Aurinkomaalämpö

[virtuaaliharri]

Avasin uuden ketjun, kun keskustelun myötä puheena oleva järjestelmä vaihtui toisenlaiseen.

Kallion poraaminen on suhteellisen arvokasta ja vesikiertoinen järjestelmä tuo heti kustannuksia lisää sekä hankaloittaa huollettavuutta ja korjattavuutta (jos lämpökaivo olisi talon alla).

En tiennytkään että tasokeräimiä saa noin halvalla saksasta, täällä Suomessa maksavat jotain ihan muuta ja siksi niitä niin harvoin missään näkee.

Onkohan kenelläkään kokemustietoa edullisen tasokeräimen liittämisestä maapiiriä käyttävän maalämpöpumpun keruukiertoon? Tuollaisella saisi periaatteessa maan lämpenemään keruupiirin ympäriltä nopeasti keväällä (routahan sulaa vasta toukokuussa tyypillisesti). Kytkentä olisi yksinkertainen, jos lämmittää vain maahan palaavaa haaraa putki-putkessa-lämmönvaihtimella (aurinkokeräimessä vahvemmat pakkasnesteet). Tietenkin maapiirin liuoksen kierrättäminen mainitusta haarasta paluuhaaraan lämpöpumpulle erillisellä kiertopumpulla olisi tehokkaampaa, mutta kierto pitäisi mahdollisesti jättää talveksi päälle jäätymisvaaran välttämiseksi (mikä hukkaisi energiaa). Jollakin differentiaali- ja minimilämpötilatermostaatin yhdistelmäkytkennällä voisi tosin saada aikaan melko kustannustehokkaan kompromissin sähkön ja lämmön säästämiselle.

Lämmön tehollinen varastoimisaika jäänee korkeintaan viikkoihin, mutta lopputalvesta syksyyn voisi saada lämpöpumpun tuottosuhdetta hiukan ylös.

Ilmeisesti ei tähän mennessä tiedustelun huomanneilla ole moisesta järjestelmästä kokemuksia. Varmaan moni on tuollaisen ajatuksen torjunut intuitiivisesti ajatellen kalleilla keräimillä kerätyn energian menevän hukkaan. Ymmärtääkseni moni haluaisi lämmittää käyttöveden aurinkopaneeleilla, vaikka ne toimisivatkin huomattavasti tehokkaammin lattialämmityksessä matalammalla lämpötilaerolla. Tuossa vietäisiin lämpötilat vieläkin matalampiin lukemiin.

Kun tiedämme että jäätymisenestoaineiden lisääminen kiertoveteen huonontaa hyötysuhdetta, niin hahmottelin oheiseen kaavioon järjestelmän, jossa alimpana olisi paineistamaton vesisäiliö, josta vesi pumpattaisiin maapiiriin ja auringon lämmittäessä riittävästi myös maapiirin jatkona aurinkokeräimiin. Mikäli aurinko ei paista, palaisi vesi suoraan em. vesisäiliöön. Mikäli paistaa, menisi vesi keräimiltä ensin välisäiliöön, josta voitaisiin lämmönvaihtimilla ottaa lämpöä käyttöveden esilämmitykseen sekä talon lämmitykseen. Tätä samaista välisäiliötä puolestaan lämmitettäisiin tarvittaessa maalämpöpumpulla, joka ottaisi lämmön alimmasta säiliöstä. Fyysisesti nämä säiliöt voisivat sijaita vierekkäin hieman eri korkeudella siten, että vesi liikkuisi näissä halutulla tavalla. Kun maapiiriin vettä pumppaava pumppu pysäytettäisiin, valuisi vesi niin aurinko- kuin maapiiristäkin takaisin säiliöön.

Tällainen järjestelmä vaatii ehdottomasti, että veden lämpötila pysyy aina plussalla, joten maapiirin pitäisi sijaita routarajan alapuolella ja
olla joko riittävän pitkä, jotta lämpöä kerkeää jokatilanteessa kulkeutua ympäristöstä riittävästi tai olla kerrostettu useampaan kerrokseen,
jolloin maahan siirretty lämpö myös pysyy paremmin paikoillaan. Veden kierrättäminen näin päin mahdollistaisi aurinkoenergian hyödyntämisen ilman maalämpöpumppua niin kauan, kuin keräimiltä saapuva vesi on riittävän lämmintä.

