Aurinkosähköhanke

[Savonius]

Jos laitan aurinkosähköllä käyvät LED-valot aidan 7-10 tiilipilariin (n. 60 m matkalle), niin minkälaisen akun, lataussäätimen ja paneelin laittaisin? Ajatuksena tehdä "keskitetty" virranhallinta. Aurinkosähköllä käyviä valaisimia on tarjolla runsaasti vaikka jokaiseen pilariin omansa. Mutta ajattelin sitä, että ehkäpä auringon saanti ja akkujen kesto alkais eriytetyssä järjestelmässä vaihdella ja lopulta kukin akku eläisi omaa elinkaartaan, mistä aiheutuisi "talonmiehelle" enemmän tai vähemmän jatkuva akkujenuusimisrumba. Keskitetty systeemi olisi vaivattomampi - vai olisiko?

Eli minkälaisia pitäisi paneelin, akun ja säätimien olla, jotta tuollainen 10x6W systeemi toimisi?

Toisaalta tietysti kytkeminen normaalisti verkkosähköön ja kunnollisen aurinkosähköjärjestelmän tekeminen katolle ajaisi saman asian.

Tuohon on olemassa helppo ratkaisu. Kun tuollaisen systeemisi tasavirtakaapelin pituus lähentelee 140m niin 12v kannattaa unohtaa. Yksinkertainen keino saada toimiva valaistus aurinkosähköllä on tehdä se invertterisähköllä. 6 vatin led lamppuja on saatavissa valotunnistimella ja koko ryhmää voi ohjata verkkokellolla. Parilla +300W pystyyn asennetulla paneelilla pystyy tuottamaan tarvittavan sähkön koko vuodelle kun invertteriksi hankkii sellaisen joka siirtää kuorman verkkovirralle akkujen jännitteen laskiessa valitulle tasolle. Akkuja voi hankkia tietenkin vaikka kuinka monta mutta yhdelläkin yli 200Ah pärjää suuren osan vuotta. Sehän on niin että yhden akun hinnalla ostaa noille lampuille sähköä vuosiksi.
Itselläni on käytössä tuon tyylinen systeemi Westeckin invertterillä. Sillä voi myös ladata akut mutta sitä ominaisuutta en ole koskaan käyttänyt. Myös sulfaatin poisto ohjelma on käyttökelpoinen. Varmaankin samanlaisia ominaisuuksia löytyy muiltakin merkeiltä.
Valaisimeksihan tuollaiseen ratkaisuun sopii mikä tahansa ulkokäyttöön tarkoitettu mutta pitää huomioida että valotunnistimen pitää saada valoa toimiakseen. Itselläni on sellaiset lasikupuiset. Kolmisen vuotta on valaissut pimeällä noita pellon reunassa olevia paneeleja.

 

[VesA]

Jos laitan aurinkosähköllä käyvät LED-valot aidan 7-10 tiilipilariin (n. 60 m matkalle), niin minkälaisen akun, lataussäätimen ja paneelin laittaisin? Ajatuksena tehdä "keskitetty" virranhallinta. Aurinkosähköllä käyviä valaisimia on tarjolla runsaasti vaikka jokaiseen pilariin omansa. Mutta ajattelin sitä, että ehkäpä auringon saanti ja akkujen kesto alkais eriytetyssä järjestelmässä vaihdella ja lopulta kukin akku eläisi omaa elinkaartaan, mistä aiheutuisi "talonmiehelle" enemmän tai vähemmän jatkuva akkujenuusimisrumba. Keskitetty systeemi olisi vaivattomampi - vai olisiko?

Eli minkälaisia pitäisi paneelin, akun ja säätimien olla, jotta tuollainen 10x6W systeemi toimisi?

Tuohon on olemassa helppo ratkaisu. Kun tuollaisen systeemisi tasavirtakaapelin pituus lähentelee 140m niin 12v kannattaa unohtaa. Yksinkertainen keino saada toimiva valaistus on tehdä se 230v vaihtovirralla eli invertterisähköllä. 6 vatin ledilamppuja on saatavissa valotunnistimella ja
Toisaalta tietysti kytkeminen normaalisti verkkosähköön ja kunnollisen aurinkosähköjärjestelmän tekeminen katolle ajaisi saman asian.

