Energian tuotto Peltier-elementillä

Aate

New member
Kannatta malttaa ja odottaa hetki.

Autovalmistajilta on tulossa noita seebeck ilmiöön perustuvia elementtejä pakoputkistoihin.

Esim. Volkkarin suunnittelupöydällä on kenno joka tulee pakoputkistoon katalysaattorin perään.
Tuolle olisi suunniteltu jopa niin kovaa tehoa kuin 350 W eli korvaa jatkossa auton laturin. Ilmeisesti tarvitsee pakokaasun lämmön lisäksi jäähdytyspuhalluksen jotta tuottaa hyvin sähköä.  Kenno on putken ympärille muotoiltu lammellisto.  Tuosta on jokaisen pellepelottoman hyvä lähteä kehittämään mökeille laitteita.
 

Puuha

Active member
asiaa aina sillointällöin sivusilmällä seuraten ja tutkien on aika paljon uutta mielenkiintoista tullut vastaan.

meni jonkinaikaa että ymmärsi sen että elementin maksimilämpö ei ole sama mikä voi olla lämmönlähteen teho. vaikka elementti kestäisi vain 125 astetta lämpöä voidaan siihen pukata lämpöä 300 astetta kunhan huolehditaan että elementin lämpö ei nouse maksimilämmön yli. teho kuitenkin tulee siitä että mitä enemmän lämpötehoa saadaan menemään peltierin läpi sitä enemmän peltier tuottaa sähkötehoa. itsellä ei matemaattiset tiedot riitä laskemaan millä teholla peltier pystyy teoriassa siirtämään lämpötehoa ettei elementin lämpötila nouse yli kriittisen pisteen. kokeilu tulee liian arvokkaaksi joten se ei ole oikea tie.

mielessä pyörii suppilo piippuun johon elementit kiinni jolloin talvisin olisi mahdollisuus saada akustoon jonkinverran virtaa lämmityksen yhteydessä. piipun päässä savukaasut ovat vielä 120-200 asteen lämpöisiä ja talvisin ulkoilman lämpötila pyörii 10-30 pakkasasteen paikkeilla jolloin lämpötilaeroiksi voidaan saada kohtuu helposti 120-200 astetta. pitäisi vain jollain opilla saada laskettua heatsinkin koko kuumalle puolen jotta mahdollisimman hyvin saataisiin lämpöä savukaasuista ja ennen kaikkea että jäähdytys olisi kylmällä puolen riittävä. sitä kautta pääsisi käsiksi onko mitään järkeä.
 

EETU Sakari

New member
Sitten on tällainen vedestä pyydystävä uutuus. Muita lämpötilatasoja ja voltteja ei kerrota, mutta menevä vesi voi olla vaikka 90 astetta ja 10 cm pätkä tuottaa 1,3 W ja kuution tötteröstä 10 kW.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/hukkalammosta+energianlahde+ndash+termosahkoiset+putket+tekevat+sahkoa+kuumasta+vedesta/a867798?s=u&wtm=tt-04012013
 

Puuha

Active member
eikä tietenkään puhuta hinnasta eikä myöskään siitä paljonko energiaa hukkuu lämpimän veden sekä jäähdytys veden pyöritykseen. ei myöskään mainita sitä että lämpötilaero on tuolla tuotolla 80 astetta. tt:n artikkelien tasoa. hehkutetaan mutta taustat jäävät epäselviksi kuten yleensä kyseisen lehden artikkeleissa.
 

avensi

Active member
Kuinkas tässä peltier kokeilussa sitten kävikään ?
Tuliko niitä voltteja ja ampeereita ?

ps :eek:nko nää samoja ?
http://www.ebay.com/sch/i.html?_from=R40&_sacat=0&_nkw=Thermoelectric%20peltier&rt=nc&LH_FS=1&_trksid=p2045573.m1684
 

Puuha

Active member
on samankaltaisia. halvoilla et tee yhtään mitään energiantuotossa koska ovat TEC-elementtejä vaan ovat tarkoitettu viilennykseen/lämmitykseen. esimerkiksi kylmälaukuissa.

oikeita sekä lämpöjä kestäviä TEG-elemettejä löydät http://thermoelectric-generator.com/shop-page/ hinnat ovat kymmenkertaiset TEC vs. TEG elementeillä.

