Fronius Symo 5-M ja Haato 2-HM 230l. Ylituotto varaajaa lämmittämään ?

Moi!

Tässä kahlannut ketjuja täällä lävitse tunti tolkulla, mutta vastausta en ole löytänyt omaa pulmaani.

Eli tapaus olisi saada oma inventeri ohjaamaan ylituotettu sähkö lämminvesivaraajaan. Paneelien ja järjestelmän asentama sähkäri ei tienny edes sellaisen olevan mahdollista. Aikansa asiaa tutki mutta ei päässyt puuta pidemmälle.

Eli onko joku syventynyt noiden Froniuksien ominaisuuksiin ja mitä tarvitaan että vesivaraaja lämpenisi ylituottosähköllä päivisin ?

Sen on olen kyllä ymmärtänyt, että toinen termari ainakin tarvitaan aurinkosyöttöä varten jonka lämmöt on ylempänä (esim 60-80'c).

Varaajan oma termari on 55'c ja lämpenisi sitten verkkosähköllä kun arskaa ei ole tarjolla.

Mitenkä tästä etiäpäin? ???

Fronius Symo 5-M / 14 kpl 285w 3,99kwh
 

pere

Member
Fronius invertterissä on ainakin kuormituksen ohjaus toiminto.
Siellä on kylmä kytkin joka voidaan ohja päälle ja pois.
esimerkiksi
päälle kun tuotto ylittää 2000w
pois kun tuotto alittaa 1500w
rajat näinpäin siksi ettei räpsytä kokoajan
nämä arvot säädettävissä (käyttöohje)
Sitten tuolla koskettimella voidaan ohjata esim. kontaktoria joka kytkee sähköt varaajaan.
Itselläni on tuo toiminto käytössä.
 
Kiitos jo tästäkin vastauksesta.  :)

En tosiaan ole ammattisähkäri (vaikka nimimerkistä vois äkkiä niin päätellä.  ::)) mutta ymmärrän jo tuostakin jonkun verran.

Nuo ylä/alarajat asettamalla oltas jo oikealla suunnalla.

Se vaan että jos varaajan oma termari on siinä 55'c paikkeilla niin eikös se katkase lämmityksen vaikka sinne virtaa Symon kautta syöttäskin?

Sitä termariahan ei voi kääntää tappiinsa, koska jos aurinkoa ei ole niin sittenhän se jauhaa verkkosähköllä sitä koko ajan maximilleen (?)
 

pere

Member
SavonSähköSeppo sanoi:
Kiitos jo tästäkin vastauksesta.  :)

En tosiaan ole ammattisähkäri (vaikka nimimerkistä vois äkkiä niin päätellä.  ::)) mutta ymmärrän jo tuostakin jonkun verran.

Nuo ylä/alarajat asettamalla oltas jo oikealla suunnalla.

Se vaan että jos varaajan oma termari on siinä 55'c paikkeilla niin eikös se katkase lämmityksen vaikka sinne virtaa Symon kautta syöttäskin?

Sitä termariahan ei voi kääntää tappiinsa, koska jos aurinkoa ei ole niin sittenhän se jauhaa verkkosähköllä sitä koko ajan maximilleen (?)
Näihan se menee. Mutta jos voit tehdä sellaisen kytkennän että varaaja on päällä vain sen ajan
kun invertterin kuorman ohjaus on päällä. Niin sitten sitä vaaraa ei ole.
Kesäaikana tuo oletettavasti riittää mutta sitten talveksi on taas keksittävä jotain muuta.
Ja voihan ehkä kesälläkin olla päiviä jolloin aurinko ei riitä.
Minulla ei ole vielä kokemusta kun asensin paneelit vasta viime syyskuussa!
 
Jotain tuollasta juuri oman firman sähkärin kanssa tuumailtiin tuossa äsken. Vaihtokytkin hoitas sen homman.

Aika kivikautinen tapahan tuo ois hoitaa asia ja pitäs sit olla hököllä koko ajan asian kanssa et miten se lämminvesi riittää, mut alkuun nyt pääsis ainakin.

Jonkinlaista automaatiotahan sitä tuohon kaipailis ettei tarviis olla kyttäilemässä ja miettimässä asiaa enempää.

Sellanen hydridi-varaaja jossa aurinkokierukka ratkasis asian kerta laakista, mut omaan käyttöön se ei tilan takia käy + hankinta hinta aika korkea.

Tuumaillaan tuumaillaan...  ???

 
Tutkailin tuota varaajan termaria. Kysymys: Jos tuonne saisi ahdettua/rakennettua toisen termarin korkeammalle lämmölle (aurinkosähkö) niin voiko tuon "lämpöanturinpiuhan" jakaa kahdelle eri termarille? Tämä koska tuo putki jossa se on ylikuumenemis-suojan kanssa on aika täynnä. Sinne ei mahdu mitään laittamaan lisää.

Eikös anturinpiuhan (se puikko siellä johdon päässä) pitäs antaa oikea lämpö kuitenkin molemmille termareille?
 

Liitetiedostot

tengu

Member
SavonSähköSeppo sanoi:
Tutkailin tuota varaajan termaria. Kysymys: Jos tuonne saisi ahdettua/rakennettua toisen termarin korkeammalle lämmölle (aurinkosähkö) niin voiko tuon "lämpöanturinpiuhan" jakaa kahdelle eri termarille? Tämä koska tuo putki jossa se on ylikuumenemis-suojan kanssa on aika täynnä. Sinne ei mahdu mitään laittamaan lisää.

Eikös anturinpiuhan (se puikko siellä johdon päässä) pitäs antaa oikea lämpö kuitenkin molemmille termareille?
Eikös nuo termarit ole kapillaariputkilla eli sille ei voi tehdä mitään. Katoppa saisitko toisen anturin lykättyä vaikka eristeen ja rungon väliin jostain. Yhteen varaajaan tein niin . Pitää vaan huomioida että reagoi hitaammin kun putkessa sisällä oleva eli raja 5 - 10 alemmas mitä todellinen purkissa sisällä.
 
tengu sanoi:
SavonSähköSeppo sanoi:
Tutkailin tuota varaajan termaria. Kysymys: Jos tuonne saisi ahdettua/rakennettua toisen termarin korkeammalle lämmölle (aurinkosähkö) niin voiko tuon "lämpöanturinpiuhan" jakaa kahdelle eri termarille? Tämä koska tuo putki jossa se on ylikuumenemis-suojan kanssa on aika täynnä. Sinne ei mahdu mitään laittamaan lisää.

Eikös anturinpiuhan (se puikko siellä johdon päässä) pitäs antaa oikea lämpö kuitenkin molemmille termareille?
Eikös nuo termarit ole kapillaariputkilla eli sille ei voi tehdä mitään. Katoppa saisitko toisen anturin lykättyä vaikka eristeen ja rungon väliin jostain. Yhteen varaajaan tein niin . Pitää vaan huomioida että reagoi hitaammin kun putkessa sisällä oleva eli raja 5 - 10 alemmas mitä todellinen purkissa sisällä.
Tuollanen härvelihän siellä on. (Kuva) Eikös kapillaariputki ole sellanen jäykkä tanko?  Sellasiakin näkyy olevan myynnissä. Mut tuo ehdottamasi idea on kyllä varteenotettava.
 

Liitetiedostot

Perusmies

New member
Itsellä oli helpompi lähtötilanne, kun halusin käyttää ylituotantoa veden lämmittämiseen.
1-vaihe varaaja 300 l, teho 3kW. Ei yösähköä käytössä. Caruna netottaa, niin vaiheilla ei ole väliä.
Varaaja on kellokytkimellä päällä klo 11-20, oli aurinkoa tai ei. Invertterin teho 3,2kW. Kaikki aurinkosähkö + loput ostosähköä menee varaajaan kunnes vesi on lämmennyt termariasetukseen 75c. Riippuu vedenkulutuksesta, kauanko tuohon päivittäin menee. Toki varmaan hetken lämmittää illemmalla myös, kun vesi ehtii jäähtyä.
Tietty optimitilanteessa jatkaisi lämmitystä yli 75c, jos aurinkoa riittää. Mutta hyvin toimii aurinkoisina päivinä tälläkin systeemillä. Kustannus oli kellokytkin, joten takaisinmaksuaika oli noin kuukausi.

Sunnuntai vs. maanantai kulutus, kun maanantaina paistoi aurinko koko päivän.  liitteenä.
 

Liitetiedostot

Kiitos tästäkin vastauksesta. Mukava huomata että jeesiä tulee suunnalta jos toiseltakin.  :)

Tuo kellokytkin systeemi on ollut mielessä koko ajan tässä itselläkin. Edullisin ja helpoin ratkaisu. Mietityttää vaan siinä 2 asiaa:

1. Lämpimänveden riittävyys jos yöllä ei ole ole päällä. Vaikka oma varaaja on kyllä hyvin eristetty jollain "freonieristeellä" että hukkalämpö on pientä. Että jos aamulla haluaa käydä suihkussa niin..

2. Tuo termarin lämpötilan asettaminen kellotuksella.
Ihan maximilleenhan (omassa 80'c) se aurinko sais sitä lämmittää kaikella virralla mitä kehittyy paneeleista.

Aurinkoisilla päivällä homma erittäin bueno ja lämmintä vettä riittää varmasti hyvin seuraavaankin päivään. Sais kaiken energian sinne eikä myyntiin pilkkahintaan.

Se vaan että jos kellotusajalle ei satukkaan aurinkoenergiaa niin varaaja lämpiää sit sinne 80'c ostosähköllä joka taas ei kuulosta kovin hyvälle ollenkaan. Et tuleeko siitä sitten miten  säästöjä +/- 0?

Jos termarin pitäs siinä 55'c missä nyt on niin olisko siinä mitä ideaa sitten kellottaa se varaaja päälle päiväksi tuohon lämpöön? Olisi aurinkoa tai ei niin tilanne ois +/- 0 tän hetkiseen.

Kimuranttia mutta koko ajan homma etenee. Kiitos foorumilaisten.  :)
 

don

Member
Moro

Onko yksinkertaisesti järjestettävissä niin että systeemi haistelisi sen että kuumempaan lämpötilaan lämmittämiseen sähkön on tultava auringosta ja jos sieltä ei tule sähköä lämmitetään vain siihen alempaan lämpötilaan asti ostosähköllä?
 
don sanoi:
Moro

Onko yksinkertaisesti järjestettävissä niin että systeemi haistelisi sen että kuumempaan lämpötilaan lämmittämiseen sähkön on tultava auringosta ja jos sieltä ei tule sähköä lämmitetään vain siihen alempaan lämpötilaan asti ostosähköllä?
Juuri tuostahan tässä on kyse! Bullseye!

Mitenkä sen vaan saisi toimimaan? Joku fiksu varmasti osaisi sen kertoa/tehdä.

Jotenkin omalla ymmärryksellä se tarvitsisi sen toisen termarin?

Ja jotenkin olen ajatellut että tuollainen systeemi olisi se kaikista paras ja varmin, että verkkovirta ja alempi lämpötila on siellä pohjalla ja sit auringolla boostailtas lämmöt korkeammalle jos sitä on tarjolla.
Ei tarviis mitään kytkimiä tai kelloja tai muutenkaan vahtia systeemiä.
 
https://www.marlec.co.uk/product/solar-iboost/?v=f0aa03aaca95

Tuossa mielenkiintoinen mötikkä. Jotenkin tuntuu että liian hyvä ollakseen totta.

Ja toinen malli:

http://terosiintoharju.com/solic-200.html

Se vaan että onko tuossa Froniuksessa joku samantyyppinen ohjaus?
 

