Aurinkosähköhanke

rotzi

Well-known member
Mikkolan sanoi:
Joo, ja sitten kun 'Piuhat poikki' -ketjussa mainitaan paneelit niin se pitää erottaa taas  omaksi ketjuksi . Elenia aikaajoin pistää piuhat poikki, saattaa jonain kauniina päivänä tulla minun vuoro. ;D

Ihan mukavasti ketju on rönsyillyt ( niin kuin pitääkin ), enkä pidä niitä "harhaaskelina" muutoin kuin menee hiukka ohi aloittajan kysymyksistä, se totuus on jossain siellä ja se on jokahiselle hiukan erilainen.
Se on sitten sen ketjun ongelma jos siihen semmonen rönsy pesiytyy, mutta ihan *ersiistä on sotkea aloittajan 'hanketarina' jollain siihen kuulumattomalla jorinalla.

Mikkolan sanoi:
Tuossa tavallaan unohtui se että jäljellejäävän kulutuksen kWh-hinta nousee. Selatkaapa vuoden sähkölaskut ja laskekaa paljonko kukkaro keveni kWh:a kohti eri kuukausina, minulla kWh:n hinta heiluu 11 - 14 c /kWh.
Sähkönhinnan ennustelu on kuin lottorivin teko. Maailman taloustilanne ja kotomaan politiikan omituiset tempoilut sattaa muttaa tilanteen päälaelleen, mitähän se yksi seuraavaksi kieltää; puunpoltto on ollut tulilinjalla jo pitkään. ;D
Höpö höpö ei siinä mitään ole unohtunut...ei ne sähkön c/kWh pohjaiset kustannukset mihinkään muutu...ne pysyy ihan prikulleen samana, ainoastaan muutosta tapahtuu jos vaihtaa sopparia johonkin muuhun tai verot nousee tjms.

Kyllä sen voi helposti ainakin ennustaa nousevan ennenkuin laskevan...oikean lottorivin teko on huomattavan paljon vaikeampaa  8)

 

pertti

Member
Jossain toisessa topicissa oli mainittu tuosta tuottolaskurista.

http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php

Kokeilin omiin koordinaatteihin. Kilowatin paneelit etelään päin kattokaltevuudella 14 astetta tuottaisi tuon mukaan 764 kWh/kWp/v. Jos paneelit olisivatkin 2-akselisessa trackerissa, nousisi tuotto n 52 % eli arvoon 1160 kWh/kWp/v. Rahaksi muutettuna tuotto olisi 47 €/v.

Joissain trackerimainoksissa on väitetty trackerin tuomaksi lisähyödyksi 60 %.

Kun laskee tuottoa kiinteällä optimikaltevuudella (40 astetta), saa tuoton lisäykseksi n. 7.3%.

Mahtaako kenelläkään olla tuottolukemia (kWh/kWp/v) tuollaisen trackerin käytöstä?

trackerinhyöty.jpg
 

windmill

New member
Moros,



Palataanko taas asialinjalle?!  8)
"Konsensus" ja kaikkien kirjoittajien kunnioitus ovat  vieläkin "POP"  :-*
eikä meidän tarvitse käyttää "voimasanoja" kuten "Reino"


Olen taas hiukan jäänyt jälkeen keskustelusta, mutta pari kysymystä Pertille:
Oletko tutustunut tuohon?:
https://www.fortum.fi/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/aurinkoenergiaratkaisut/aurinkopaneeli/tilaaminen/pages/default.aspx
Miksi olet suunnannut kiinnostuksesi mikroinverttereihin?
Käsitykseni mukaan tuolaisen Kostalin saa hiukan yli tontulla verkkokaupoista!
http://www.kostal-solar-electric.com/content/en/index.php?am=58&as=66&ass=70&al=en&mp=70&kat=6

-Juha-

OK.PNG
 

pertti

Member
windmill sanoi:
Moros,


[size=10pt]

Olen taas hiukan jäänyt jälkeen keskustelusta, mutta pari kysymystä Pertille:
Oletko tutustunut tuohon?:
https://www.fortum.fi/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/aurinkoenergiaratkaisut/aurinkopaneeli/tilaaminen/pages/default.aspx
Miksi olet suunnannut kiinnostuksesi mikroinverttereihin?
Käsitykseni mukaan tuolaisen Kostalin saa hiukan yli tontulla verkkokaupoista!
http://www.kostal-solar-electric.com/content/en/index.php?am=58&as=66&ass=70&al=en&mp=70&kat=6

-Juha-


Ensimmäiseen kysymykseen, että olen tutustunut aika moniin paketteihin Suomessa. Niissä pyrkii tuo hinta kohoamaan yli 3 €/Wp ja hankkeen kannattavuus kärsii siitä. Olen etsinyt mahdollisimman edullisia komponentteja ja aion tehdä suurimman osan asennuksista itse. Hankinta pitäisi saada alle 1,5 €/Wp.

