Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Foorumi
Energiakeskustelu
Muut luonnon energiat
Energian tuotto Peltier-elementillä
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="Puuha" data-source="post: 21893" data-attributes="member: 22"><p>Kriittinen lämpötila kylmälaitteiden kompuran toiminnan kannalta on +-0 astetta ja sen alle mentäessä kompura ei enää jaksa käynnistyä. Syy johtuu kompurassa käytettävissä öljyissä jotka ovat tuossa lämpötilassa niin paksut että voivat estää jo käynnistymisen. En itsekkään alle +10 asteen tilaan sijoittaisi kylmälaitetta ellei sitä ole tarkoitettu toimimaan kylmemmissä olosuhteissa. Monessa kylmälaitteessa on myös kompuran päällä kondensioveden haihdutuskaukalo. Lämpötilan laskiessa kompuran lämpö ei riitä haihduttamaan kiertynyttä kondensiovettä vaan kaukalo tulvii valuttaen vedet kompuran päälle. Vesi ja sähkö ei ole koskaan hyvä yhdistelmä myös lattiapinnat saa näin pilalle. Se muutaman euron säästö vaihtuu näin satojen eurojen laskuksi.</p><p></p><p>Kokemuksesta voinen sanoa sillä yksi rakennus meinasi palaa itsellä onneksi havaitsin savun ja myös muutama vuosi eteenpäin naapurilla tapahtui samoissa olosuhteissa vastaavasti. Tilojen lämpötilat tapahtuma hetkellä alle +10 astetta ja kylmälaitteiden ikä alle 5 vuotta.</p><p></p><p>Aikaisemmin kompurat olivat parempia käynnistyvyydeltään koska olivat tehottomampia kylmäaineen siirron osalta nykyisiin verrattuna mutta taas vastaavasti kylmälaitteiden eristys oli taas heikommat. Laadukkuutta verrattaessa voidaan siis olla kahta mielipuolta mihin painottaa oman näkemyksen laadukkuudesta. Vanhat laitteet kun kuluttivat kaksin kolminkertaisesti nykyisiin laitteisiin verrattuna normaaliolosuhteissa ja suurin syy huonommassa eristyksessä.</p><p></p><p>Jos lähdetään ajattelemaan kylmälaitteen rakennetta on se jo aika typerästi tehty energiataloutta ajatellen. Kompura on useasti kaapin alla. Näin sen aiheuttama lämpö on suoraan kaappia lämmittävä kun vielä huomioidaan että kompura on yleensä myös koteloitu kylmälaitteen sisään. Kompuran siirtäminen kaapin päälle vähentäntää kaapin lämpenemistä sekä myös ei lämmitä takana olevan lauhduttimen jäähdytysilmaa. Kaapin lauhdutin on monesti siellä takaseinässä tai sitten vastaavasti lahduttimena käytetään integroidusti ulkokuorta. Liian tiukka sovite ettei ilma pääse kiertämään lisää sitä sähkönkulutusta ja nykyään monet keittiökalusteiden valmistajat eivät tätä huomioi, jolloin kaapiston ja kylmälaitteen väliin voi jäädä vain muutaman millin rako mikä ei riitä riittävän tuuletuksen takaamiseen. Myös kaapistot ovat monesti liian umpinaiset ylhäältä jolloin ilma ei pääse myöskään kiertämään kylmälaitteen takana.</p><p></p><p>Kylmälaitteiden jäähdytyksessä syntyvä lämpö kannattaa pitää kyllä talossa sisällä eikä johtaa suoraan ulos. Se syntynyt lämpö kun korvaa muuta lämmitystarvetta ja molempia tarvitaan joka tapauksessa suurimman osan vuodesta.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Puuha, post: 21893, member: 22"] Kriittinen lämpötila kylmälaitteiden kompuran toiminnan kannalta on +-0 astetta ja sen alle mentäessä kompura ei enää jaksa käynnistyä. Syy johtuu kompurassa käytettävissä öljyissä jotka ovat tuossa lämpötilassa niin paksut että voivat estää jo käynnistymisen. En itsekkään alle +10 asteen tilaan sijoittaisi kylmälaitetta ellei sitä ole tarkoitettu toimimaan kylmemmissä olosuhteissa. Monessa kylmälaitteessa on myös kompuran päällä kondensioveden haihdutuskaukalo. Lämpötilan laskiessa kompuran lämpö ei riitä haihduttamaan kiertynyttä kondensiovettä vaan kaukalo tulvii valuttaen vedet kompuran päälle. Vesi ja sähkö ei ole koskaan hyvä yhdistelmä myös lattiapinnat saa näin pilalle. Se muutaman euron säästö vaihtuu näin satojen eurojen laskuksi. Kokemuksesta voinen sanoa sillä yksi rakennus meinasi palaa itsellä onneksi havaitsin savun ja myös muutama vuosi eteenpäin naapurilla tapahtui samoissa olosuhteissa vastaavasti. Tilojen lämpötilat tapahtuma hetkellä alle +10 astetta ja kylmälaitteiden ikä alle 5 vuotta. Aikaisemmin kompurat olivat parempia käynnistyvyydeltään koska olivat tehottomampia kylmäaineen siirron osalta nykyisiin verrattuna mutta taas vastaavasti kylmälaitteiden eristys oli taas heikommat. Laadukkuutta verrattaessa voidaan siis olla kahta mielipuolta mihin painottaa oman näkemyksen laadukkuudesta. Vanhat laitteet kun kuluttivat kaksin kolminkertaisesti nykyisiin laitteisiin verrattuna normaaliolosuhteissa ja suurin syy huonommassa eristyksessä. Jos lähdetään ajattelemaan kylmälaitteen rakennetta on se jo aika typerästi tehty energiataloutta ajatellen. Kompura on useasti kaapin alla. Näin sen aiheuttama lämpö on suoraan kaappia lämmittävä kun vielä huomioidaan että kompura on yleensä myös koteloitu kylmälaitteen sisään. Kompuran siirtäminen kaapin päälle vähentäntää kaapin lämpenemistä sekä myös ei lämmitä takana olevan lauhduttimen jäähdytysilmaa. Kaapin lauhdutin on monesti siellä takaseinässä tai sitten vastaavasti lahduttimena käytetään integroidusti ulkokuorta. Liian tiukka sovite ettei ilma pääse kiertämään lisää sitä sähkönkulutusta ja nykyään monet keittiökalusteiden valmistajat eivät tätä huomioi, jolloin kaapiston ja kylmälaitteen väliin voi jäädä vain muutaman millin rako mikä ei riitä riittävän tuuletuksen takaamiseen. Myös kaapistot ovat monesti liian umpinaiset ylhäältä jolloin ilma ei pääse myöskään kiertämään kylmälaitteen takana. Kylmälaitteiden jäähdytyksessä syntyvä lämpö kannattaa pitää kyllä talossa sisällä eikä johtaa suoraan ulos. Se syntynyt lämpö kun korvaa muuta lämmitystarvetta ja molempia tarvitaan joka tapauksessa suurimman osan vuodesta. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Muut luonnon energiat
Energian tuotto Peltier-elementillä
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös