Aurinkolämmitysprojekti 4000l varaajaan
- Viestiketjun aloittaja varikonniemi
- Aloituspäivämäärä
varikonniemi
Active member
Ei ole mittaria, ohjain mikä tuli paketin mukana ei ymmärrä kahden pumpun päälle niin väliaikaisesti on lämpötilan mukaan toimivan releen+kellokytkimen varassa ohjaus. Käytön määrä vaihtelee paljon tilanteen ja sään mukaan. Normaali 2-kerros ok talo.
varikonniemi
Active member
Keräinpaketin mukana tulleesta säätimestä ei siis löytynyt tarvittavaa toimintaa joten päätettiin lähettää säädin takas ja rakentaa semmoinen itse.
Säädin koostuu kahdesta piirilevystä joissa on kaksi pumpun ohjauslogiikkaa. Ensimmäisen pumpun ohjaus tapahtuu vertaamalla keräimen pt1000 arvoa potikkaan. Kun arvo ylittyy vetää rele ja keräinkierto käynnistyy. Säädettävä hystereesi. Anturin lämpötila näkyy mittarissa naamataulussa.
Toisen pumpun ohjaus tapahtuu vertaamalla lämmönvaihtimen tulossa olevan pt1000 anturin arvoa säiliön pohjassa olevaan pt1000 anturiin. Kun lämmönvaihtimen anturi on säädetyn verran lämpimämpi kuin säiliön pohja, käynnistyy pumppu. Ja sammuu kun on kylmempi.
Pumppujen ohjaus tapahtuu opari->transistori->12V rele->12V verkkorele. Jos osia ostamaan pitäisi lähteä niin tuon olisi varmaan toteuttanut yhdellä releellä, mutta tuommoiset osat sattui löytymän nurkista.
12V tuottaa modattu piirilevyvirtalähde.
Säätimessä on kaksi kytkintä, yksi per pumppu, joista valitaan pumpun moodi AUTO/OFF/ON. Piirilevyllä on jumpperi jolla voi valita moodin että sisäkierto ei pyöri ellei ulkokierto pyöri.
Viikon sisään pitäisi tämäkin projekti olla vihdoin valmis. Tuleeko mieleen mitään seikkaa jota ei olisi otettu huomioon?
Säädin koostuu kahdesta piirilevystä joissa on kaksi pumpun ohjauslogiikkaa. Ensimmäisen pumpun ohjaus tapahtuu vertaamalla keräimen pt1000 arvoa potikkaan. Kun arvo ylittyy vetää rele ja keräinkierto käynnistyy. Säädettävä hystereesi. Anturin lämpötila näkyy mittarissa naamataulussa.
Toisen pumpun ohjaus tapahtuu vertaamalla lämmönvaihtimen tulossa olevan pt1000 anturin arvoa säiliön pohjassa olevaan pt1000 anturiin. Kun lämmönvaihtimen anturi on säädetyn verran lämpimämpi kuin säiliön pohja, käynnistyy pumppu. Ja sammuu kun on kylmempi.
Pumppujen ohjaus tapahtuu opari->transistori->12V rele->12V verkkorele. Jos osia ostamaan pitäisi lähteä niin tuon olisi varmaan toteuttanut yhdellä releellä, mutta tuommoiset osat sattui löytymän nurkista.
12V tuottaa modattu piirilevyvirtalähde.
Säätimessä on kaksi kytkintä, yksi per pumppu, joista valitaan pumpun moodi AUTO/OFF/ON. Piirilevyllä on jumpperi jolla voi valita moodin että sisäkierto ei pyöri ellei ulkokierto pyöri.
Viikon sisään pitäisi tämäkin projekti olla vihdoin valmis. Tuleeko mieleen mitään seikkaa jota ei olisi otettu huomioon?
varikonniemi
Active member
Muutaman kämmin korjaamisen jälkeen säädin on nyt testikäytössä. Jos kaikki toimii niinkuin pitää niin pumput kytketään huomenna ja säädin viimeistellään.
