viivelinja
Member
Voisikohan niinkin yksinkertaista ja vanhaa keksintöä, kuin Daniellin paria käyttää sähkön pitkäaikaiseen varastointiin? NurdRagen Youtube-kanavalla on rakennettu tällainen, kohtuullisen virran tuottava kokeellinen pari, mikä käyttää suolasillan sijasta painovoimaa elektrolyyttiliosten pitämiseen erillään (eri tiheydet, kuparisulfaatti pohjalla, sinkkisulfaatti päällimmäisenä). Virran tuottoa on myös helppo lisätä videolla kerrotuilla tekniikoilla. Koska Daniellin parissa sinkki liukenee elektrolyyttiin, ei passivoivasta kerroksesta elektrodien pinnalla tule ongelmaa, kun uutta sinkkiä paljastuu koko ajan. 65 g sinkkiä tuottaa noin 213 kJ, kilo sinkkiä siis tekee noin 910 Wh. Tarkoittanee, että systeemi tulisi viemään melko paljon tilaa liuoksineen. Sinkin mahdollisesta spontaanista hapettumisesta syntyvän vedynkin voisi ehkä käyttää hyödyksi (vety on räjähdysvaarallista). Suodatettuna sen voisi ehkä käyttää jopa polttokennossa.
Yksi tätä muistuttava virtausakun ja tavallisen akun hybridi on sinkkibromidiakku, joita saa kaupallisina. En tiedä hintaa per kWh, mutta pitäisi kestää hyvin syklejä, on täysin purettavissa (100 % DoD ilman vahinkoa) ja voidaan myös kierrättää.
Gravity cell:
Liuokset ja elektrodit voi säilyttää hyllyssä/erillisessä astiassa ja käyttää sitä mukaa, kun virtaa tarvitsee. Kesällä sitten voi paneelisähköllä regeneroida elektrodit (sinkkisulfaattiliuos -> metallinen sinkki) ja liuokset (metallinen kupari -> kuparisulfaattiliuos tai kiteitä), kyseiseltä kanavalta löytyy myös tähän ohjeet.
Sinkki takaisin metalliseen muotoon happoliuoksesta (kanavalla on myös vastaava menetelmä alkaliliuoksella):
Kuparisulfaatin valmistus, videolla on myös elektrolyyttinen menetelmä:
Osaako joku mahdollisesti kemiaa tunteva sanoa, mitä ongelmia voi tulla/tulee vastaan jos tällaista meinaisi kokeilla? Ei varmaan kovin halpaa varastoitu sähkö olisi?
Tuossa on myös melko hyvä virrananti elektrodien pinta-alaan nähden. Pinta-alaa lisäämällä saa lisää virtaa:
Jos kokeilemaan joku alkaa, niin omalla vastuulla. Ei nämäkään kemikaalit mitään turvallisimpia kuitenkaan ole. Itse en ole (ainakaan lähiaikoina) kokeilemassa, joten tämä oli vain idea, jonka toteutuskelpoisuutta voidaan arvioida.
Tuota kalkkikivi-energiavarastoa tuli nyt kokeiltua, lämpöä syntyi kyllä, muttei lähimainkaan niin paljoa kuin oletin. Tosin saattoi olla, etten lämmittänyt kiveä tarpeeksi. Testin tein yksinkertaisesti kaatamalla vettä lämmitetyn (kalsinoidun) massan päälle, kun se oli jäähtynyt. Voi olla, että teen jossain kohtaa uusia kokeita.
Yksi tätä muistuttava virtausakun ja tavallisen akun hybridi on sinkkibromidiakku, joita saa kaupallisina. En tiedä hintaa per kWh, mutta pitäisi kestää hyvin syklejä, on täysin purettavissa (100 % DoD ilman vahinkoa) ja voidaan myös kierrättää.
Gravity cell:
Liuokset ja elektrodit voi säilyttää hyllyssä/erillisessä astiassa ja käyttää sitä mukaa, kun virtaa tarvitsee. Kesällä sitten voi paneelisähköllä regeneroida elektrodit (sinkkisulfaattiliuos -> metallinen sinkki) ja liuokset (metallinen kupari -> kuparisulfaattiliuos tai kiteitä), kyseiseltä kanavalta löytyy myös tähän ohjeet.
Sinkki takaisin metalliseen muotoon happoliuoksesta (kanavalla on myös vastaava menetelmä alkaliliuoksella):
Kuparisulfaatin valmistus, videolla on myös elektrolyyttinen menetelmä:
Osaako joku mahdollisesti kemiaa tunteva sanoa, mitä ongelmia voi tulla/tulee vastaan jos tällaista meinaisi kokeilla? Ei varmaan kovin halpaa varastoitu sähkö olisi?
Tuossa on myös melko hyvä virrananti elektrodien pinta-alaan nähden. Pinta-alaa lisäämällä saa lisää virtaa:
Jos kokeilemaan joku alkaa, niin omalla vastuulla. Ei nämäkään kemikaalit mitään turvallisimpia kuitenkaan ole. Itse en ole (ainakaan lähiaikoina) kokeilemassa, joten tämä oli vain idea, jonka toteutuskelpoisuutta voidaan arvioida.
Tuota kalkkikivi-energiavarastoa tuli nyt kokeiltua, lämpöä syntyi kyllä, muttei lähimainkaan niin paljoa kuin oletin. Tosin saattoi olla, etten lämmittänyt kiveä tarpeeksi. Testin tein yksinkertaisesti kaatamalla vettä lämmitetyn (kalsinoidun) massan päälle, kun se oli jäähtynyt. Voi olla, että teen jossain kohtaa uusia kokeita.