 

avensi

Active member
Onko näillä tec ja teg peltierillä mahdollista polttaa led lamppua ?
Kuinka kylmää tai lämmintä tarvii että led 12v 4w palaisi  ?
 

denzil dexter

Active member
avensi sanoi:
Onko näillä tec ja teg peltierillä mahdollista polttaa led lamppua ?
Kuinka kylmää tai lämmintä tarvii että led 12v 4w palaisi  ?
On, ja vähän muutakin.

Tässä esim 70-wattinen, jolla voisi jo jonkinlaista hätäsähköä ylläpitää:

http://www.tegpower.com/pro7.htm

Tuo venäläinen firma tekee mitä tahansa teg-laitteita, esimerkiksi puuhellan päälle laitettava vesikattila, joka vedenlämmityksen sivutuotteena tekee 20-40W teholla sähköä.

http://www.telgen.ru/index.html

Näissä kannattaa huomioida se, että vaikka sähköntuotannon "hyötysuhde" on hyvin pieni, ei sillä ole mitään väliä silloin, jos lämpöä tuotetaan joka tapauksessa. Silloin "hyötysuhde" on 100%.
 

mikko

New member
denzil dexter sanoi:
Tässä esim 70-wattinen, jolla voisi jo jonkinlaista hätäsähköä ylläpitää:

http://www.tegpower.com/pro7.htm
Jenkkituote muistuttaa mitoiltaankin alibaba tuotteelta: http://www.alibaba.com/product-detail/70-Watts-24-V-DC-Hot_702449190.html?spm=a2700.7724838.0.0.33hguW ja vastaava 100 wattinen. Hieman taitaa mitat ylittää hakekattilan polttimen vastakkaisen puolen läpivientilevyn dimensiot.
Joku kauppapaikkaa käyttänyt voisi selvittää jos irtoaisi ihan pilkkahintaan. Jajos rahtikulut poikkeuksellisesti ylittää kotimaan rahtikulut niin saattaisin olla kiinnostunut kuluja jakamaan.
 

Puuha

Active member
sitten kannattaa muistaa se että jos pelataan kokoajan dtmax. välittömässä läheisyydessä on elementin ikä n. 5-8 vuotta. taas jos lämpötilaeroa tiputetaan vaikka 50 astetta tuplaa se lähes aina elinkaaren.
 

Savonius

Active member
Tilasin muutama vuosi sitten neljä TEG peltieriä kiinasta. Niissä ratkaisee lämpötilaero. Maksimiteho tulee 70 asteella. Huonelämmössä tuo ero syntyy helposti jäähdyttämällä hiilihappojäällä.
Mittailin tuon puhaltimen, pyörii tuossa hellan päällä noin 1300r/min, yläosa 157 astetta, alaosa 248 astetta. Pohjassa oleva bi-metalliluiska antaa täyden noston eli irrottaa jalustan toisen reunan kuumasta pinnasta noin 375 asteessa.
Muuten, potkuri pyöri noin 1r/min 17asteen lämpötilaerolla. Mittauslaitteena laser laite.
 

Pelletti

New member
Tuli sellainen mieleen että mitä jos tällaisen peltier-elementin panisi antamaan lisäjäähdytystä jääkaapille?