Säiliön pohjan anturi on kiinni kuparilevyssä chemical metallilla. Kuparilevy on kiinni säiliön pohjassa pii liimalla. Lopuksi päälle tuli armaflex ht teippi.
Lämmönvaihtimelle tulevan veden anturin kiinnitys sekä väliaikaisesti hommaa hoitanut lämpötilaohjattu rele.
Säiliön pohjan anturi on kiinni kuparilevyssä chemical metallilla. Kuparilevy on kiinni säiliön pohjassa pii liimalla. Lopuksi päälle tuli armaflex ht teippi.
Lämmönvaihtimelle tulevan veden anturin kiinnitys sekä väliaikaisesti hommaa hoitanut lämpötilaohjattu rele.
varikonniemi
Active member
Nyt 2 vuotta alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä saatiin keräinmäärä vihdoin tuplattua! Päätettiin laittaa kaikki 120 putkea sarjaan. Rakenne on toteutukseltaan identtinen ensimmäisen keräinparin kanssa.
1. päivä tuli aurinkoa parhaimmillaan dT=12.5^C virtauksella 10l/min joka antaa laskennallisen tehon 8.75kW
Näyttäisi siltä että putkikeräimet hyötyvät mukavasti hangen&pilvien&taivaan hajasäteilystä. Jännä nähdä miten lumen sulaminen vaikuttaa tehoihin.
varikonniemi
Active member
Uusi takaputken ripustus.
varikonniemi
Active member
Ei ole, se on yksi suunnitteilla olevista projekteista. Luultavasti 1-wire anturiverkosto ja tabletti jossa näyttö&webbipalvelin josta voi lukea arvot. Toistaiseksi on silmin luettavat mittarit kaikissa tärkeissä kohdissa.
Mittasin keräimien suuntauksen tänään. Klo 12 aurinko oli tasan keräinparien välissä. Klo 12:20 tuli lämpöä IN 77.5 OUT 66 dT 11.5.
78 astetta on jo niin kuuma että hyötysuhde kärsii aika rankasti.
edit: tänään muistui mieleen että se kiertävä seoshan on 50/50 vesi/glykoli, eli ominaislämpökapasiteetti voi olla jotain aivan muuta kuin tuo veden 4.2 millä on laskut tehty.
Mittasin keräimien suuntauksen tänään. Klo 12 aurinko oli tasan keräinparien välissä. Klo 12:20 tuli lämpöä IN 77.5 OUT 66 dT 11.5.
78 astetta on jo niin kuuma että hyötysuhde kärsii aika rankasti.
edit: tänään muistui mieleen että se kiertävä seoshan on 50/50 vesi/glykoli, eli ominaislämpökapasiteetti voi olla jotain aivan muuta kuin tuo veden 4.2 millä on laskut tehty.
varikonniemi
Active member
Harmi että tällä palstalla ei ole pidempää viestien muokkaamismahdollisuutta. Tässä on tehokäyrä päivitettynä 50/50 vesi/glykoli seoksella.
varikonniemi sanoi:
Jos nyt ymmärsin oikein, niin tuo kuulostaa oikeansuuntaiselta. Kulutuselektroniikkaa, eli laitteita, joissa takuut liikkuu 1-3 vuodessa, ei kannata mihinkään toiminnan kannalta kriittiseen kohtaan tunkea. Näyttöpäätteeksi toki sopivat mitä parhaimmiten.
Mieluummin tekee itse, tai lyö kasan rahaa pöytään valmiin tuotteen hankkimiseksi, jotta voi varmistua siitä, että automaatio pelittää sen 10 vuotta vähintään, minimihuollolla.
varikonniemi
Active member
Itse rakennettu pumppuohjain on pelittänyt moitteetta viimeiset ~6 vuotta. Vaikka on joskus vilkkunut kuin joulukuusi kun ukkosilma on mennyt yli. Tuommoinen montakymmentä metriä pitkä anturikaapeli on aika hyvä antenni 
Mitään 1-wire juttuja ei oo tullu asennettua kun ei yksinkeratesti oo ollu tarvetta.
Mitään 1-wire juttuja ei oo tullu asennettua kun ei yksinkeratesti oo ollu tarvetta.
Onko nyt käytössä minkälaista "glykolia"??
varikonniemi
Active member
Siellä kiertää sama 50/50 seoksella zero HD mitä ollu alusta asti.
varikonniemi
Active member
Viime vuonna meni yli voimakas ukkosmyrsky jonka iskun jälkeen aurinkosäädin oli alkanut pikkuhiljaa oikuttelemaan enemmän ja enemmän. Pari kk sitten se ei enää toiminut kunnolla vaan kytki päälle ja pois aivan liian useasti (hystereesi poistunut). Joten oli pakko avata säädin ja alkaa tutkimaan asiaa. Ensimmäinen epäilys oli että ois mennyt komparaattori rikki, mutta loppujen lopuksi homman sai korjattua sillä että äärettömän pienen verran käänsi potikkaa joka hystereesiä kontrolloi. Eli jos se ukkosisku on vaikuttanut komparaattoripiiriin, se on ollut niin pientä että olemattoman määränen vastuksen säätö korjasi sen.
Jokatapauksessa tilasin jo uudet mikropiirit, mutta laite toimii jo tällä hetkellä normaalisti potikkaan koskemisen jälkeen. Ei suuri menetys koska piirien TLC272CP hinta on alle 50c suomeen toimitettuna.
Olen jo pitkään miettinyt laittaa tästä laitteesta tarkemmat tiedot jakoon, mutta niitä ei ole ollut olemassa kuin sekoisena projektipiirrustuksena jossa useita korjauksia. Tämän korjausprojektin jälkeen huomasin jopa yhden virheen aikasemmassa piirrustuksessa jota en ilmeisesti ollut siihen päivittänyt, joten hyvä etten sitä jakanut ja joku ois suuttunut siitä ettei se toimi. Mutta nyt tuo oma piirrustus on niin moneen kertaan sytystelyllä korjattu etten siitä enää helposti selvää saa itsekkään jos siihen palaa vuosien jälkeen, niin ei voi muuta kuin piirtää se uudelleen puhtaana.
Sen avulla voi sitten kuka tahansa rakentaa säätöjärjestelmän noin 10 eurolla joka ohjaa aurinkokierto ja lämmönvaihdin pumppauksia erikseen.
Jokatapauksessa tilasin jo uudet mikropiirit, mutta laite toimii jo tällä hetkellä normaalisti potikkaan koskemisen jälkeen. Ei suuri menetys koska piirien TLC272CP hinta on alle 50c suomeen toimitettuna.
Olen jo pitkään miettinyt laittaa tästä laitteesta tarkemmat tiedot jakoon, mutta niitä ei ole ollut olemassa kuin sekoisena projektipiirrustuksena jossa useita korjauksia. Tämän korjausprojektin jälkeen huomasin jopa yhden virheen aikasemmassa piirrustuksessa jota en ilmeisesti ollut siihen päivittänyt, joten hyvä etten sitä jakanut ja joku ois suuttunut siitä ettei se toimi. Mutta nyt tuo oma piirrustus on niin moneen kertaan sytystelyllä korjattu etten siitä enää helposti selvää saa itsekkään jos siihen palaa vuosien jälkeen, niin ei voi muuta kuin piirtää se uudelleen puhtaana.
Sen avulla voi sitten kuka tahansa rakentaa säätöjärjestelmän noin 10 eurolla joka ohjaa aurinkokierto ja lämmönvaihdin pumppauksia erikseen.