Mikroinverttereissä viehätti mm. parempi varjojen yms. sieto, vaiheittain rakentelun mahdollisuus, parempi ilmansuuntien sieto (aumakatto), sekä paremmalta näyttävät monitorointimahdollisuudet. Etelälappeelle mahtuu vain 3 kWp ja sen jälkeen on käytettävä itää, länttä tai seinäpintoja. Mikroihin voi valita eri tehoisia paneeleja ja vastaavasti eri tehoisia inverttereitä esim. sisustusmielessä parvekkeiden kaiteet 1m, 1.6m tai 2m aukoilla. Lisäksi kuvittelisin, että vois olla helpompi vaihtaa paneeleita eri vaiheille sen mukaan miten tasapaino vaatii.

Saattaahan sellainenkin olla mahdollista, että olisi yhdessä sekä string- että mikroinverttereitä, mutta harvemmin on tullut niitä vastaan. Mikroissa on lisäksi pidemmät takuut ja kestoiät.

Ei mulla tuon kummempia perusteluja ole.
 

windmill

New member
Moros,

Kiitos vastauksestasi.

Onhan tuossa aivan ymmärrettäviä perusteita, jo vain ja montakin!
Noin "näppituntumalla" kuitenkin ymmärrän, että mitä enemmän "hajautat" sydeemiäsi / mikroinvertterit,
sen kauemmaksi häviää tavoittelemasi hankintahinta 1,5€ / kWp?  ::)

-Juha-

 

pertti

Member
windmill sanoi:
Moros,

Kiitos vastauksestasi.

Onhan tuossa aivan ymmärrettäviä perusteita, jo vain ja montakin!
Noin "näppituntumalla" kuitenkin ymmärrän, että mitä enemmän "hajautat" sydeemiäsi / mikroinvertterit,
sen kauemmaksi häviää tavoittelemasi hankintahinta 1,5€ / Wp?  ::)

-Juha-

Onhan se niinkin. Tuolla aiemmin mulla oli tällainen asetelma:

Lähtötiedot ovat seuraavat:
- Yingly Panda 275 W paneeleja 8 kpl hintaan 0.84 €/W yhteensä 1841 €
- 4 kpl APS:n YC-500 mikroinverttereitä hintaan 240 €/kpl yhteensä 960 €
- kattoasennussarja 264 € (asennetaan itse)
- sähköasennukset arviolta n. 500 €
- yhteensä 3661 € (seurantajärjestelmä puuttuu)

mistä tulee 2.2 kWp:n hankinnalle n. 1.6€/Wp. Tosin tuosta APS:n hinnasta en ole ihan varma.
 

vmp

New member
pertti sanoi:
Joissain trackerimainoksissa on väitetty trackerin tuomaksi lisähyödyksi 60 %.
Mahtaako kenelläkään olla tuottolukemia (kWh/kWp/v) tuollaisen trackerin käytöstä?

Tästä linkistä löytyy tuottolukemat pv/kk sekä 5kWp trackerille että saman kokoiselle kiinteälle asennukselle:
http://www.lut.fi/green-campus/alykas-sahkoverkko-smart-grid/tuotantolukemia
 

vmp

New member
pertti sanoi:
Aurinkosähkön kannattavuutta on pidetty perinteisesti huonona. Jos laitteiston investoinnin saa pidettyä matalana, ei kannattavuus niin kovin huono olekaan. Oheinen laskelma 2.2 kW:n paneelistolle tuottaa "out of pocket" -tarkasteluna break even pointiksi 12 v, mikä ei nyt niin kovin huono olisikaan.

Päiväsähkön hinta on nyt 12.4 c/kWh ja sen arvioidaan nousevan 3 %/v

Paneelien sähköntuotoksi arvioidaan aluksi 900 kWh/kWp/v, joka laskee paneelien vanhetessa ollen 25 v päästä 80 % alkuperäisestä.

Jos laitteet kestävät 25 v niin investoinnin pääoma-arvo on oheisen kuvan sinisen käyrän mukainen, joka siis lähtee investoinnin verran miinukselta ja nousee kohti nollaa sitä mukaan kuin säästetyn ostosähkön kustannus kertyy ja saavuttaa nollan n. 2027 eli 12 vuoden kuluttua.

Mitäs tästä tuumataan?

Kustannuspuolelta puuttuivat kuljetuskustannukset tai voihan olla että ne oli laskettu komponenttien hintaan mukaan. Kiinnitystelineet näyttävät todella edullisilta, vähän liiankin edullisilta. Kenen valmistajan järjestelmä tämä on? Pääsetkö itse vertailemaan montako kg tulee kullekin kiinnityspisteelle kuormitusta, jos paneeliston päälle oletetaan talosi mitoituksen mukainen lumikuorma?

Nähtävästi laskelmassa oli oletus että kaikki tuotettu sähkö käytetään itse. Jokin osa tuotetusta sähköstä menee tässäkin kohteessa myyntiin 4-5 snt/kWh hintaan. Tätä myyntiin menevää määrä voisi arvioida kun tietäisi vuosittaisen sähkönkulutuksen ja lämmitysmuodon kohteessa. sunnydesignweb.com voisi käyttää arvion saamiseksi oman kulutuksen osuudesta vaikka eri valmistajan ohjelmisto onkin, käyttää vaikka kahta 240W:n SB240:sta yhden 500W invertterin sijaan.

Aurinkopaneelien voi odottaa kestävän jopa 30v kun on kysymyksessä laatutuote, mutta invertterin yhteydessä on monessa yhteydessä esitetty invertterin vaihtotarve 15v jälkeen. Mikroinvertterien sijoituspaikka katolla ei niin viileässä paikassa ei paikkana ole se kaikkein helpoin. Mikroinvertterien kanssa normaalia suurempi osa järjestelmän hinnasta menee vaihtoon (verrattuna 5-20kWp järjestelmään).

Mielestäni tässä ollaan oikeilla jäljillä siinä suhteessa että etsitään edullista EUR/W hintaa edullisen sähkön lähteenä. Kuinka monta prosenttia itse tuotettu sähkö on omasta kokonaiskulutuksesta ja onko se riittävän suuri?

Vesa-Matti
 

pertti

Member
vmp sanoi:
pertti sanoi:
Aurinkosähkön kannattavuutta on pidetty perinteisesti huonona. Jos laitteiston investoinnin saa pidettyä matalana, ei kannattavuus niin kovin huono olekaan. Oheinen laskelma 2.2 kW:n paneelistolle tuottaa "out of pocket" -tarkasteluna break even pointiksi 12 v, mikä ei nyt niin kovin huono olisikaan.

Päiväsähkön hinta on nyt 12.4 c/kWh ja sen arvioidaan nousevan 3 %/v

Paneelien sähköntuotoksi arvioidaan aluksi 900 kWh/kWp/v, joka laskee paneelien vanhetessa ollen 25 v päästä 80 % alkuperäisestä.

Jos laitteet kestävät 25 v niin investoinnin pääoma-arvo on oheisen kuvan sinisen käyrän mukainen, joka siis lähtee investoinnin verran miinukselta ja nousee kohti nollaa sitä mukaan kuin säästetyn ostosähkön kustannus kertyy ja saavuttaa nollan n. 2027 eli 12 vuoden kuluttua.

Mitäs tästä tuumataan?

Kustannuspuolelta puuttuivat kuljetuskustannukset tai voihan olla että ne oli laskettu komponenttien hintaan mukaan. Kiinnitystelineet näyttävät todella edullisilta, vähän liiankin edullisilta. Kenen valmistajan järjestelmä tämä on? Pääsetkö itse vertailemaan montako kg tulee kullekin kiinnityspisteelle kuormitusta, jos paneeliston päälle oletetaan talosi mitoituksen mukainen lumikuorma?