Taustoitan vähän: Asun vanhassa talossa missä jääkaapin takana on reikä ulkoseinän läpi. Tällä on varmaan aikanaan ajateltu lisättävän jääkaapin lauhduttimen jäähtymistä. Liekö käytössä ollut jopa sellainen luonnon oma viileäkaappi aikanaan samalla paikalla, mene tiedä. Niitähän saattaa vieläkin nähdä vanhoissa taloissa, reikiä seinässä, joista viileä kaappi on jäähtynyt. Jääkaappini, joka on siis tuota rei´äillistä seinää vasten, on koteloitu ympäriltä lastulevykaappiin ihan perus keittiökaapin tavoin. Ilman kierto alta ja päältä. Tuli mieleen että jos aurinkopaneelin laittaisi tuottamaan sähköä tuollaiselle peltier-elementille, joka olisi kiinnitetty jääkaapin lauhduttimeen, peltier-elementtiin alumiinisiili ja tuuletin ja vaikka vielä toinen tietokonetuuletin tuon ulkoseinän rei´än kohdalle niin tehostaisiko tämä jääkaapin jäähdytystä? Samalla ilmankierto jääkaapin takana tehostuisi, mikä lisäisi normaalia jääkaapin lauhduttimen tehoa. Ja kaiken lisäksi talon ilmanvaihto paranisi tuon ulkoseinän ja tietokonetuulettimen läpi kulkevan ilman vaikutuksesta.

Mitään muuta järkevää tekoa en aurinkosähkölle nyt keksi talossani. Tuo kuvaamani järjestely toimisi omillaan ilman mitään energian varastointeja ja olisi sopivan kokoinen näprättävä. Harrastusmielessä liikkeellä. Tietenkin lisäviilennyt toimisi vain kun aurinko paistaa mutta talvella ja pimeään vuodenaikaan ei viilennystehoa eikä ilmanvaihtoa niin paljon tarvitakaan kuin kesällä. Onhan näitä auringon lämpöä sisälle pukkaavia tuulettimia, kaupallisiakin kuten Solar Vent, mutta en haluaisi tehdä lisää reikiä ulkoseinään näiden takia koska silloin kun se SolarVent ei käy, on ulkoseinässä edelleen se reikä josta ilma karkaa pihalle. Lisäksi tuolla aiemmin kuvaamallani systeemillä saisin hyödynnettyä tuota jääkaapin takana jo valmiiksi ulkoseinässä olevaa reikää.

Ajatuksia?
 

Aurinkoinen

New member
Pelletti sanoi:
Tuli sellainen mieleen että mitä jos tällaisen peltier-elementin panisi antamaan lisäjäähdytystä jääkaapille?

Taustoitan vähän: Asun vanhassa talossa missä jääkaapin takana on reikä ulkoseinän läpi. Tällä on varmaan aikanaan ajateltu lisättävän jääkaapin lauhduttimen jäähtymistä. Liekö käytössä ollut jopa sellainen luonnon oma viileäkaappi aikanaan samalla paikalla, mene tiedä. Niitähän saattaa vieläkin nähdä vanhoissa taloissa, reikiä seinässä, joista viileä kaappi on jäähtynyt. Jääkaappini, joka on siis tuota rei´äillistä seinää vasten, on koteloitu ympäriltä lastulevykaappiin ihan perus keittiökaapin tavoin. Ilman kierto alta ja päältä. Tuli mieleen että jos aurinkopaneelin laittaisi tuottamaan sähköä tuollaiselle peltier-elementille, joka olisi kiinnitetty jääkaapin lauhduttimeen, peltier-elementtiin alumiinisiili ja tuuletin ja vaikka vielä toinen tietokonetuuletin tuon ulkoseinän rei´än kohdalle niin tehostaisiko tämä jääkaapin jäähdytystä? Samalla ilmankierto jääkaapin takana tehostuisi, mikä lisäisi normaalia jääkaapin lauhduttimen tehoa. Ja kaiken lisäksi talon ilmanvaihto paranisi tuon ulkoseinän ja tietokonetuulettimen läpi kulkevan ilman vaikutuksesta.

Mitään muuta järkevää tekoa en aurinkosähkölle nyt keksi talossani. Tuo kuvaamani järjestely toimisi omillaan ilman mitään energian varastointeja ja olisi sopivan kokoinen näprättävä. Harrastusmielessä liikkeellä. Tietenkin lisäviilennyt toimisi vain kun aurinko paistaa mutta talvella ja pimeään vuodenaikaan ei viilennystehoa eikä ilmanvaihtoa niin paljon tarvitakaan kuin kesällä. Onhan näitä auringon lämpöä sisälle pukkaavia tuulettimia, kaupallisiakin kuten Solar Vent, mutta en haluaisi tehdä lisää reikiä ulkoseinään näiden takia koska silloin kun se SolarVent ei käy, on ulkoseinässä edelleen se reikä josta ilma karkaa pihalle. Lisäksi tuolla aiemmin kuvaamallani systeemillä saisin hyödynnettyä tuota jääkaapin takana jo valmiiksi ulkoseinässä olevaa reikää.

Ajatuksia?
Talvella voi helposti tehostaa jääkaapin viilennystä kahdella vedellä täytetyllä  5 litran kanisterilla. Kanisterit ulos jäätymään ja sen jälkeen toinen kanikka jääkaappiin. Aaamuin illoin vaihtaa kanisterin, niin eipä jääkaapin kompressori kovin useasti hyrähtele käyntiin. Viitseliäisyyttä hieman vaatii, mutta mitä emme tekisi energiansäästön eteen.
 

kotte

Active member
Pelletti sanoi:
Tuli sellainen mieleen että mitä jos tällaisen peltier-elementin panisi antamaan lisäjäähdytystä jääkaapille?

Ajatuksia?
Tuo peltierelementti ei toimi noin käytettynä ollenkaan tehokkaasti. Elementtejä tarvittaisiin paljon (jotta edes jääkaapin kuluttaman sähkön saisi vähentymään sen sijaan että se lisääntyisi kasvaneen lämmönsiirtovastuksen takia) ja ne vievät sen jälkeen moninkertaisesti sähköä siihen nähden, mitä jääkaappi.

Jotakin järkeä voisi olla asiallisen puhaltimen lisäämiseen seinän aukoista (kai niitä sentään on kaksi? Yhdestä ei paljon iloa ole) kuumimman kesän ajaksi. Talvella jääkaapinkin hukkalämpö kannattaisi tyypillisesti jättää tupaa lämmittämään (on tavallaan ilmaista sivutuotetta). Talvella lisääntyneestä tuuletuksesta saisi hyötyä vain, jos jääkaapin ympärille rakennetaan hyvin lämpöeristetty komero (jolloin jääkaappia ei tarvitse jäähdyttää sähköllä) ja rakennuksen lämmitys on ratkaistu energiatehokkaammin kuin suoralla tai varaavalla sähköllä tai öljyllä (siis puulla tai lämpöpumpuilla esimerkiksi).
 

Pelletti

New member
kotte sanoi:
Pelletti sanoi:
Tuli sellainen mieleen että mitä jos tällaisen peltier-elementin panisi antamaan lisäjäähdytystä jääkaapille?

Ajatuksia?
Tuo peltierelementti ei toimi noin käytettynä ollenkaan tehokkaasti. Elementtejä tarvittaisiin paljon (jotta edes jääkaapin kuluttaman sähkön saisi vähentymään sen sijaan että se lisääntyisi kasvaneen lämmönsiirtovastuksen takia) ja ne vievät sen jälkeen moninkertaisesti sähköä siihen nähden, mitä jääkaappi.
Nyt ei ihan auennut. Tarkoitatko että peltier-elementit lämmittäisivät lauhdutinta vai mistä tuo jääkaapin lisääntynyt lämmönsiirtovastus syntyy? Itse peltier-elementtien ja niiden tuulettimien tai ulkoseinän reikään laitetun tuulettimen sähkönkulutuksesta en niin suurta muretta kantaisi. Kirjoitinhan, että toimisivat aurinkosähköllä. Koetin keksiä miten sitä aurinkosähköä voisi pienimuotoisesti käyttää. Ja jääkaappiahan tarvitaan aina, vuoden ympäri.