Melkoisen automaattisen säätöjärjestelmän tuo vaatisi, sillä jäätyminen pitäisi estää kaikissa tilanteissa ja toisaalta alemman vesisäiliön veden lämpötila ei saisi nousta liian korkealle, jottei lämpöpumppu vaurioidu. Jotain tämän suuntaista tosin taitaa markkinoilla jo ollakin, joskin siten, että maan sijaan aurinkokeräimiltä saatua energiaa laitetaan isoon vesivaraajaan.

 

[Pähkäilijä]

systeemeissä on aina pari muuttujaa

1 routaraja - jos rakennetaan "routarajan alapuolelle" ja siellä jäähdytetään niin se muuttuukin routarajan yläpuoliseksi alueeksi

2 pohjavesi - maaperään varastoitu energia voi "haihtua" pohjaveteen ja samoin myös pohjaveden kierto saa aikaan maaperässä lämmitystä myös pintaputkistoon.

 

[EVV]

On tullut testattua reilulla190 tyhjiöputkella maapiirin lämmittämistä. Tulokset eivät olleet kovin rohkaisevia. Syksyllä, kun aloitin lämmittäisen MLP:lla, en havainnut
eroa lämpötiloissa  siinä maapiirissä, jota lämmitin tyhjiöputkilla siihen piiriin, jota en lämmittänyt. En tullut mitaneeksi kesällä  ko. piirien lämpötilaeroja, koska siitä ei olisi ollut hyötyä. MLP oli tuolloin levossa ja kaikki lämmitys tapahtui tyhjiöputkilla.

 

[savonhumu]

http://www.polarsol.com/technology/komponentit.html

Tutustusin tuohon

On tullu aiemminki esille täälläki, Järjestelmässä on vissiin paljonki samoja juttuja kun mitä alottajan kuvioissa. Iso maahan upotettu energiavaraaja ratkasis joitakin ongelmia mitä on jo tullut esille. Tuo pytty ois vissiin aika massiivinen eli puhutaan luokkaa 5-150m3 pytystä jota ladataan kesällä ja muulonki ja sieltä sitten pumpataan lämpöä kämppään..

tuossa toinen linkki http://www.polarsol.com/technology/hybridijarjestelma.html

 

[virtuaaliharri]

Vaikuttaisi siis siltä, että perinteiseen maalämpöpumpun pintapiiriin ei kannattane lämpöä tunkea. Juurikin tuo Polarsolin järjestelmä oli mielessäni (vaikkakaan en kirjoittamishetkellä muistanut firman nimeä) kun viittasin markkinoilla jotain samansuuntaista olevan tarjolla. Tämä kuvailemani järjestelmä olisi varmaankin huomattavasti halvempi, ja tehottomampi... Itseäni viehättää tuo aurinkoilmalämmitys enemmän, mutta toki aurinkokeräimet olisivat tehokkaampia. Ilmeisesti puuttuva palanen on iso edullinen lämpövaraaja. Siihen viittaisi mm. HeatWell Systemsin keskeiseen rooliin nostama ainutlaatuinen varaajan muoto.

 

[mattig]

Mitenkä on kun minulla on iso vesivarasto eli n. 16000 litraa, 24 neliömetrisen kennokasvihuoneen alla. Voisiko siitä riittää 40 neliön mökin lämmitykseen energiaa.?

 

[virtuaaliharri]

Mitenkä on kun minulla on iso vesivarasto eli n. 16000 litraa, 24 neliömetrisen kennokasvihuoneen alla. Voisiko siitä riittää 40 neliön mökin lämmitykseen energiaa.?

Hyvin lämpöeristettynä ja kuumaksi lämmitettynä kyllä tuolla useamman viikon, ehkä kuukaudenkin, talviasuttavaksi rakennettua mökkiä lämmittäisi. Ei tuolla lämpömäärällä kuitenkaan talven yli selviäisi.

 

[kotte]

Mitenkä on kun minulla on iso vesivarasto eli n. 16000 litraa, 24 neliömetrisen kennokasvihuoneen alla. Voisiko siitä riittää 40 neliön mökin lämmitykseen energiaa.?