Nähtävästi laskelmassa oli oletus että kaikki tuotettu sähkö käytetään itse. Jokin osa tuotetusta sähköstä menee tässäkin kohteessa myyntiin 4-5 snt/kWh hintaan. Tätä myyntiin menevää määrä voisi arvioida kun tietäisi vuosittaisen sähkönkulutuksen ja lämmitysmuodon kohteessa. sunnydesignweb.com voisi käyttää arvion saamiseksi oman kulutuksen osuudesta vaikka eri valmistajan ohjelmisto onkin, käyttää vaikka kahta 240W:n SB240:sta yhden 500W invertterin sijaan.

Aurinkopaneelien voi odottaa kestävän jopa 30v kun on kysymyksessä laatutuote, mutta invertterin yhteydessä on monessa yhteydessä esitetty invertterin vaihtotarve 15v jälkeen. Mikroinvertterien sijoituspaikka katolla ei niin viileässä paikassa ei paikkana ole se kaikkein helpoin. Mikroinvertterien kanssa normaalia suurempi osa järjestelmän hinnasta menee vaihtoon (verrattuna 5-20kWp järjestelmään).

Mielestäni tässä ollaan oikeilla jäljillä siinä suhteessa että etsitään edullista EUR/W hintaa edullisen sähkön lähteenä. Kuinka monta prosenttia itse tuotettu sähkö on omasta kokonaiskulutuksesta ja onko se riittävän suuri?

Vesa-Matti

Paneelit oli tuolta: http://www.photovoltaik4all.de/pv4all-netz/solarmodule/yingli-solar/106/yingli-panda-yl275c-30b-modul-275-wp-mono
Kuljetuksen osuus oli aika pieni. Täytyy tarkistaa.

Invertterit oli tuolta: http://www.solargarant.nl/winkel/aps-micro-inverterhttp://www.solargarant.nl/winkel/aps-micro-inverter
Niistä puuttui kuljetus.

Asennuskamat oli tuolta: http://www.hesse-ohg.de/epages/es681034.sf/de_DE/?ObjectPath=/Shops/es681034/Categories/Montagematerial
Aika halvalta tuntui minustakin. Paketti pitää koota itse. Niissä oli kuljetus mukana.

Niin kuin sanoin, monitorointivermeet pitää lisätä.

Kiitokset seurantalinkistä. Pitää tutustua tarkemmin.
 

pertti

Member
pertti sanoi:
Aika iso ero 4300 kWh vs. 2600 kWh trackerin eduksi aikavälillä 4/2014-1/2015.

Jotta kiinteä pääsis tulokseen 900 kWh/kWp pitäis 2,5 kk aikana syntyä 1900 kWh lisää, jolloin vuosi täyttyy. Ehkä tuo 900 on liian vaativa tavoite.
 

denzil dexter

Well-known member
pertti sanoi:
Aika iso ero 4300 kWh vs. 2600 kWh trackerin eduksi aikavälillä 4/2014-1/2015.

Ei tuo oikein voi olla mahdollista, jos kiinteä asennus on yhtään järkevä. Manuaalien (aurinko-opas) mukaan kahden akselin seurantalaitteella saisi 30% enemmän tuottoa kun laitteiston käyttämä energia on vähennetty. Teoreettinen maksimi olisi 60%.

2600 kWh:sta voisi siis teoriassa päästä kaksiakselisella seurannalla 4100 kWh tasolle ja käytännössä 3400 kWh tasolle. Yksiakselinen ei ole yhtä tehokas.
 

vmp

New member
pertti sanoi:
Asennuskamat oli tuolta: http://www.hesse-ohg.de/epages/es681034.sf/de_DE/?ObjectPath=/Shops/es681034/Categories/Montagematerial
Aika halvalta tuntui minustakin. Paketti pitää koota itse. Niissä oli kuljetus mukana.

Mielenkiintoinen valikoima. Osa on Schletterin tekemiä, joka on priimamerkki. Sitten profiili on Würthiltä, mikä on hieman yllättävää. Samoin osa kiinnikkeistä. Kyllä noista varmaan saa kasattua kun on huolellinen. Tuossa pitää esim. paneelikiinnike osata koota itse kolmesta osasta, jos ymmärsin oikein: kiinnike, pultti ja profiilin uraan tuleva mutteri valitaan erikseen. Paneelin päätykiinnike pitää osata valita paneelin kehyksen korkeuden mukaan. Välikiinnike on kai universaali. Yllätys tämän setin kanssa saattaa tulla kuljetuskustannusten kanssa. Tuolla webbisivulla eivät edes luvanneet kuljettaa Suomeen, mutta aina kannattaa kysyä.
 