Tietenkin paras olisi jos voisi parista kapeasta porakoneen rei´ästä asentaa jääkaapin lauduttimen ulos, ulkoseinälle, joka minulla on räystään alla talon pohjoispuolella. Mutta kun ei ole kylmälaiteasentajan papereita niin lähti ajatukset tällaisen kanssa askartelemaan.

kotte sanoi:
Jotakin järkeä voisi olla asiallisen puhaltimen lisäämiseen seinän aukoista (kai niitä sentään on kaksi? Yhdestä ei paljon iloa ole) kuumimman kesän ajaksi. Talvella jääkaapinkin hukkalämpö kannattaisi tyypillisesti jättää tupaa lämmittämään (on tavallaan ilmaista sivutuotetta). Talvella lisääntyneestä tuuletuksesta saisi hyötyä vain, jos jääkaapin ympärille rakennetaan hyvin lämpöeristetty komero (jolloin jääkaappia ei tarvitse jäähdyttää sähköllä) ja rakennuksen lämmitys on ratkaistu energiatehokkaammin kuin suoralla tai varaavalla sähköllä tai öljyllä (siis puulla tai lämpöpumpuilla esimerkiksi).
No tuuletustahan tarvitaan aina, mutta painovoimaisessa ilmanvaihdossa etenkin kesällä olisi hyvä tuulettimellakin vaihtaa ilmaa ulospäin. Ei kai se jääkaapin lauhduttimesta poistuva lämmin ilma mitään ilmaista ole? Nimittäin siinä mielessä että jos lauhdutin sijaitsisi kuvaamallani tavalla pihalla pakkasessa, ei energiaa itse sisällä olevan jääkaapinkaan viilennykseen kuluisi niin paljoa. Samoin kuin ei kulu sähköä niin paljon jos koko jääkaappi sijaitsisi pihalla, tai kuten minulla, arkkupakastin on lämmittämättömässä autotallissa. Lisäksi jos lämmitys on ratkaistu halvemmalla energianlähteellä kuin suora sähkö, ei sähköllä lämmittämisestä jaakaapilla ole tällöin hyötyä, päinvastoin. Mutta kun sitä lauhdutinta ei saa ulos, ajattelin, saisiko ne peltier-elementit tuotua sisälle jääkaapin lauhdutinta viilentämään?

En ole mistään löytänyt asiasta keskustelua. Kai nyt joku sentään on jollain tavoin tuunannut kylmälaitteitaan vähemmän sähköä kuluttaviksi?
 

Jussi

Member
Pelletti sanoi:
En ole mistään löytänyt asiasta keskustelua. Kai nyt joku sentään on jollain tavoin tuunannut kylmälaitteitaan vähemmän sähköä kuluttaviksi?
Ihan varmastikin. Mutta peltierillä se ei onnistu, sillä saat vain kulutuksen lisääntymään(ostoenergialla tehtynä). Auringolla peltierin käyttö tuossa ei ole kustannusvastaavaa, eikä peltierin kylmäpää suostu kylmenemään lämmintä lauhdutinta vasten.
Joku hyvin pienellä energialla toimeentuleva lisähelpotus lauhduttimelle, tai sitten täysin ilmainen energialähde. Kaapin eristeen lisäys ja lämpimän tavaran lisäämisen minimointi.
 