Jos oletettaisiin, että vesi olisi syksyllä 100-asteista ja se saisi jäähtyä talven aikana 10-asteiseksi (eli mökin saattaisi saada vielä pysymään plussan puolella), irtoaisi energiaa n.1675kWh. Ihan pieni hyvin eristetty koppero voisi tuolla pysyä sulana.

Jos taas koko vesimäärän annettaisiin vielä jäätyä, energiaa irtoaisi toinen mokoma, eli n. 3350kWh. Saisi tuolla varmaan mökin pysymään kuivana, jos lämpöä säännöstelisi hyvin ja vesitilan eristys olisi niin hyvä, ettei häviöinä merkittävästi hukkaannu (ei varmaan ole noin hyvä). Täyden hyödyn saisi vain osastoimalla lämpövaraston, eli kelin mukaan vettä jäähdytetään tai jopa jäädytetään osasto kerrallaan.

 

[mattig]

Mitenkä on kun minulla on iso vesivarasto eli n. 16000 litraa, 24 neliömetrisen kennokasvihuoneen alla. Voisiko siitä riittää 40 neliön mökin lämmitykseen energiaa.?

Hyvin lämpöeristettynä ja kuumaksi lämmitettynä kyllä tuolla useamman viikon, ehkä kuukaudenkin, talviasuttavaksi rakennettua mökkiä lämmittäisi. Ei tuolla lämpömäärällä kuitenkaan talven yli selviäisi.

Entä jos lämmön ottaisi talteen lämpöpumpulla? Altaan alla oleva savimaahan on pysyvästi 4-6 asteen lämpöistä eli lämpöä johtuu sieltä koko ajan. 

 

[mattig]

Mitenkä on kun minulla on iso vesivarasto eli n. 16000 litraa, 24 neliömetrisen kennokasvihuoneen alla. Voisiko siitä riittää 40 neliön mökin lämmitykseen energiaa.?

Hyvin lämpöeristettynä ja kuumaksi lämmitettynä kyllä tuolla useamman viikon, ehkä kuukaudenkin, talviasuttavaksi rakennettua mökkiä lämmittäisi. Ei tuolla lämpömäärällä kuitenkaan talven yli selviäisi.

Hyviä tietoja noista ylläolevista suunnitelmista. Kuitenkin olen ymmärtänyt että vesivarasto on parempi kuin maavarasto. Itselläni on tuo altaan pohja peitetty suodatinkankaalla/ allasmuovilla joten vedenvirtausta ei tapahdu. Altaan kokonaiskustannus oli n. 400 euroa.
Olen ajatellut lämmittää altaan vettä aurinkolämmöllä sekä keräimillä että kasvihuoneen tuuletuksesta saadulla lämmöllä. En vain tiedä mikä lämmönvaihdin olisi edullisin tuon kuuman ilman siirtämiseksi altaan veteen? 
Entä jos lämmön ottaisi talteen lämpöpumpulla? Altaan alla oleva savimaahan on pysyvästi 4-6 asteen lämpöistä eli lämpöä johtuu sieltä koko ajan.

 

[virtuaaliharri]

Hyviä tietoja noista ylläolevista suunnitelmista. Kuitenkin olen ymmärtänyt että vesivarasto on parempi kuin maavarasto. Itselläni on tuo altaan pohja peitetty suodatinkankaalla/ allasmuovilla joten vedenvirtausta ei tapahdu. Altaan kokonaiskustannus oli n. 400 euroa.
Olen ajatellut lämmittää altaan vettä aurinkolämmöllä sekä keräimillä että kasvihuoneen tuuletuksesta saadulla lämmöllä. En vain tiedä mikä lämmönvaihdin olisi edullisin tuon kuuman ilman siirtämiseksi altaan veteen? 
Entä jos lämmön ottaisi talteen lämpöpumpulla? Altaan alla oleva savimaahan on pysyvästi 4-6 asteen lämpöistä eli lämpöä johtuu sieltä koko ajan.