Perusmies

New member
SavonSähköSeppo sanoi:
1. Lämpimänveden riittävyys jos yöllä ei ole ole päällä. Vaikka oma varaaja on kyllä hyvin eristetty jollain "freonieristeellä" että hukkalämpö on pientä. Että jos aamulla haluaa käydä suihkussa niin..
Alkuun kokeilin laittaa kellolla varaajan päälle vain muutamaksi tunniksi per päivä. Se ei pidemmän päälle riittänyt, muutaman päivän päästä ei enää ehtinyt lämmittää riittävästi, kun oli kertynyt edellisiltä päiviltä "velkaa".
Nyt on max 9. tuntia päällä, niin 27 kWh:lla lämmittäisi vettä 5->75 astetta sen koko tilavuuden 300 litraa verran, jos en ihan väärin laskenut. Ei ole enää lämmin vesi aamulla loppunut.
En ole kovin tarkkaan seurannut, kauanko varaaja lämmittää, mutta ehkä noin 2-4 tuntia riippuen päivässä tuntikulutuskäppyröistä tulkiten.

Varaajassa (OSO SX 300) on kaksi 3kW vastusta, lämmittää yläosan ensin ja vaihtaa sitten alavastukseen. Toinen vaihtoehto on säästömoodi, että lämmittää vain yläosan. Varmaan pitää olla kaksi termostaattiakin sitten. Tähän ehkä saisi viriteltyä niin, että yläosa lämpenisi ostosähköllä ja alaosan vastusta käytettäisiin lämmittämään loppuja, jos on aurinkoa tarjolla. Noh, en ole sähkömies, niin en ryhdy virittelemään.
 
Kuulostaa tuokin ihan toimivalle. Miten olet ratkaissut esim useamman peräkkäisen pilvisen/sadepäivän, kun sähköä ei tule paneeleilta ja termari on siellä 75'c? Annat lämmittää ostosähköllä samaan lämpöön vai mitenkä? Se tässä itseä askarruttaa.
 

Pepi

Member
Onko tuossa varaajassa sit ylä ja ala vastukselle myös omat termostaatit?
Jos on niin verkko syöttää ylävastusta ja lämpötila vähä alemmas ja sit kontaktorin kautta alavastus ja kontaktoria ohjaa fronius. Sit vaan termari isommalle.
 

Perusmies

New member
SavonSähköSeppo sanoi:
Kuulostaa tuokin ihan toimivalle. Miten olet ratkaissut esim useamman peräkkäisen pilvisen/sadepäivän, kun sähköä ei tule paneeleilta ja termari on siellä 75'c? Annat lämmittää ostosähköllä samaan lämpöön vai mitenkä? Se tässä itseä askarruttaa.
Termostaatti on tehdasasetuksilla ohjeen mukaan 75 asteelle säädetty. En ole siihen koskenut. Ohjekirja suosittelee vähintään 65 astetta, niin ero 65/75 ei ehkä ole suurensuuri lämpöhukan suhteen, kun varaaja vaikuttaisi olevan kohtuullisen hyvin eristetty ja jos hukka kasvaa lineearisesti lämpötilan mukaan (ero huoneilmaan 45 vs 55 astetta).
EN 12897 mukainen lämpöhäviö varaajalle on 65-asteella 85 wattia valmistajan mukaan. Jos oikein laskin tarkoittaa, että noin 2 kWh verran karkaa huoneilmaan vuorokaudessa. Ja ero 65/75 hukkalämmössä olisi vuodessa 150 kWh (josta yli puolet hyödyntyy lämmityskaudella).
Aurinkoisina päivinä tulee etua max euro päivässä karkeasti laskettuna siihen verrattuna, että ylijäämäsähkö menisi verkkoon. Ei tällä nyt ihmeitä säästetä, mutta kotiinpäin kuitenkin.

Jos varaajan lämpöhäviön tietää ja keskimääräiset vedenkulutukset + aurinkotunnit/tuoton, niin pystynee laskemaan, mikä olisi optimi varaajan lämpötila esim. ajalla huhti-syyskuu.
(tai voi ainakin yrittää laskea).
 

jolla

Member
lämmönhukka on pieni menetys vs jos sen korkeamman lämpötilan hyödyn voi käyttää itse myöhemmin
minä yleensä jo lämmitän kun varaajan ylälämpö laskee tuonne 75°c, normaalisti lämmitän ~100°c . siitä saa useita päiviä ylimääräistä lämpöä. lämpöhukka on marginaalinen verrattuna hyötyyn
 
Ylös