kotte

Active member
Pelletti sanoi:
Nyt ei ihan auennut. Tarkoitatko että peltier-elementit lämmittäisivät lauhdutinta vai mistä tuo jääkaapin lisääntynyt lämmönsiirtovastus syntyy?
Peltier-elementti haittaa lämmön siirtymistä jääkaapin lauhduttimesta, ellei sen lämmönsiirtokyky ylitä lauhduttimen luovuttamaa lämpömäärää. Normaali jääkaapin lauhdutin vaatii useiden satojen wattien siirtämistä pois, jottei sen lämpö kohoa. Jos sen yrittää tehdä peltierelementillä (jonka jäähdytys-COP on alle ykkösen), täytyy Peltieristä johtaa sen tuottaman hukkalämmön kanssa jopa lähes kilowatin verran tehoa, minkä hukkaaminen ei onnisti pienestä raosta ja pienellä tuulettimella.
Pelletti sanoi:
No tuuletustahan tarvitaan aina, mutta painovoimaisessa ilmanvaihdossa etenkin kesällä olisi hyvä tuulettimellakin vaihtaa ilmaa ulospäin. Ei kai se jääkaapin lauhduttimesta poistuva lämmin ilma mitään ilmaista ole? Nimittäin siinä mielessä että jos lauhdutin sijaitsisi kuvaamallani tavalla pihalla pakkasessa, ei energiaa itse sisällä olevan jääkaapinkaan viilennykseen kuluisi niin paljoa. Samoin kuin ei kulu sähköä niin paljon jos koko jääkaappi sijaitsisi pihalla, tai kuten minulla, arkkupakastin on lämmittämättömässä autotallissa. Lisäksi jos lämmitys on ratkaistu halvemmalla energianlähteellä kuin suora sähkö, ei sähköllä lämmittämisestä jaakaapilla ole tällöin hyötyä, päinvastoin. Mutta kun sitä lauhdutinta ei saa ulos, ajattelin, saisiko ne peltier-elementit tuotua sisälle jääkaapin lauhdutinta viilentämään?
Noilla ehdoilla voi päästä omilleen, jos välttyy mainittujen viritelmien aiheuttamalta lämpöhukalta talven lämmityskeleillä. Varsin vaikeaa tuo on. Jääkaapin eristeet ovat varsin hyvät ja koneiston hukkalämpö kumminkin jää sisälle hyödyksi. Jos haluaa minimoida sähkön käytön puulämmityksen kanssa, veisin tosiaankin pakastimen ja jääkaapin mahdollisimman viileään paikka (mikä se kulloinkin on) ja hakisin tavarat tarvittaessa sieltä. Kompressorit eivät kyllä välttämättä kestä toimintaa kovin kylmässä, eli periaatteessa noita ei ole tarkoitettu käytettäväksi alle +10 asteen lämpötilassa.
 

Aurinkoinen

New member
kotte sanoi:
Pelletti sanoi:
No tuuletustahan tarvitaan aina, mutta painovoimaisessa ilmanvaihdossa etenkin kesällä olisi hyvä tuulettimellakin vaihtaa ilmaa ulospäin. Ei kai se jääkaapin lauhduttimesta poistuva lämmin ilma mitään ilmaista ole? Nimittäin siinä mielessä että jos lauhdutin sijaitsisi kuvaamallani tavalla pihalla pakkasessa, ei energiaa itse sisällä olevan jääkaapinkaan viilennykseen kuluisi
Noilla ehdoilla voi päästä omilleen, jos välttyy mainittujen viritelmien aiheuttamalta lämpöhukalta talven lämmityskeleillä. Varsin vaikeaa tuo on. Jääkaapin eristeet ovat varsin hyvät ja koneiston hukkalämpö kumminkin jää sisälle hyödyksi. Jos haluaa minimoida sähkön käytön puulämmityksen kanssa, veisin tosiaankin pakastimen ja jääkaapin mahdollisimman viileään paikka (mikä se kulloinkin on) ja hakisin tavarat tarvittaessa sieltä. Kompressorit eivät kyllä välttämättä kestä toimintaa kovin kylmässä, eli periaatteessa noita ei ole tarkoitettu käytettäväksi alle +10 asteen lämpötilassa.
Ennen oli kylmälaitteetkin laadukkaita, systeri piti pakastinta useamman vuoden parvekkeella, eikä laite tykännyt kyttyrää. Kerran osui yli kuukauden kireiden pakkasten jakso kohdalle. Kysyin siskolta kuinka pakastin jakselee, hyvin, kuului vastaus, ei ole  tarvinnut käynnistyä kuukauteen. Tämä tapahtui siis 70-luvulla.
Omakin säiliöpakastin on kellarikerroksessa, talvella voi siellä lämpö pudota lähelle nollaa, mutta pakastin ei ole moksiskaan. Keittiön jää-pakastekaapin tuottama lämpö on ohjattu WC:n lämmitykseen. Keskitalvella tuo hukkalämpö ei aivan riitä vaan tarvitaan vähän lisälämpöä. Kesällä on sitten pidettävä vessan ikkunaa raollaan, ettei ole liian kuuma.
 