40 neliöinen mökki on niin pieni, että käsittääkseni lämpöpumpuista ainoastaan ilmalämpöpumppu voisi olla taloudellisesti järkevä. Ainakin jos puhutaan uutena ostettavista laitteista ja asennustyön joutuu ostamaan. Markkinoilta tuntuvat puuttuvan pienitehoiset ja edulliset lämpöpumput, joita voisi käyttää käyttöveden lämmittämiseen ja joko hyvin pienen rakennuksen tai vähän isomman passiivitalon lämmittämiseen. Ei myöskään ole vielä tullut vastaan pumppua, joka pystyisi pumppaamaan lämpöä hyvin laajalta lämpötila-alueelta, esim. juurikin tuollaisesta säiliöstä, jossa veden lämpötila voisi vaihdella kuumasta lähelle nollaa, vaan tuollaisissa sovellutuksissa vaaditaan melkoista virittelyä. Maallikkona kun kuvittelisi, että 30 asteisesta vedestä saisi pumpattua lämpöä hyvin edullisesti käyttöveden lämmittämiseen. Ihanne olisi monilähdelämpöpumppu, jossa samalla moottorilla pumpattaisiin useasta eri maapiiristä ja useasta eri "ilmapiiristä" aina optimaalisin energialähde valiten - jonkinlainen modulaarinen järjestelmä ilman virittelyn makua. Ehkä Polarsol on löytänyt/kehittänyt jotain tuon tapaista kotisivuistaan päätellen (linkki tässä ketjussa aiemmin).

 

[virtuaaliharri]

Kuitenkin olen ymmärtänyt että vesivarasto on parempi kuin maavarasto. Itselläni on tuo altaan pohja peitetty suodatinkankaalla/ allasmuovilla joten vedenvirtausta ei tapahdu. Altaan kokonaiskustannus oli n. 400 euroa.
Olen ajatellut lämmittää altaan vettä aurinkolämmöllä sekä keräimillä että kasvihuoneen tuuletuksesta saadulla lämmöllä. En vain tiedä mikä lämmönvaihdin olisi edullisin tuon kuuman ilman siirtämiseksi altaan veteen? 
Entä jos lämmön ottaisi talteen lämpöpumpulla? Altaan alla oleva savimaahan on pysyvästi 4-6 asteen lämpöistä eli lämpöä johtuu sieltä koko ajan.

Jatkan tästä vielä hieman, nimittäin eilen törmäsin netissä tekolampien pohjiin tarkoitettuun allaskumiin (http://www.vesielama.fi/fi/allaskumi/2221-geenseal-allaskumi-epdm-1-mm-leveys-1166-m.html). Sille luvataan lämmönkestoa 130 asteeseen asti! Vesi toki on tehokkaampi lämmönvarausaine kuin maa. Vesivaraajien ongelmana on ollut lähinnä niiden kalleus kun kapasiteettia tarvitaan paljon. Laskeskelin, että vajaa sadan kuution altaan pohjan ja seinämät saisi katettua reilulla tonnilla (4 x 8 x 3 m --> 104 m2 --> neliöhinnalla 10,45 €: 1087 €). Alle varmaankin soveltuisi lämpöeristeeksi kevytsora, mutta seinät ja katto ovat kustannusmielessä haasteellisemmat. Päällä tosiaan voisi olla kasvihuone - taloa en uskaltaisi tuollaisen altaan päälle rakentaa. Kasvihuoneen pohjoisseinän eteläpuoli voisi toimia aurinkoilmalämmittimenä, jossa lämpenevää ilmaa kierrätettäisiin ilma-vesi-lämmönvaihtimen läpi. Noita lämmönvaihtimia käytetään yleisesti teollisuudessa poistamassa kuumuutta ilmasta ja ovat varsin arvokkaita komponentteja - yksinkertaisuudestaan huolimatta. Tehokkaammin toimisivat tavalliset vettä lämmittävät aurinkokeräimet, mutta vaativat käytännössä huomattavasti monimutkaisemman järjestelmän tuekseen. Tehokkuuseroa tasoittaisi aurinkokeräimissä tarvittavat pakkasnesteet (laskevat tehokkuutta), kun ilma ei sellaista vaadi jos lämmönvaihdin saadaan pakkaselta suojaan. Jos kasvihuonetta käytetään talvellakin eli siellä pidetään lämpöä yllä, niin sitten voisi varmaankin käyttää pohjoisseinän peittona halpoja aurinkokeräimiä. Arvoitus itsennelleni tosin on, miten aurinkokeräinten teho suhtautuu eri kulmassa olevaan kasvihuoneen lasikattoon ja lasiseiniin.
Muistelen törmänneeni jossain nettikeskustelussa toteamukseen, että yksi kuutio vettä riittäisi yhtä talon pohjaneliötä kohti pitämään talon lämpimänä yli talven. Jos tuo pitäisi paikkansa, niin 40 neliön mökille riittäisi 40 m3 lämpövaraaja. Loppuvaiheessa lämpöpumppu auttaisi hommassa kummasti, mutta hintaa kertyisi aikatavalla.

