ILP:n ja järvikeruupiirin yhdistelmää?

oky

New member
Olemme suunnittelemassa kesämökille lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmää. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu mökki tulee lämpiämään pääasiassa ILP:n avulla, ja sen apuna ovat LTO ja sen jälkilämmitin, sekä pienet sähköpatterit. Vesikiertoista lattialämmitystä ei siis tule, eikä energiaa yritetä ottaa käyttöveden boileriinkaan.

Ennestään tiedossa on jo LTO-kanavapatteri, jossa voidaan kierrättää järviveden lämpöistä glykoolia, ja joka siten lämmittää LTO-ulkoilmaputkea. Tämän nestekiertoon riittänee yksinkertainen sähköpumppu, ja maalämpöpumpun kaltaista kallista lämmönvaihdinta ei siinä tarvita.

Tarkoituksenamme on hyödyntää vieressä olevan järven lämpöenergiaa, talvella lämmitykseen ja kesällä viilennykseen. Ajatuksena on upottaa lämmönvaihtimen ensiöpiiri järven pohjaan, ja ottaa siitä energia ILP:n sisäyksikköön.

Perinteisestihän tällaiseen ILP-käyttötarpeeseen tarjotaan maalämpöpumppua, mutta koska meidän tarkoitus on käyttää järvienergiaa vain ilman lämmittämiseen, on täysmittainen maalämpökaappi tähän liian iso ja kallis.

Sen sijaan haluaisimme tehdä ILP-lämpökeruun sellaisella periaatteella, että yksinkertaisesti korvaamme ILP-ulkoyksikön sellaisella lämmönvaihtimella, jossa ensiökierto lämpiää järviveden avulla. Käsittääkseni tästä olisi paljon hyötyä, koska +4-asteinen vesi lämmittää talvella ulkoyksikön kennoa paljon paremmin kuin sen läpi puhallettava ilma, ja järven ilmaisenergia saataisiin tehokkaasti käyttöön.

Tätä periaatetta voisi havainnollistaa sellaisella ajatusleikillä, että ILP-ulkoyksiköstä poistettaisiin nykyinen iso propelli, ja sen lämmönvaihdinkenno upotettaisiin järviveden lämpöiseen nesteeseen.

Onko tällaisia ”nestelämmitteisiä” ulkoyksiköitä olemassa?

Onko tuo yllä esittämäni ajatus järkevä, vai onko siinä joku periaatteellinen ongelma?

Millä laitteilla tuollaisen voisi toteuttaa, ja onko sellaisia jossain jo tehty?
 

Puuha

Well-known member
ilpin kennoa ei kannata tarjota veteen. jäätyy koska pinta-ala on pieni ja kennolle pitäisi saada virtausta.

keruupiiri on vastaava maalämmön kanssa. putket ankkuroidaan vesistön pohjaan painoilla.

 

kotte

Well-known member
Kokeilisin ensiksi sellaista purkkaviritystä, että aluksi ilppi asennetaan normaalisti maatelineelle ja sitä käytetään lämmitykseen yli +5 lämpötilassa sekä mahdolliseen jäähdytykseen aivan sellaisenaan.

Itse viritys on sellainen, että hankitaan ilpin eteen (siis puhalluspuolelle) autotarvikemarketista kuorma-auton jäähdytin, jonne pumpataan pienellä uppopumpulla järvestä voimakas vesivirta. Poistoputken suu laitetaan vain hieman järven pintaa ylemmäs, jotta vastamäkeen ei tarvitse turhaan pumpata ja laitteisto tyhjentyy itsestään pumpun sammuttamisen jälkeen. Päälle sitten liimataan pu-vaahdolla sopivasta pu-levystä mahdollisimman tiivis eristekoppa, joka jätetään kumminkin alaspäin avoimeksi, jotta mahdolliset sulamisvedet pääsevät maahan.

Tässä on siis ideana vähentää sulatustarvetta (suljettu ilmankierto) ja parantaa tuottoa tätä kautta sekä hyvin kovalla pakkasella muutenkin. Kopan sisustan lämpötila luultavasti asettuu useita asteita pakkasen puolelle ilpin ulkokennon viilentämänä, joten muuta hyötyä ratkaisusta tuskin on. En tiedä tällaista kokeillun käytännössä, joten en osaa sanoa mahdollisista ongelmista ja virityksen todellisesta hyödystä eri sääolosuhteissa.

Toinen toimivaksi todettu konstruktio olisi sellainen, että jos mökki sattuu olemaan veden rannassa, ilpin sisäkenno korvataan vastaavan pituisella kupariputkilenkillä (luokkaa 25 ... 50 m), joka upotetaan usean metrin syvyyteen suoraan järveen. Lämmityslaitteena toimii ulkoyksikkö kytkettynä jäähdytysmoodiin. Tämä tuskin sopinee ajateltuun käyttöön(?).

En suoraan sanoen usko, että puheena oleva idea johtaa taloudellisessa mielessä kannattavaan lopputulokseen teki niin tai näin. Järkevintä olisi vain tyytyä ilpiin sellaisenaan. Nykyiset pumputhan toimivat varsin tehokkaasti talvikelilläkin ehkä kaikkein kovimpia ja melko poikkeuksellisia pakkasjaksoja lukuun ottamatta.
 

Puuha

Well-known member
sellainen konstruktio on tehty tuolla isossa maailmassa että koko kompleksi tehdään itse. kylmäaineena käytetty butaania.

eihän ole mitenkään pois suljettua se että kupariputkea vedetään sinne järveen ankkuroiden pohjaan sen ~100 metriä. tämä kierrukka sitten korvaisi tuon ulkoyksikön höyrystimen/lauhdittimen. riittävän pitkä kierukka huolehtii siitä ettei kierukka pääse jäätymään koko matkalta ja jää pääse eristämään kierukkaa vedestä haitaten lämpöenergian siirtymistä.

toki tuo sitten vaatii vähän tuntemusta kylmälaitteista sekä täyttölaitteet. suurin haaste lienee se kylmäainemäärän määrittäminen riittäväksi.

kompuroitahan myydään vaikka minkälaisia tosin niille pitäisi sitten tehdä omat ohjausyksiköt ja sellainen onnistuu ainakin arduinolla.
 

oky

New member
Kiitos vastauksista. Niiden avulla pääsee eteenpäin:
- Lähetin yhteydenottopyynnön jo tuon Jääsähkön Maa-ilmalämpöpumpun johdosta
- Lisäksi pitää kehitellä sitä ajatusta, että ILPin ulkoyksikön haihdutusputken korvaa järveen vedetyllä kupariputkella. Onko jollain oikeasti jo tällaisesta kokemusta?

Vaikuttaa sille että järven rannalla olevaan rakennukseen voi saada kivastikin energiaa. Järven pohjalla on talvellakin käytännössä rajaton määrä +4-asteista vettä, ja siitä pitäisi riittää ILP-tarpeisiin ammennettavaa. Sama toiminee kesähelteelläkin, koska järven pohjassa lämpötila pysyy silloinkin ehkä 15-asteisena viileänä.

Siksi on ihme, että tällaisesta on ollut aika vähän asiaa julkisuudessa, vai onko?
 

VesA

New member
oky sanoi:
Kiitos vastauksista. Niiden avulla pääsee eteenpäin:
- Lähetin yhteydenottopyynnön jo tuon Jääsähkön Maa-ilmalämpöpumpun johdosta
- Lisäksi pitää kehitellä sitä ajatusta, että ILPin ulkoyksikön haihdutusputken korvaa järveen vedetyllä kupariputkella. Onko jollain oikeasti jo tällaisesta kokemusta?

Vaikuttaa sille että järven rannalla olevaan rakennukseen voi saada kivastikin energiaa. Järven pohjalla on talvellakin käytännössä rajaton määrä +4-asteista vettä, ja siitä pitäisi riittää ILP-tarpeisiin ammennettavaa. Sama toiminee kesähelteelläkin, koska järven pohjassa lämpötila pysyy silloinkin ehkä 15-asteisena viileänä.

Siksi on ihme, että tällaisesta on ollut aika vähän asiaa julkisuudessa, vai onko?

On niitä olemassa, upotukseen on tehty sellainen oma putkikin jossa neste kulkee eestaas, ei tarvitse tehdä isoja lenkkejä. Ongelma voi olla enempi käytännöllinen: se jorpakko on useinkin (sieltä mihin putki oli hyvä upotella) jonkun muun vesialuetta ja jos lupia joutuu kyselemään niin aina joku vastustaa.. markkina voi olla lopulta pienenpuoleinen. Käytännössä sinne veteen laitetaan siniraitaa, samaa mitä kaivoon ja maahankin. Valitettavasti siniraita kelluu aika hyvin vaikka olisi täynnä nestettä ja on oma hommansa saada se pysymään pohjassa.. siihenkin kyllä myydään valmiita betonipainoja.
 