Tuohon on olemassa helppo ratkaisu. Kun tuollaisen systeemisi tasavirtakaapelin pituus lähentelee 140m niin 12v kannattaa unohtaa. Yksinkertainen keino saada toimiva valaistus aurinkosähköllä on tehdä se invertterisähköllä. 6 vatin led lamppuja on saatavissa valotunnistimella ja koko ryhmää voi ohjata verkkokellolla. Parilla +300W pystyyn asennetulla paneelilla pystyy tuottamaan tarvittavan sähkön koko vuodelle kun invertteriksi hankkii sellaisen joka siirtää kuorman verkkovirralle akkujen jännitteen laskiessa valitulle tasolle. Akkuja voi hankkia tietenkin vaikka kuinka monta mutta yhdelläkin yli 200Ah pärjää suuren osan vuotta. Sehän on niin että yhden akun hinnalla ostaa noille lampuille sähköä vuosiksi.
Itselläni on käytössä tuon tyylinen systeemi Westeckin invertterillä. Sillä voi myös ladata akut mutta sitä ominaisuutta en ole koskaan käyttänyt. Myös sulfaatin poisto ohjelma on käyttökelpoinen. Varmaankin samanlaisia ominaisuuksia löytyy muiltakin merkeiltä.
Valaisimeksihan tuollaiseen ratkaisuun sopii mikä tahansa ulkokäyttöön tarkoitettu mutta pitää huomioida että valotunnistimen pitää saada valoa toimiakseen. Itselläni on sellaiset lasikupuiset. Kolmisen vuotta on valaissut pimeällä noita pellon reunassa olevia paneeleja.

No tässä nyt alkaa vähän fokus heilahdella pyörähdellä kuten eetteripyörremies asiat selitti. Eli jos sinne vetää verkkosähkön ei sinne kannata muuta laittaa jos rahaa ajattelee.. halvinkin kaupasta ostettu akku on yksinäänkin niin kallis ettei siihen ikinä pysty lataamaan edes ostohintansa edestä sähköä ja säätimet päälle. Jos taas haluaa talvellakin palavat valot ilman verkkosähköä pitää hommata tuuligeneraattori tai aivan hulvattoman isot akut.

Jos sitten taas haluaa harrastaa ja harrastus saa maksaa niin se on hyvä syy rakennella mitä vaan.

Mites olisi sarja aurinkopaneelilamppuja joissa on omat akkunsa, mutta akut kytketään lampuista rinnan. Silloin kun kaikki on tasapainossa yhdysjohdossa ei mene juuri virtaa, sitten kun joku akku alkaa piiputtaa kaverien joukko auttaa, ja systeemi toimii akkujen puolesta siihen asti että aika moni akku on mennyttä.

 

[Puuha]

se vain pitäisi tietää haluaako tunnelmavalaisua vai pitääkö nähdä kulkea tai jopa ihan oikeasti valaista ympäristöä? 6W polttimon teho viittaa kyllä jälkimmäiseen mutta nämä valmiit kaupalliset aurinkokennovalaisimet ovat 0,1-1W ledeillä varustettuja.


vesan ajatus on kyllä itseasiassa hyvä tuosta akkujen kytkemisestä rinnan. vain se että riittääkö taas valaisuteho sitten?

 

[kotte]

Yksi mahdollisuus olisi myös hommata tavanomainen ledien sarjakytkentään tarkoitettu vakiovirtalähde ja syöttää sitä verkosta, invertteristä tai ties mistä. Ledit kytketään kuten vanhanaikaiset joulukuusen kynttilät sarjaan. Jos yksi ledi palaa luokkaa 3,5 ... 7 voltilla, niin alle 50 voltilla voi noita kytkeä sarjaan 14 ... 7 kappaletta. Kytkentä myös kompensoi johtimissa syntyvät häviöt ja kaikki lamput palavat yhtä kirkkaana riippumatta sijainnista virtalenkin varrella. Tuollainen kytkentä on myös kaiken kaikkiaan hyötysuhteeltaan paras mahdollinen led-.ajuri.

Vikojen löytäminen on hiukan kinkkistä, kuten vanhoissa joulukuusen kynttiläsarjoissa, mutta tässä tapauksessa vikaa voi etsiä turvallisesti voltti- tai ampeerimittarilla (jälkimmäisen kanssa oikosulkemalla lamppuja, johtojaksoja tai molempia mielivaltaisin osin ampeerimittarin avulla) tai aivan yksinkertaisesti oikosulkemalla piirin jaksoja, kunnes lamppuja syttyy (olettaen, että virtalähde on todettu toimivaksi yhden lampun avulla kokeillen).