 

[mattig]

Joo tuo allaskumi on aivan hyvä vaihtoehto, allasmuovi on vain puolta halvempi. Tuo arviosi 40 neliön mökki/ 40 m3 alllasta voi olla oikea sillä muistan itsekin että VTT:n tutkimuksessa olisi päädytty tulokseen että talon pohjapintan kokoinen vesiallas olisi riittänyt talven yli.
Kysyisin kuitenkin miksi eristäisit vesialtaan koko pohjan koska +4 asteinen vesi on aina alimmaisena ja maaperästä tulee ainakin eteläisessä suomessa johtumalla lämpöisempää eli pohjavesi on 5-6 asteista. Allas tulisi olla kuitenkin myös syvä esim. altaan halkaisijasta puolet eli puolipallo jolloin kerrostuminen tulisi selvemmäksi. Savimaassa ei tarvitse pinnoittaa pohjaa millään muulla materiaalilla. Tosin allas pitää olla aina vedellä täytetty muuten voi avautua vuotoja altaan reunoilta.

 

[virtuaaliharri]

Kysyisin kuitenkin miksi eristäisit vesialtaan koko pohjan koska +4 asteinen vesi on aina alimmaisena ja maaperästä tulee ainakin eteläisessä suomessa johtumalla lämpöisempää eli pohjavesi on 5-6 asteista. Allas tulisi olla kuitenkin myös syvä esim. altaan halkaisijasta puolet eli puolipallo jolloin kerrostuminen tulisi selvemmäksi. Savimaassa ei tarvitse pinnoittaa pohjaa millään muulla materiaalilla. Tosin allas pitää olla aina vedellä täytetty muuten voi avautua vuotoja altaan reunoilta.

Ajattelin tuon altaan käyttöä "tavallisena" lämpövaraajana, siis ilman lämpöpumppua. Tarkemmin ajatellen, lämpöpumpun kanssa tuota vesisäiliötä voisi ajatella keinotekoisena lampena, ja vesistöistähän tunnetusti saa pumpulla paremmalla hyötysuhteella lämpöä kuin maasta tai kalliosta. Tässähän alkaa tulla vallan villejä ajatuksia: mitäpä jos mustaa allaskumia käyttäisi absorbaattorina ja lammen päälle tulisi polykarbonaattikennolevy? Lammen pohjoisreunalla voisi olla peilejä heijastamassa lisää valoa lampeen. Talvella lumi toimisi lisäeristeenä eikä lammen pinnan jäätyminenkään varmaan haittaisi mitään.

Jos tykkää pitää kasvihuonetta, niin lämpövarastona toimiva allas voisi sijaita kasvihuoneen alla ja lattia voisi olla paksua hyvin lämpöä eristävää monikerroksista kennolevyä, jonka päällä olisi kävelysiltana laminoituja ja karkaistuja lasilevyjä. Aidot lasilattiat ovat aivan törkeän hintaisia ja eristävät huonosti lämpöä. Kasvihuoneen pohjoisseinä katettaisiin alaspäin valoa heijastavilla peileillä. Filmivanerista tai jostain muusta levystä, jonka päällystäisi peilikalvolla, voisi rakentaa sälekaihtimen tapaisen mekanismin, jolla heijastuskulmaa säätämällä saataisiin valo mahdollisimman tarkoin absorbaattorille.