Puuha

Well-known member
ja jos se sattuu vielä olemaan muiden mailla voi olla että ympäristölautakuntaa kiinnostaa myös. käsittämätön byrokratia odotettavissa silloin ja aivan varmaa että joku vastustaa.  ;D

vaasassa asuntomessualueella on merelle vedetty muutamia kilometrejä(?) putkistoa jolla suurin osan messualueen talojen lämmöstä saadaan. käsittääkseni oli aika iso souvi lupaprosessin kannalta viedä lävitse ja tuskin olisi muuten kukaan siihen lähtenyt ellei asiaa olisi oltu tuomassa esille suuremman mittakaavan lämmöntuottossa.
 

VesA

New member
Puuha sanoi:
ja jos se sattuu vielä olemaan muiden mailla voi olla että ympäristölautakuntaa kiinnostaa myös. käsittämätön byrokratia odotettavissa silloin ja aivan varmaa että joku vastustaa.  ;D

vaasassa asuntomessualueella on merelle vedetty muutamia kilometrejä(?) putkistoa jolla suurin osan messualueen talojen lämmöstä saadaan. käsittääkseni oli aika iso souvi lupaprosessin kannalta viedä lävitse ja tuskin olisi muuten kukaan siihen lähtenyt ellei asiaa olisi oltu tuomassa esille suuremman mittakaavan lämmöntuottossa.

Vaasan eestaasputki on tämmöistä: http://www.vaasanvesi.fi/vaasan-ekolampo-oy
 

Savonius

Well-known member
Puuha sanoi:
ja jos s

vaasassa asuntomessualueella on merelle vedetty muutamia kilometrejä(?) putkistoa jolla suurin osan messualueen talojen lämmöstä saadaan. käsittääkseni oli aika iso souvi lupaprosessin kannalta viedä lävitse ja tuskin olisi muuten kukaan siihen lähtenyt ellei asiaa olisi oltu tuomassa esille suuremman mittakaavan lämmöntuottossa.
Ei ole vedetty mereen  vaan merenpohjan sedimenttiin. Porattiin vaakaporauksena rannalta. Periaatteessa oli hieno idea mutta huhujen mukaan ei oikein koskaan toiminut. Toivottavasti huhu on huhu.
Se veteen asennettu putki tahtoo liettyä ja kasvittua, menettää vähitellen kykynsä ottaa lämpöä. Meressä erittäin nopeasti, järvessä ehkä hitaammin. Jos joku tietää toimivan edessä olevan järjestelmän olisi kiva kuulla että yksikin olisi onnistunut.
 

denzil dexter

Well-known member
Savonius sanoi:
Jos joku tietää toimivan edessä olevan järjestelmän olisi kiva kuulla että yksikin olisi onnistunut.
Hep! Anopilla on letkut vieressä olevassa joessa. Toimii.
Periaatteessa toimisi vaikka viemärilietteessä, mutta siinä pitää vain huomioida huonompi lämmönsiirto verrattuna virtaavaan, puhtaaseen veteen.
 

sam123

Active member
VesA sanoi:
On niitä olemassa, upotukseen on tehty sellainen oma putkikin jossa neste kulkee eestaas, ei tarvitse tehdä isoja lenkkejä. Ongelma voi olla enempi käytännöllinen: se jorpakko on useinkin (sieltä mihin putki oli hyvä upotella) jonkun muun vesialuetta ja jos lupia joutuu kyselemään niin aina joku vastustaa.. markkina voi olla lopulta pienenpuoleinen. Käytännössä sinne veteen laitetaan siniraitaa, samaa mitä kaivoon ja maahankin. Valitettavasti siniraita kelluu aika hyvin vaikka olisi täynnä nestettä ja on oma hommansa saada se pysymään pohjassa.. siihenkin kyllä myydään valmiita betonipainoja.

Ja sitten maanpinnalle. Painojen värkkäys betonista on yhden iltapäivän homma ja upotus sujuu kolmessa tunnissa. Valituksia ei naapureilta tule koska asia ei heille kuulu vaan vesialueen omistajalle.

Valmiita betonipainoja ei kannata käyttää koska halvemmaksi tulee palkata työntekijä valmaan niitä painoja  ::)

Savonius sanoi:
Ei ole vedetty mereen  vaan merenpohjan sedimenttiin. Porattiin vaakaporauksena rannalta. Periaatteessa oli hieno idea mutta huhujen mukaan ei oikein koskaan toiminut. Toivottavasti huhu on huhu.
Se veteen asennettu putki tahtoo liettyä ja kasvittua, menettää vähitellen kykynsä ottaa lämpöä. Meressä erittäin nopeasti, järvessä ehkä hitaammin. Jos joku tietää toimivan edessä olevan järjestelmän olisi kiva kuulla että yksikin olisi onnistunut.

Tuosta tietoa: https://wwwp5.ymparisto.fi/hinku/Kohteet/Tiedot.aspx?Id=71
 
Ylös