Jotkin led-vakiovirtalähteet sietänevät suoraan syöttöä tasajännitelähteestä, esim. 48V:n akusta. Myös erilaisia DC-DC-muuntimia esim. 12V --> 48V on saatavilla ja noiden hyötysuhdehan on tyypillisesti parempi kuin vaihtosähköinverttereillä.

 

[Puuha]

tuollaisessa ketjussa ei näitä maissi-ledejä voi oikein käyttää sillä silloin pitäisi taas nostaa jännitettä vielä huimasti ylemmäs. toimintajännite kun maisseilla tuppaa olemaan 8-18Vdc.

en ainakaan äkkiseltään löytänyt mitään sellaista valmista kokoonpanoa joka kävisi tuollaiseen ketjuun edes välttävällä valaisuteholla joten menee kolvailuksi. siihen kai parhaiten saattaisi toimia jokin kovera heijastinpinta led-elementin (esim. http://www.ebay.com/itm/3W-Infrared-IR-850nm-940nm-60-90-140degree-Chip-High-Power-LED-Emitter-with-/261910880884?var=&hash=item3cfb1ae274:m:mlozMjxHC61wPt-JYd-GNDQ) yläpuolelle heijastamaan valoa sopivasti. ja tietysti pitää muistaa huolehtia siitä elementin jäähdytyksestä jonka järjestäminen tällaisessa tuskin on kovin ongelmallinen suoritus.

 

[kotte]

tuollaisessa ketjussa ei näitä maissi-ledejä voi oikein käyttää sillä silloin pitäisi taas nostaa jännitettä vielä huimasti ylemmäs. toimintajännite kun maisseilla tuppaa olemaan 8-18Vdc.

Ketjussa pitää käyttää pelkkiä led-elementtejä, siis ilman mitään liitäntälaitteita. Noista on kyllä erittäin hyvä tarjonta globaaleissa verkkokaupoissa. Tässä esimerkki suomalaisesta tarjonnasta, hinta muutaman euron per kappale (mikä on tietenkin aika korkea ottaen huomioon, miten yksinkertainen led-tuote on kyseessä, noissa "maisseissa" vastaavia elementtejä on useita). Esimerkiksi tuollaisen 3W:n lämpimän valkoisen yksikön hinta on n. 4 euroa ja valovirta 100lm (jännite 3,6 ... 4V, virta 700mA). Ei tuo yksinään ole kovin kirkas, hätävalolampun tai jääkaappihehkulampun luokkaa.

Jos tarkoituksena on tuottaa varsinainen kunnon ulkovalaistus katulamppujen tyyliin, niin sittenpä 230V verkkosyöttö lienee järkevin valinta (ja ledin vaihtoehtona myös suurpaine-natriumlamput tai monimetallilamput, joiden valotehokkuus on ledien kanssa vertailukelpoista luokkaa).

 

[Savonius]

Juu, tuollainen 420W korkeapainenatrium kuuden metrin välein antaa kyllä mukavan valon ainakin talvella. Toisaalta voisi ajatella että kun kymmenen tunnin keskimääräisestä käytöstä  aiheutuu 4,2Kwh:n vuorokautinen kulutus yhtä lamppua kohden, kymmenestä, niin kuin aloittaja kaavaili, 42Kwh.  300 vuorokauden kulutus ylittää 12600Kwh niin saattaa tulla vaihtoehtoja mieleen.
Itse asiassa tuollainen 2,5W E27 kantainen normaalille verkkojännitteelle tarkoitettu Led kuuden metrin välein tarjoaa varsin hyvän yleisvalaistuksen syksypimeällä saatika talvella. Itse kannatan noita joissa on tuo sytytys sammutus sensori. (saattaa olla että noita sensoreita on pienemmissäkin kuin 6W mutta ei ole osunut silmiin).

 

[pertti]

Tässähän tuli monenlaisia vinkkejä. Mutta laitoin nyt kuitenkin sen kaapelin sinne kun muuraus tänään alkoi. Lienee yksinkertaisinta tehdä niin. Ja energiankulutushan on ihan minimaalinen eli ei haittaa vaikka ovat päällä verkkosähköllä hämäräkytkimineen jatkuvasti. Koska aita tien vieressä, niin liian kirkkaita valoja ei kai saa käyttää ja lähinnä koristevalaistusta siinä haenkin. Mutta kiitokset kiinnostuksesta.

 

[weatherc]

(ja ledin vaihtoehtona myös suurpaine-natriumlamput tai monimetallilamput, joiden valotehokkuus on ledien kanssa vertailukelpoista luokkaa).

On myös olemassa led-versioita katulampuista. Kaupunki juuri keväällä vaihtoi täällä nuo ikivanhat "sinertävän-valkoiset"  tuikut ledeihin. Kummasti kirkastui näkymät

 

[pertti]

Mikäli suunnitelmat pitävät paikkansa, olisin joskus lopputalvesta tilaamassa 300 W:n paneeleita. Itse tarvitsisin 8 kpl. Naapurille saattaisi mennä saman verran tai hiukan enemmän. Jos sais täyteen 28 kpl niin ei enää menisi kuljetuksesta kuluja ollenkaan. Mahtaisiko löytyä kiinnostusta liittyä kimppaan? Paneelin hinta nyt veroineen on 219 €. Kiinnitystarvikkeet mulla jo on ja invertterit sun muut ostaisin toisesta paikasta.

http://www.alma-solarshop.com/bisol-solar-panels/866-solar-panel-bisol-bmo-300-peakperformance.html

 

[tengu]

Mikäli suunnitelmat pitävät paikkansa, olisin joskus lopputalvesta tilaamassa 300 W:n paneeleita. Itse tarvitsisin 8 kpl. Naapurille saattaisi mennä saman verran tai hiukan enemmän. Jos sais täyteen 28 kpl niin ei enää menisi kuljetuksesta kuluja ollenkaan. Mahtaisiko löytyä kiinnostusta liittyä kimppaan? Paneelin hinta nyt veroineen on 219 €. Kiinnitystarvikkeet mulla jo on ja invertterit sun muut ostaisin toisesta paikasta.

http://www.alma-solarshop.com/bisol-solar-panels/866-solar-panel-bisol-bmo-300-peakperformance.html

Nuo panelit tulisi halvemmaksi (itse tilasin juuri tuon lavan keväällä):
http://www.alma-solarshop.com/unimen-solar-panels/856-pallet-of-solar-panel-unimen-260p.html
Pitäisi kyllä ottaa invertteritkin tuolta että saisi ilmaisen kuljetuksen.

Mihin päin panelit olisi tulossa?

 

[pertti]

Mikäli suunnitelmat pitävät paikkansa, olisin joskus lopputalvesta tilaamassa 300 W:n paneeleita. Itse tarvitsisin 8 kpl. Naapurille saattaisi mennä saman verran tai hiukan enemmän. Jos sais täyteen 28 kpl niin ei enää menisi kuljetuksesta kuluja ollenkaan. Mahtaisiko löytyä kiinnostusta liittyä kimppaan? Paneelin hinta nyt veroineen on 219 €. Kiinnitystarvikkeet mulla jo on ja invertterit sun muut ostaisin toisesta paikasta.

http://www.alma-solarshop.com/bisol-solar-panels/866-solar-panel-bisol-bmo-300-peakperformance.html

Nuo panelit tulisi halvemmaksi (itse tilasin juuri tuon lavan keväällä):
http://www.alma-solarshop.com/unimen-solar-panels/856-pallet-of-solar-panel-unimen-260p.html
Pitäisi kyllä ottaa invertteritkin tuolta että saisi ilmaisen kuljetuksen.

Mihin päin panelit olisi tulossa?

Kolmesatasia sen takia kun ne olis tehoarvoiltaan siellä invertterien sietorajoilla. Etelä-Suomeen Kirkkonummelle.

 

[pertti]

Mikäli suunnitelmat pitävät paikkansa, olisin joskus lopputalvesta tilaamassa 300 W:n paneeleita. Itse tarvitsisin 8 kpl. Naapurille saattaisi mennä saman verran tai hiukan enemmän. Jos sais täyteen 28 kpl niin ei enää menisi kuljetuksesta kuluja ollenkaan. Mahtaisiko löytyä kiinnostusta liittyä kimppaan? Paneelin hinta nyt veroineen on 219 €. Kiinnitystarvikkeet mulla jo on ja invertterit sun muut ostaisin toisesta paikasta.

http://www.alma-solarshop.com/bisol-solar-panels/866-solar-panel-bisol-bmo-300-peakperformance.html

Nuo panelit tulisi halvemmaksi (itse tilasin juuri tuon lavan keväällä):
http://www.alma-solarshop.com/unimen-solar-panels/856-pallet-of-solar-panel-unimen-260p.html
Pitäisi kyllä ottaa invertteritkin tuolta että saisi ilmaisen kuljetuksen.

Mihin päin panelit olisi tulossa?

Kolmesatasia sen takia kun ne olis tehoarvoiltaan siellä invertterien sietorajoilla. Etelä-Suomeen Kirkkonummelle.

Enää 5 paneelia vapaana.

 

[pertti]

Nyt kiinnostaisi tietää jos jollakulla olis jo kokemuksia millainen on APS:n mikroinverttereiden ja ECU-yksikön seurantasysteemi.

https://www.ev-power.eu/Micro-Inverters-1/YC1000-Solar-Micro-Inverter-Grid-tied-DC-AC-1000W-3phase-230-400V-CE.html

https://www.ev-power.eu/Micro-Inverters-1/YC1000-Solar-Microinverter-Gateway-Monitoring-ECU-3Z-three-phase-CE.html

Jos on asennellut vaikka 250 tai 500 malleja niin kokemukset niistäkin käy.

 

[tengu]

Jos on asennellut vaikka 250 tai 500 malleja niin kokemukset niistäkin käy.

ECUja ei ole mutta tässä kesällä kulmakunnalle tuli 3x500 mallia.  Nyt yksi ei enää tahdistu verkkoon. Invertteri matkalla APS:lle ja katsotaan miten takuu noissa nyt toimii...

 

[pertti]

Jos on asennellut vaikka 250 tai 500 malleja niin kokemukset niistäkin käy.

ECUja ei ole mutta tässä kesällä kulmakunnalle tuli 3x500 mallia.  Nyt yksi ei enää tahdistu verkkoon. Invertteri matkalla APS:lle ja katsotaan miten takuu noissa nyt toimii...

Onkohan takuu mahtanut toimia?

 

[tengu]

Jos on asennellut vaikka 250 tai 500 malleja niin kokemukset niistäkin käy.

ECUja ei ole mutta tässä kesällä kulmakunnalle tuli 3x500 mallia.  Nyt yksi ei enää tahdistu verkkoon. Invertteri matkalla APS:lle ja katsotaan miten takuu noissa nyt toimii...

Onkohan takuu mahtanut toimia?

Pitkällä tappelulla nyt lupasivat lähettää uuden yksikön. Toista kuukautta tuossa meni puheluja ja sähköposteja ees taas sinkoillessa tuon APS Euroopan toimiston kanssa. Joka prrkeleen asiaan piti odottaa kiinasta jonkun päälikön lupaa.
Huomioitavaa tässä että näiden invertterien kanssa ei tule MITÄÄN nippeleitä paketissa (monissa ns laadukkaammissa on vähintään virtajohdolle liittimen osat mukana). Eli jos liitosjohdon haluaa niin mokoma pitää muistaa ostaa erikseen.  Täällähän ei mokomaa hokattu eli tuo pidempi johto napsastiin poikki ja suoraan kytkentäboksiin sisälle.  Tästäkös nuo ei oikein tykänneet tässä takuuhommassa...

 

[arveccio]

Tuonne ketjun alkupäähän kommentoin noita kannattavuuslaskelmia.

Ensinnäkin sen sähköliittymän hankintahintaa on turha ottaa mukaan laskuihin siinävaiheessa kun se on jo hankittu ja maksettu. Tässä vaiheessa sen hankintahinta on yhtä relevantti kuin vaikkapa uuden rannekellon hankintahinta. Käsittääkseni valtaosa ok-taloihin paneeleja hankkivista haluaa leikata nykytilan kustannuksia eikä pyrkiä perumaan vanhoja hankintoja.

Nykytila on siis perusmaksu + energia jossa energia koostuu energiasta, siirrosta ja veroista. Perusmaksuun ei voi vaikuttaa omalla tuotannolla joten kustannusten leikkaus kohdistuu tuohon energia-siirto-verot -osaan. Jos sen paketin hinta nyt on vaikkapa 10c/kWh niin jokainen itse tuotettu&käytetty kWh on säästänyt käyttäjälle sen 10c. Tottakai prosentuaalisesti perusmaksun osuus nousee mutta absoluuttisesti kustannus pienenee tasan senverran mitä itse tuotetaan&käytetään.

Samaa logiikkaa soveltaen voidaan kysyä että kuinka moni jyvittää ostamansa ruuan hintaan hankinta ja ylläpito(vrt perusmaksu)kustannukset vaatteista, kulkuvälineestä jne joita tarvitaan sen sapuskan hakemiseksi kaupasta kotiin? Ei varmasti kukaan, koska se ei ole se tapa millä näitä asioita arvioidaan. Jos on olemassa joku kustannuskomponentti jota voidaan pienentää niin ei silloin oteta laskuihin mukaan sellaisia arvoja joihin tämä säästömahdollisuus ei pure.

 

[Puuha]

Samaa logiikkaa soveltaen voidaan kysyä että kuinka moni jyvittää ostamansa ruuan hintaan hankinta ja ylläpito(vrt perusmaksu)kustannukset vaatteista, kulkuvälineestä jne joita tarvitaan sen sapuskan hakemiseksi kaupasta kotiin? Ei varmasti kukaan, koska se ei ole se tapa millä näitä asioita arvioidaan. Jos on olemassa joku kustannuskomponentti jota voidaan pienentää niin ei silloin oteta laskuihin mukaan sellaisia arvoja joihin tämä säästömahdollisuus ei pure.

En oikein nyt ymmärrä tätä asia mitä tällä haluat antaa esille. Sähköenergiaa korvattaessa pitäisi sitä korvata edullisemmalla vaihtoehdolla. Valitettavasti aurinko- ja tuulivoimalan tuotantokustannukset ovat hyvin monella yli sen verkosta ostetun sähkön kustannukset energioineen, siirtoineen sekä veroineen lukuunottamatta kiinteitä kk-maksuja. On toki totta että kun korvataan omalla tuotannolla sähkön kokonaishinta nousee johteuen kiinteistä kuukausimaksuista. Oma tuotannon lisääntyessä myös kiinteät kustannukset tulevat nousemaan sillä sähköyhtiöillä sekä siirtoyhtiöllä on omat kiinteät kustannukset jotka pitää jollain kattaa ja maksajaksi tulee taas energian kuluttaja ennemin tai myöhemmin.

Energiansiirtomaksusta on myös tulossa muutan vuoden päästä kiinteä kulutukseen sidottu kuukausimaksu joka tulee syömään entisestää oman tuotannon kannattavuutta ellei omalla tuotannolla pysyty leikkaamaan tai tasaamaan kulutushuippuja.

 

[VesA]

Samaa logiikkaa soveltaen voidaan kysyä että kuinka moni jyvittää ostamansa ruuan hintaan hankinta ja ylläpito(vrt perusmaksu)kustannukset vaatteista, kulkuvälineestä jne joita tarvitaan sen sapuskan hakemiseksi kaupasta kotiin? Ei varmasti kukaan, koska se ei ole se tapa millä näitä asioita arvioidaan. Jos on olemassa joku kustannuskomponentti jota voidaan pienentää niin ei silloin oteta laskuihin mukaan sellaisia arvoja joihin tämä säästömahdollisuus ei pure.

En oikein nyt ymmärrä tätä asia mitä tällä haluat antaa esille. Sähköenergiaa korvattaessa pitäisi sitä korvata edullisemmalla vaihtoehdolla. Valitettavasti aurinko- ja tuulivoimalan tuotantokustannukset ovat hyvin monella yli sen verkosta ostetun sähkön kustannukset energioineen, siirtoineen sekä veroineen lukuunottamatta kiinteitä kk-maksuja. On toki totta että kun korvataan omalla tuotannolla sähkön kokonaishinta nousee johteuen kiinteistä kuukausimaksuista. Oma tuotannon lisääntyessä myös kiinteät kustannukset tulevat nousemaan sillä sähköyhtiöillä sekä siirtoyhtiöllä on omat kiinteät kustannukset jotka pitää jollain kattaa ja maksajaksi tulee taas energian kuluttaja ennemin tai myöhemmin.

Energiansiirtomaksusta on myös tulossa muutan vuoden päästä kiinteä kulutukseen sidottu kuukausimaksu joka tulee syömään entisestää oman tuotannon kannattavuutta ellei omalla tuotannolla pysyty leikkaamaan tai tasaamaan kulutushuippuja.

Niinpä. Lopulta kyse on siitä paljonko lompsasta rahaa katoaa ennen aurinkohanketta, itse hankkeeseen ja sen jälkeen. Parhaassa tapauksessa sähköliittymän sopparia on mahdollista muuttaa, kun omaa sähköä on tarjolla, mutta kaikkien sähkönlähteiden muodostaman kokonaisuuden hintaa tässä pitää seurata jos asiaa rahan kautta ajattelee.