Siis tähän tapaan:

 

[virtuaaliharri]

Laitan tähän vielä yhden vanhan ideani terästettynä lämpöpumpulla. Ideana siis pystymallinen "aurinkotorni", lasista tai läpinäkyvästä muovista tehty, jonka sisällä pyörisi "karusellina" heijastin, joka suuntaisi valonsäteet polttopisteessä olevaan mustaksi käsiteltyyn kiinteästi asennettuun kupariputkeen, jossa lämpö siirtyisi veden mukana alla olevaan isoon lämpövaraajaan.

Piirustusteknisistä rajoitteista johtuen käytin heijastimessä ympyrän kaaren muotoa. Tietynlainen paraabelimuoto olisi toki parempi, jotta valon säteet kohdistuisivat optimaalisemmin absorbaattorin pinnalle.

Tuollainen torni saattaisi esteettisesti miellyttää useampaa kuin muut aurinkoa seuraavat keräinjärjestelmät. Lisäksi tuo olisi tavattoman yksinkertainen rakenteeltaan ja jäätymisen esto voitaisiin toteuttaa vain sammuttamalla kiertovesipumppu, jolloin vedet valahtaisivat säiliöön roudan alapuolelle. Tuo olisi myös helposti tuotteistettavissa niin, että laite mahtuisi täysperävaunulliseen rekkaan.

 

[kotte]

Kesäaikaan voinee Suomessakin kerätä auringon säteilyä suola-altaan pohjalle https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_pond. Tuollainen olisi halpa valmistaa, mutta ongelmiakin on. Lämpö täytyy kerätä pohjalta talteen parempaan varauskuoppaan. Tuotto on syksyllä ja keväällä olematonta. Taivaalta myös sataa vettä yli puoli metriä vuodessa (kaiken roskan lisäksi) ja vaikka vesien johtuminen muualta estettäisiin, pitäisi luonnollinen haihtuma saada niin suureksi, että altaasta häipyy haihtumalla nuo runsaat puoli metriä vettä vuoden kuluessa. Muuten maantiesuolalastista osa häipyy pohjavesiä saastuttamaan.

 

[mattig]

Molemmat mallit ovat hyviä ideoita.
Tuossa kasvihuonekuvassa jää vielä hyödyntämättä kuuma huoneilma joka esim.  meidän kasvihuoneessa nousee jopa yli 40 asteen ellei ovia tai tuuletusikkuna pidä auki.
Minua kiinnostaa kumpi talteenottomenetelmä olisi edullisempi rakentaa; ilma- vai vesikiertoinen tuon lämmön hyödyntämiseksi. 
Osassa allastamme on katteena karkaistu lasi mutta siihen voisi tosiaan laittaa alle vielä kennolevyt eristeeksi. Altaallamme on rakentumassa eteläseinustalle n. 10 neliön aurinkokeräin, materiaalina tumma komposiittilauta, jossa kennot muodostavat vedenkiertoreiät ja pienellä akvaariopumpulla nostetaan altaasta (pieni nostokorkeus) lämmitettävä vesi ja se valuu lämmitettynä takaisin altaaseen. Tätä lattiakeräintä voidaan siis käyttää myös pationa, jos puuhailulta ehtii.

 

[virtuaaliharri]

Molemmat mallit ovat hyviä ideoita.
Tuossa kasvihuonekuvassa jää vielä hyödyntämättä kuuma huoneilma joka esim.  meidän kasvihuoneessa nousee jopa yli 40 asteen ellei ovia tai tuuletusikkuna pidä auki.
Minua kiinnostaa kumpi talteenottomenetelmä olisi edullisempi rakentaa; ilma- vai vesikiertoinen tuon lämmön hyödyntämiseksi. 
Osassa allastamme on katteena karkaistu lasi mutta siihen voisi tosiaan laittaa alle vielä kennolevyt eristeeksi. Altaallamme on rakentumassa eteläseinustalle n. 10 neliön aurinkokeräin, materiaalina tumma komposiittilauta, jossa kennot muodostavat vedenkiertoreiät ja pienellä akvaariopumpulla nostetaan altaasta (pieni nostokorkeus) lämmitettävä vesi ja se valuu lämmitettynä takaisin altaaseen. Tätä lattiakeräintä voidaan siis käyttää myös pationa, jos puuhailulta ehtii.