pertti

Member
Silläkin uhalla, että saatan sekoilla näppäryyteeni, pyörittelen näitä numeroita. Oheisessa kuvassa on taloni keskimääräisiä sähkön kulutuksia heinä-elo-syyskuulta vuorokauden eri aikoina. Kulutus on minimissään tyypillisesti aamuyöstä, mutta tässä kiinnostaa nyt minimikulutus keskipäivällä eli kuvasta nähdään, että se on noin 1.3 kWh/h. Keltainen käyrä kuvaa 2.2 kWp:n paneeliston maksimituottoa heinäkuussa kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Tuotto olisi siten 28 kWh/vrk. Sininen käyrä kuvaa keskimääräistä paneelien tuottoa heinäkuussa per vrk. Se on saatu siten, että ensin on laskettu miten paljon yksi kWp tuottaa heinäkuussa (sillä paikalla missä talo on) ja saatu tuotoksi 124 kWh/kk. Se on kerrottu paneeliston koolla 2.2 kWp ja saatu 272 kWh/kk, joka on sitten jaettu heinäkuun päivien lukumäärällä ja siitä saadaan keskim. 9 kWh/vrk.

Kysymys kuuluu, kuinka monta prosenttia paneelisto tuottaa heinäkuussa sähköä yli tarpeen eli mille prosentille tuotosta pitää laskea päiväsähkön hinnan sijasta verkkoon syöttöhinta. Luulisin, että sellainen tilanne on niinä päivinä kun taivas on täysin kirkas. Heinäkuussa lienee kirkkaita päiviä noin puolet. Kun heinäkuu on tuottoisin kuukausi ja sähkön kulutus on silloin pienempi kuin muina kuukausina niin johtopäätökseni tästä on, ettei verkkoon syöttöä kovin paljoa olisi. - Joku mainitsi aiemmin jostain aurinkomanuaalista. Löytyiskö sieltä vastaus?

keskimkulutus.jpg
 

rotzi

Well-known member
Kohtuu iso tuo sun kulutus joten 2.2kWp kanssa ei sitä verkkon työntöä paljoa ole ja heti perään 'so what' mitä sen väliä vaikka onkin...jos kerran jotain syteemiä laittaa niin ei sitä kannate väkiseltään
vinguttaa ja yrittää pysyä oman minimin alla, paremmin tulee katettua pohjakuormaa huonommallakin kelillä jos parhaalla kelillä ampuu vähä yli.  8)
Se lisäpaneeli tai toinen siinä loppukonkurssissa ei nyt paljoa paina.  :D

Mistä sä nuo tuotot revit kun tuntuu tuo 28kWh aivan liian isolta 2,2kWp:lle, vai oliko tuossa kohtaa träkkäävä ajatuksissa?
 

pertti

Member
rotzi sanoi:
Kohtuu iso tuo sun kulutus joten 2.2kWp kanssa ei sitä verkkon työntöä paljoa ole ja heti perään 'so what' mitä sen väliä vaikka onkin...jos kerran jotain syteemiä laittaa niin ei sitä kannate väkiseltään
vinguttaa ja yrittää pysyä oman minimin alla, paremmin tulee katettua pohjakuormaa huonommallakin kelillä jos parhaalla kelillä ampuu vähä yli.  8)
Se lisäpaneeli tai toinen siinä loppukonkurssissa ei nyt paljoa paina.  :D

Mistä sä nuo tuotot revit kun tuntuu tuo 28kWh aivan liian isolta 2,2kWp:lle, vai oliko tuossa kohtaa träkkäävä ajatuksissa?

Laskin sen siten, että tuolta otin heinäkuun säteilywatit (DNI: Direct normal irradiance (W/m2)
):
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php

ja sitten laskin mitä se tarkoittais 1.5 m2 panelille oletin, että keskipäivällä tulis se 2.2 kW ja jakelin sitä säteilyn suhteessa muille tunneille. Sitten summasin tunneille saadut watit ja siitä se tuli. Teinkö väärän oletuksen siitä että keskipäivällä tulis täydet? Tai ehkä tein jonkun muun virheen. Aika suurelta se kyllä vaikuttaa, täytyy myöntää.
 