Puuha

Active member
Kriittinen lämpötila kylmälaitteiden kompuran toiminnan kannalta on +-0 astetta ja sen alle mentäessä kompura ei enää jaksa käynnistyä. Syy johtuu kompurassa käytettävissä öljyissä jotka ovat tuossa lämpötilassa niin paksut että voivat estää jo käynnistymisen. En itsekkään alle +10 asteen tilaan sijoittaisi kylmälaitetta ellei sitä ole tarkoitettu toimimaan kylmemmissä olosuhteissa. Monessa kylmälaitteessa on myös kompuran päällä kondensioveden haihdutuskaukalo. Lämpötilan laskiessa kompuran lämpö ei riitä haihduttamaan kiertynyttä kondensiovettä vaan kaukalo tulvii valuttaen vedet kompuran päälle. Vesi ja sähkö ei ole koskaan hyvä yhdistelmä myös lattiapinnat saa näin pilalle. Se muutaman euron säästö vaihtuu näin satojen eurojen laskuksi.

Kokemuksesta voinen sanoa sillä yksi rakennus meinasi palaa itsellä onneksi havaitsin savun ja myös muutama vuosi eteenpäin naapurilla tapahtui samoissa olosuhteissa vastaavasti. Tilojen lämpötilat tapahtuma hetkellä alle +10 astetta ja kylmälaitteiden ikä alle 5 vuotta.

Aikaisemmin kompurat olivat parempia käynnistyvyydeltään koska olivat tehottomampia kylmäaineen siirron osalta nykyisiin verrattuna mutta taas vastaavasti kylmälaitteiden eristys oli taas heikommat. Laadukkuutta verrattaessa voidaan siis olla kahta mielipuolta mihin painottaa oman näkemyksen laadukkuudesta. Vanhat laitteet kun kuluttivat kaksin kolminkertaisesti nykyisiin laitteisiin verrattuna normaaliolosuhteissa ja suurin syy huonommassa eristyksessä.

Jos lähdetään ajattelemaan kylmälaitteen rakennetta on se jo aika typerästi tehty energiataloutta ajatellen. Kompura on useasti kaapin alla. Näin sen aiheuttama lämpö on suoraan kaappia lämmittävä kun vielä huomioidaan että kompura on yleensä myös koteloitu kylmälaitteen sisään. Kompuran siirtäminen kaapin päälle vähentäntää kaapin lämpenemistä sekä myös ei lämmitä takana olevan lauhduttimen jäähdytysilmaa. Kaapin lauhdutin on monesti siellä takaseinässä tai sitten vastaavasti lahduttimena käytetään integroidusti ulkokuorta. Liian tiukka sovite ettei ilma pääse kiertämään lisää sitä sähkönkulutusta ja nykyään monet keittiökalusteiden valmistajat eivät tätä huomioi, jolloin kaapiston ja kylmälaitteen väliin voi jäädä vain muutaman millin rako mikä ei riitä riittävän tuuletuksen takaamiseen. Myös kaapistot ovat monesti liian umpinaiset ylhäältä jolloin ilma ei pääse myöskään kiertämään kylmälaitteen takana.

Kylmälaitteiden jäähdytyksessä syntyvä lämpö kannattaa pitää kyllä talossa sisällä eikä johtaa suoraan ulos. Se syntynyt lämpö kun korvaa muuta lämmitystarvetta ja molempia tarvitaan joka tapauksessa suurimman osan vuodesta.
 
Ylös