Kasvihuonekuvaani liittyen, siinä peilit heijastavat takaseinustaan kohdistuvan valon suureksi osaksi altaaseen ja ohimenevät absorboituvat tiiliseinään. Kasvien lomasta pilkottavat säteet päätyisivät suoraan altaaseen. Tiiliseinää lämmittäisi myös kasvihuoneen ilma. Joten kuvittelisin, ettei tuossa tapauksessa ilman lämpötila nousisi niin korkeaksi kuin tavanomaisessa kasvihuoneessa. Toisaalta tiiliseinä ja allas tasaisivat muutoinkin lämpötilan vaihteluja vuorokauden ja pidemmänkin ajan suhteen. Toinen asia on sitten, että jos kasvihuoneen päätarkoitus olisi kuitenkin kasvien kasvattaminen, niin taitaisivat kasvit varjostaa niin paljon, että auringon valon pääsy altaaseen estyisi niin paljon, että ilma lämpenisi kuitenkin liikaa ja lämpö sittenkin kannattaisi kerätä talteen. Siihen ei taida soveltua oikein mikään muu kuin ilmasta-veteen-lämmönvaihdin tehokkaalla puhaltimella kasvihuoneen harjan alapuolelle sijoitettuna - niin ylös kuin mahdollista. Hmm... Osaatko sanoa kuinka monena päivänä kesässä lämmöt nousevat niin korkealle, että joutuu tuulettamaan lämmönnousun takia? Ts. voisikohan tuo ilmasta-veteen-lämmönvaihdin yksistään riittää? Jolloin siinä kierrättäisi altaan vettä. Tarvittaessa voisi tuolta tulevaa vettä "tulistaa" aurinkokeräimessä, mutta eikö silloin altaan veden lämpötila nousisi liian korkeaksi (kun allas kuitenkin on sen verran pieni) ja syntyisi "noidankehä": allas luovuttaisi lämpöä kasvihuoneeseen ja lämpö pitäisi siirtää takaisin altaaseen?

 

[mattig]

En osaa tarkemmin sanoa tuohon tuuletustarpeeseen mutta aina kun aurinko hyvin paistaa kennokasvarissa lämpö nousee liiaksi. Jossakin kaupallisissa kasvihuoneissa on käytetty ilman viilennystä siten että huoneen katosta jonkunmoisessa kuilussa tms.lasketaan vettä tiheänä suihkuna jolloin on päästy jopa 13 asteen viilennykseen. Tehokasvatuksessa joudutaan tuulettamaan myös hiilidioksin vuoksi. Tuo menetelmä olisi vain testattava olisiko se ehkä edullisempikin kuin lämpöpumppu kaikkinen tekniikkoineen.
Tuo liiallinen altaanlämpö on hoidettavissa eristämisellä kunnolla yläpohja.

 

[virtuaaliharri]

En osaa tarkemmin sanoa tuohon tuuletustarpeeseen mutta aina kun aurinko hyvin paistaa kennokasvarissa lämpö nousee liiaksi. Jossakin kaupallisissa kasvihuoneissa on käytetty ilman viilennystä siten että huoneen katosta jonkunmoisessa kuilussa tms.lasketaan vettä tiheänä suihkuna jolloin on päästy jopa 13 asteen viilennykseen. Tehokasvatuksessa joudutaan tuulettamaan myös hiilidioksin vuoksi. Tuo menetelmä olisi vain testattava olisiko se ehkä edullisempikin kuin lämpöpumppu kaikkinen tekniikkoineen.
Tuo liiallinen altaanlämpö on hoidettavissa eristämisellä kunnolla yläpohja.

Mun ehkä parempi pidättäytyä käytännön asioihin kantaa ottamasta, kun ihan vaan harrastuspohjalta näitä asioita seuraan. Enempi tuon ideoita tänne arvioitavaksi, kommentoitavaksi ja ajatuksia herättämään. Itse varmaankin tuossa tilanteessa lähtisin kokeilemaan käytetyillä komponenteilla omien taitojen mukaan. Ensin kuitenkin laskisin lämmön tarpeen ja millä tavalla sen haluaisin käyttää ja sitten tuon vesisäiliön lämpökapasiteetin. Laskisin pitkällekö syksyyn säiliön lämpö riittäisi ja vertaisin toteutuneita lämmityskuluja saatavissa olevaan säästöön.