rotzi

Well-known member
pertti sanoi:
rotzi sanoi:
Kohtuu iso tuo sun kulutus joten 2.2kWp kanssa ei sitä verkkon työntöä paljoa ole ja heti perään 'so what' mitä sen väliä vaikka onkin...jos kerran jotain syteemiä laittaa niin ei sitä kannate väkiseltään
vinguttaa ja yrittää pysyä oman minimin alla, paremmin tulee katettua pohjakuormaa huonommallakin kelillä jos parhaalla kelillä ampuu vähä yli.  8)
Se lisäpaneeli tai toinen siinä loppukonkurssissa ei nyt paljoa paina.  :D

Mistä sä nuo tuotot revit kun tuntuu tuo 28kWh aivan liian isolta 2,2kWp:lle, vai oliko tuossa kohtaa träkkäävä ajatuksissa?

Laskin sen siten, että tuolta otin heinäkuun säteilywatit (DNI: Direct normal irradiance (W/m2)
):
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php

ja sitten laskin mitä se tarkoittais 1.5 m2 panelille oletin, että keskipäivällä tulis se 2.2 kW ja jakelin sitä säteilyn suhteessa muille tunneille. Sitten summasin tunneille saadut watit ja siitä se tuli. Teinkö väärän oletuksen siitä että keskipäivällä tulis täydet? Tai ehkä tein jonkun muun virheen. Aika suurelta se kyllä vaikuttaa, täytyy myöntää.
Tuossa olis lähempänä totuutta keskikesän maximit, SAMK:in systeemistä, sehän on kooltaan 3.78kWp, päivän huipputeho on ~2.9kW/3.78kWp=77%
Ihan hyvään suuntaan nuo paneelit ja varjottomasti....

samk2014-7-4.jpg
 

pertti

Member
Niin mullahan olis ollut paneelit 14 asteen kaltevuudessa eli ei senkään takia voi olettaa että tulisi täysi teho. Ja jos laittaisin ne optimikaltevuuteen 41 astetta niin eihän sekään ole välttämättä optimi heinäkuulle vaan koko vuodelle yleensä. En nyt viitsi korjata laskelmaa kun menetin sen vahingossa. (kun lukee csv-tiedoston exceliin ja tekee siihen lisää välilehtiä ja yrittää tallettaa, niin talteen menee vain yksi välilehti csv:nä ja loput jää tallentumatta. Tallennuksessa olisi pitänyt vaihtaa tiedostomuoto xls:ksi). Se siitä laskelmasta sitten.

Mutta 77 % vahvistaa sitä johtopäätöstä, ettei sitä verkkoonsyöttöä juuri olisi ollut, mistä koko asiassa oli kyse.
 

vmp

New member
2,2 kWp järjestelmän maksimituotto Suomessa parhaimpina kuukausina on 15-16kWh ja tämä jakaantuu parhaimmillaan 17 tunnille. sunnyportal.com palvelussa loivia kattoja löytyy esim. Nuijapower, Pitkäniitty 1, JTSavitaipale ja Vanha maalaismaisema.

Koska Suomessa ei ole vielä käytössä tunnin sisällä tapahtuvaa netotusta niin sähköyhtiöltä saatava keskimääräinen x kWh ei ole sama asia kuin keskimääräinen tuotettu kWh. Tämä erotus on vielä suurempi jos verkkoyhtiönä ei ole Caruna vaan joku muu, jolla on erilainen vaiheiden välinen mittausperiaate.

Kuinka paljon tuotetusta sähköstä saa itse käytettyä on vaikea määritellä, koska tämä riippuu osaksi mm. lämmitysmuodosta, esim. kaukolämpö vähentää tätä. Parhaan tiedon saa tilastoihin perustuvasta arviosta, kuten sunnydesignweb.com tekemä arvio. Tämän lisäksi voi olla jonkinlaisen tarkkuuden omaavia peukalosääntöjä, esim. kun vuosikulutus on 3 x vuosituotanto, max 50% vuosituotannosta voi saada omaan kulutukseen, kun vuosikulutus = vuosituotanto, max 1/3 vuosituotannosta voi saada omaa kulutukseen, jne.

Pari päivää sitten n. 30kWh vuorokausikulutuksella, kun 4kWp aurinkosähköjärjestelmä tuotti 3kWh sähköä niin n. 0,15kWh tästä sähköstä meni myyntiin (5%). Tämä siis kun kulutus on suurinta ja tuotanto pienintä.
 
Ylös