Viimeksi muokattu:
Onks noi oikeessa yläreunassa olevat pyöreet trimmerit kans? Vähän näyttäs. Toi malli on tunnettu pätkijä, kivan kokosia kyllä. Ne kandee melkeen vaihtaa. Mulla on niitä parissa käytössä, ovat just sellasia et koskemalla toimii taas pari viikkoo ja sit alkaa omatouhu uudestaan.Viime kesällä meni yli voimakas ukkosmyrsky jonka iskun jälkeen aurinkosäädin oli alkanut pikkuhiljaa oikuttelemaan enemmän ja enemmän. Pari kk sitten se ei enää toiminut kunnolla vaan kytki päälle ja pois aivan liian useasti (hystereesi poistunut). Joten oli pakko avata säädin ja alkaa tutkimaan asiaa. Ensimmäinen epäilys oli että ois mennyt komparaattori rikki, mutta loppujen lopuksi homman sai korjattua sillä että äärettömän pienen verran käänsi potikkaa joka hystereesiä kontrolloi. Eli jos se ukkosisku on vaikuttanut komparaattoripiiriin, se on ollut niin pientä että olemattoman määränen vastuksen säätö korjasi sen.
Jokatapauksessa tilasin jo uudet mikropiirit, mutta laite toimii jo tällä hetkellä normaalisti potikkaan koskemisen jälkeen. Ei suuri menetys koska piirien TLC272CP hinta on alle 50c suomeen toimitettuna.
Olen jo pitkään miettinyt laittaa tästä laitteesta tarkemmat tiedot jakoon, mutta niitä ei ole ollut olemassa kuin sekoisena projektipiirrustuksena jossa useita korjauksia. Tämän projektin jälkeen huomasin jopa yhden virheen aikasemmassa piirrustuksessa jota en ilmeisesti ollut siihen päivittänyt, joten hyvä etten sitä jakanut ja joku ois suuttunut siitä ettei se toimi. Mutta nyt tuo oma piirrustus on niin moneen kertaan sytystelyllä korjattu etten siitä enää helposti selvää saa itsekkään jos siihen palaa vuosien jälkeen, niin ei voi muuta kuin piirtää se uudelleen puhtaana.
Sen avulla voi sitten kuka tahansa rakentaa säätöjärjestelmän noin 10 eurolla joka ohjaa aurinkokierto ja lämmönvaihdin pumppauksia erikseen.
varikonniemi
Active member
Ovat juu, mutta en usko että ongelma niistä johtu koska korjaus tapahtu muualta
Enkä todellakaan jaksa niihin koskea ennenkuin on pakko
Muutenkin kannattaa ottaa toi kuva hyvin varauksella, siinä on monta komponenttia ja niitten asettelu täysin optimista pielessä sen takia että se on rakennettu täysin "kaatopaikalta pelastetuista komponenteista" piirilevy mukaanlukien. Siinä näkyy vastuksia rinnakkain ihan vaan sen takia ettei oikeaa vastusarvoa löytynyt laatikoista, niin sitten puolitetaan se rinnakkainkytkennällä.
Nuo varaosa TLC272CP mitä tilasin ovat eka komponentit tässä projektissa mitkä ei ole romuvarastosta.
Enkä todellakaan jaksa niihin koskea ennenkuin on pakko
Muutenkin kannattaa ottaa toi kuva hyvin varauksella, siinä on monta komponenttia ja niitten asettelu täysin optimista pielessä sen takia että se on rakennettu täysin "kaatopaikalta pelastetuista komponenteista" piirilevy mukaanlukien. Siinä näkyy vastuksia rinnakkain ihan vaan sen takia ettei oikeaa vastusarvoa löytynyt laatikoista, niin sitten puolitetaan se rinnakkainkytkennällä.
Nuo varaosa TLC272CP mitä tilasin ovat eka komponentit tässä projektissa mitkä ei ole romuvarastosta.
Viimeksi muokattu: