Ikkunaan lisälaseja, lämpöelementti vai koko ikkunan vaihto

maanma

energiaonnellinen
Kaksilasisen ikkunan energiatehokkuuden noston vaihtoehtoja olen tässä tutkinut.

Energiahäviöt (lähde U-Values for windows | U-Values of Different Glazing Options (chameleon-decorators.co.uk))
- Yksilasi 5,2W m2/K eli 5,2 Wattia neliölle jokaista ulko-sisälämpötilan astetta kohden.
- Kaksilasi 2,7W m2/K
- Kaksilasinen lämpöelementti (esim ulko-ovessa) 2,6W m2/K
- Tyhjiöity kaksilasinen lämpöelementti 0,7W m2/K
- Kolmilasinen (lämpöelementti ?) 0,7-0,8W m2/K
Listaa saa jatkaa puuttuvien vaihtoehtojen osalta.

Energiahäviöihin vaikutetaan myös lämpölasielementin sisäisellä kaasulla ja sen ulkopuolisella selektiivi kalvolla.
Esimerkki tällaisesta kalvosta on 3M thinsulate.
 

maanma

energiaonnellinen
Kohteena on 7 ikkunan erkkeri + yksi identtinen ikkuna. Yksi ikkuna on 0,91m2

Olen päätymässä tekemään itse kaksilasisen ikkunan väliin talveksi laitettavan elementin, jossa 3mm lasit. Yhden 3mm lasin hinta on 30e.
Elementin pokakorkeus on 45mm. Lasi asennetaan haapa paneelin halki sahatusta selästä (25mm) tehtyyn uraan. Karmia vasten tulee 20mm finnfoam/recticel. Sama molempien Hieman haastavaksi asian tekee vanhat lukitus hakaset, joille pitää tehdä kolot. Toteutettuna kahden lasin/pokan versiona tällä päästänee alle 1W m2/K energian kokonaishäviöön.

Vertailun vuoksi kaksilasinen lämpöelementti olisi maksanut 130e kpl. Se olisi pitänyt saada vielä sovitettua pokaan tuon lisäksi. Saranoitakin olisi pitänyt lisätä painon nousun vuoksi.
 

Mekaniker

Active member
Hmm...
Oli olemassa kevyet ikkunakarmit sisäkarmin päälle saranalla, liekö ne olemassa enää?
Lähes kaikki oli alumiinia ja lasi liimattu kiinni
Eri ikkunatyyppi vaatinee kumminkin oma ratkaisu...
 

denzil dexter

Well-known member
Vaikka eristävyysero ei taulukoissa näy, todellisuudessa ruudun koko, ja varsinkin sen korkeus vaikuttaa hyvin paljon W/m2K-arvoon. Suuren ikkunan sisälle muodostuu suuri konvektiolooppi, eli kylmä ilma laskeutuu ulkoikkuunaa pitkin alas ja lämmin nousee sisäikkunaa pitkin ylös.
Virtaus on paljon suurempaa ja nopeampaa korkeissa ikkunoissa, samalla tavoin kuin korkea savupiippu imee tehokkaammin. Jos tuon loopin katkaisee esimerkiksi kaihtimen tyyppisillä liuskoilla, poikkipienoilla tms, saattaa todellinen eristävyys parantua huomattavasti.
Tämä siis sellaisena vaihtoehtona, jossa rahaa ei kulu käytännössä lainkaan, mutta toisaalta myöskään laskennallinen energiatehokkuus ei parane (todellinen tehokkuus paranee).
 

Kari P

New member
Ikkuna vaihto noin 1000 € / reikä, saa säästää energiaa kauan, ennekuin maksavat itsensä...
Mieluummin kunnostaa entiset ja käyttää ikkunan vaihto rahat osake yms. kauppaan, saa paremman hyödyn.
 

Mekaniker

Active member
Kun sain makuuhuoneen remontin valmiiksi 2020 tarkistin silloin mitä koko ikkuna vrt pelkän lasin vaihto maksaisi ja valinta oli helppo:
- Uusi ikkuna erikoismitoilla oli noin 1800€ kuljetuksineen ilman asennusta+ pitkä valmistusprosessi vie aikaa...
- Tilattu 1550x1530 lasielementti maksoi itse noudettuna 250€

Mitä lasielementti maksaa tänään on ihan eri hinta?

Jos puitteet on kunnossa elementin tilaaminen on halvin ja nopein tapa parantaa energiatehokkuutta

Yksi asia mitä pitää ottaa huomioon vanhoissa lämpölaseissa on niiden eristävyys, liimamassa joka kiinnittää lasit toisiinsa kuivuu ajan myötä ja sen jälkeen on pelkät lasit kunnossa. Jos lasielementin väli huurtuu kun säät viilenee niin vaihtoon
 

hakane

Member
Ikkunasta lähtevä hukkalämpö takaisin sisälle ilmavirran mukana alipaineen avustamana?

Pieni reikä ylös tiivisteeseen\karmiin sisäpuolelle? On noita asennettavia räppänöitäkin. Ehkä pitäisi ulommaista kevyesti tiivistää yläosastaan, mutta uskaltaako.

Itsellä talossa vähän puutteellinen korvausilma niin laitoin kapeat räppänät ikkunoiden yläosaan pariin ylikuumaan huoneeseen (lähellä takkaa), mielessä oli jos niillä säästäisi siinä sivussa vähän. En ole ikinä ajatellut, että mittaisi onko siitä oikeasti säästöä. Päässä vain pähkäilin onko sillä ikkunan läpi päästämällä lämmöllä väliä, jos se imettäisiin takaisin sisälle.

Ei ainakaan ongelmia ole seurannut. Ei huurua pinnoilla eikä kosteutta välissä ja mikä parasta huonetta saa tarvittaessa viilennettyä rajustikin.
 

Raimo

Member
Piti kans nostaa esiin korvausilma, kun avaus 2-kertaisista laseista - talo lienee painovoimaisella IV:llä?
Media on pullollaan säästövinkkiä ja tiivistysohjetta, mutta esim. rintamamiestalossa saisi tiivistää umpeen vain keittiön ja ehkä muiden ”likaisten tilojen” lasit - tilojen joissa on poistoilmaventtiilit. Muissa huoneissa voi pitää tiivisteet ikkunoissa muuten kunnossa, mutta 50cm matkalta kaikki tiivisteet pois! Poikkeus on, jos taloon on jälkiasennettu seinän läpi korvausilmaventtiilit. Kellarissa voi tiivistää, jos sokkeleissa on tuuletusaukot.
PV-IV pitäisi toimia ihan samalla siirtoilman periaatteella puhtaista tiloista likaisten kautta hormiin.
Yleisimmät ilmanvaihtovirheet ovat moottorillinen liesituuletin tai kohdepoisto pesuhuoneesta seinän läpi, jolloin konevoima pysäyttää tai jopa kääntää poistohormin korvausilmaksi. Kellarissa tuo käy kesällä muutenkin ihan ominaisuutena, ellei hormia lämmitetä. Sitten kun tuollainen liesituuletin pysäytetään, se muuttuukin korvausilmakanavaksi ja ilman laatu on rasvasontaisen kanavan laatua. Näillä tunaroinneilla saadaan kätevästi sisäilman höyry tappiin niin lujasti, että ulkoverhouksen maalit irtoaa.

Mutta muuten lisälaseja voi tsempata. Viritys on onnistunut, jos teho laskee alle 5%. Uuden isonkin ikkunan saa noi 500-700€ MSEA, kunhan pysyy kaukana ilkunakauppiaista. 2018 rakentaessani 24 ikkunaa ja 3 terassiovea maksoi 9.000€. Raitisilmaventtiilit nostaisi toki hintaa, mutta aika ei ole tuplannut ikkunoiden hintaa.
 

Savonius

Well-known member
Jos haluaa tehdä vanhasta sisäpokasta lämpölasia vastaavan , tai itse asiassa hiukan paremman, se on helppo tehdä. Sähkömiehet käyttävät pintajohtojen kiinnitykseen muovista kiinnikettä jossa on naula valmiina. Näiden varaan voidaan sisäpokan ulkopuolelle kiinnittää lasi jonka mitat ovat pari senttiä pokan valoaukkoa suuremmat. Lasi lepää muovin varassa sisäpuoli pokaa vasten. Lasin kanttiin pokaa vasten vedetään akryyli tiivistemassa. Homma kannattaa tehdä pikku pakkasella jolloin lasien väliin jäävään ilmaan jää vähän kosteutta. Ero yksilasisen sisäpokan ja kaksilasisen välillä on huikea.
Tein tuollaisen homman muutama vuosi takaperin eikä mitään ongelmia ole ilmennyt. Huvittavinta on että sisältäpäin katsoen ei mistään erota että pokassa on toinen lasi eikä oikein ulkoakaan. Lasien etäisyydeksi muodostuu noin 4cm joka on aika optimi eristyksen kannalta. Tein yhden pokan siten että porasin pienet reiät lasien väliin ja puhalsin sinne Argonia jolloin ilma lasien välissä vaihtui argoniksi. Ei sitä eroa huomaa joten se ei ollut vaivan väärti. Hinta/laatu oli varsin hyvä eikä 3mm lisälasin painoa juuri huomaa.

Käytin sitä pienelle johdolle tarkoitettua johdonkiinnikettä. Pikkuisen siitä joutui kärjestä napsaisemaan pois jotta lasi siihen istui.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös