen?

Ainakin minun havaintojeni mukaan lämpöä riittäisi hyödynnettäväksi (300 litran lämminvesivaraajan lisäksi) aika pitkään vielä senkin jälkeen, kun lämminvesivaraaja ei enää lämpene. Meillä ei ole lattiapiiriä, johon lämmön voisi työntää.

- Niilo -

 

maanma

energiaonnellinen
Aika harvalla IV koneen omistajalla on tarvetta tällaiseen suoralta kädeltä. IV koneissa useimmat tähän liittyvät asiat on valmiiksi mietitty.

Ensisijainen ratkaistavaongelma tuloilmaputkessa on lämmönluovutusnesteen jäätyminen.

Mitäs lämmönlähteitä oli tarkoitus käyttää tuloilman lämmitykseen ja mitä keruukohteita poistuvan ilman jäähdytykseen.
 

Niilo_Aurinko

New member
Hei, ajattelinkin, että tätä voisi (ehkä) kehitellä vanhempien iv-koneiden kanssa, joiden cop:it eivät päätä huimaa.

Periaatteessahan esim. tulo- tai paluuputkea voisi yksinkertaisimmillaan vetää eristämättömänä iv-koneen tuloilmaputkea myöten jonkun matkaa. Mutta ainakin keskikesällä olisi kyllä hyvä kyetä sulkemaan tuo kierto, koska iv-koneen viilennys kärsisi. Tuon voisi ehkä ratkaista sulkuhanalla.

- Niilo -
 

savonhumu

Member
Minusta tuo on ihan kokeilemisen arvonen juttu! :) Vetää vaikka metrin pari tuloimaputken sisällä eristämättömänä ja vielä jos laittaa tuohon isohkon kupari(28 ?) tai alumiiniputken niin johtuukin ihan ok kait ja virtaus hieman hidastuu tuolla kohtaa niin tehostaa lämmön luovutusta. Läpiviennit teköö nätisti putkistoon vaikka bi-metalli rasiaporalla ja ilmansulkuteipillä varmistaa vielä että pittää. sitten eriste kunnolla iv-putken ulkopintaan asti niin ei ruppee itkemään vettä! Tuosta ekasta luovutusputkesta sitten jatkaa suoraan iv-putkien läpi poistoputkeen johon tekkee vastaavan homman niin vois saada talteenkin jottai, tosin jokin kennomainen rakenne olis tehokkaampi molemmissa hommissa!
Ohitushan on helppo tehhä kun vettää vaan suoran putken tuon sydemin vierestä. tuon ohitusputken toinen pää keräimiltä tulevaan putkeen ja toinen pumppuryhmälle. Tuon ohitusputken alkuun vaan t-haara jonka mahaoksasta olis meno tuonne iv lämmitykseen/talteenottoon. Iv-poistotalteenoton jälkeen sitten t-haaralla yhdistyminen tuohon ohitusputkeen niin meillä on toimiva lenkki tuolle hommalle. Sulku sitten vaan ennen ekaa iv läpäsyä ja myöskin tuohon ohituspukeen iv-lenkin välliin niin nuiden asennolla voit määrätä kumpaa reittiä keräimien kuuma kiertää! Toki tuohon sais automaattistakin toimintaa moottorikolmitievenoilla ja jollain varaajan /keräimien lämpötilaan perustuvalla ohjauksella..

Toinen mietintä voiski olla laittaa varaajalta keräimiinpäin menevä viileempi putki tuohon hommaan niin saataski jäähdytettyä entistäkin tehokkaammin keräimille menevää nestettä, jolloin hyötysuhde luultavasti paranis ja saatas varaajaan kuitenkin se kuumin osa tuotoista! Jäätymisongelmaa tuossa ei pitäs olla kun vaan pittää riittävät % nesteissä!
 

nikfly

New member
tosin jokin kennomainen rakenne olis tehokkaampi molemmissa hommissa!
Jos sulla on poisto ja tulo putkessa patteri niin hyötysuhde on n 30-40%. Ihan peruskauraa jossakin teollisuuden sovellutuksissa.

Kannattaisi vaihtaa puhaltimet DC-käyttöisiksi, se vasta säästää sähköä
 

Niilo_Aurinko

New member
Hei, tuo pitää paikkansa, mutta totta kai voisi tehdä vaikka molemmat, jos pysyy kohtuuinvestoinnin ja -vaivan rajoissa. Mistä tasavirtamoottoreita kannattaisi hankkia?

- Niilo -


 

nikfly

New member
Kaupasta en osaa sanoa, mutta esim EBM (papst?) on huipputavaraa  ;D (hinta  :p)
Niillä on noita EC-moottoreita sisään 230 VAC, sisältää kaiken elektroniika puhaltimessa... Ulos tulee myöskin +5 vdc jos panee vaikka potikan ohjaamaan, tai sitten sisään 0-5vdc...joltakin ohjaimelta.

Jos haluaa semmoisen lämmön vaihtimen josta oli puhe, niin löytyy myöskin "heatpipe" versio siitä..ainakin yksi jenkki firma myy niitä googlaa  ::)

esim: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1364032110001528

 
Ylös