Aurinkolämmitysprojekti 4000l varaajaan

ismo67

New member
varikonniemi sanoi:
Miten se lämmön samanaikainen käyttö vaikuttaa saantiin?

Kuinka monta kWh kertyy energiamäärämittariin päivässä näinä valoisina päivinä?
Mihin ja miten energiaa käytetään ko. varaajasta ja milloin ja kuinka paljon kuluu per päivä?
 
Ei ole mittaria, ohjain mikä tuli paketin mukana ei ymmärrä kahden pumpun päälle niin väliaikaisesti on lämpötilan mukaan toimivan releen+kellokytkimen varassa ohjaus. Käytön määrä vaihtelee paljon tilanteen ja sään mukaan. Normaali 2-kerros ok talo.
 
Keräinpaketin mukana tulleesta säätimestä ei siis löytynyt tarvittavaa toimintaa joten päätettiin lähettää säädin takas ja rakentaa semmoinen itse.

Säädin koostuu kahdesta piirilevystä joissa on kaksi pumpun ohjauslogiikkaa. Ensimmäisen pumpun ohjaus tapahtuu vertaamalla keräimen pt1000 arvoa potikkaan. Kun arvo ylittyy vetää rele ja keräinkierto käynnistyy. Säädettävä hystereesi. Anturin lämpötila näkyy mittarissa naamataulussa.

Toisen pumpun ohjaus tapahtuu vertaamalla lämmönvaihtimen tulossa olevan pt1000 anturin arvoa säiliön pohjassa olevaan pt1000 anturiin. Kun lämmönvaihtimen anturi on säädetyn verran lämpimämpi kuin säiliön pohja, käynnistyy pumppu. Ja sammuu kun on kylmempi.

Pumppujen ohjaus tapahtuu opari->transistori->12V rele->12V verkkorele. Jos osia ostamaan pitäisi lähteä niin tuon olisi varmaan toteuttanut yhdellä releellä, mutta tuommoiset osat sattui löytymän nurkista.

12V tuottaa modattu piirilevyvirtalähde.

Säätimessä on kaksi kytkintä, yksi per pumppu, joista valitaan pumpun moodi AUTO/OFF/ON. Piirilevyllä on jumpperi jolla voi valita moodin että sisäkierto ei pyöri ellei ulkokierto pyöri.

Viikon sisään pitäisi tämäkin projekti olla vihdoin valmis. Tuleeko mieleen mitään seikkaa jota ei olisi otettu huomioon?
 
Muutaman kämmin korjaamisen jälkeen säädin on nyt testikäytössä. Jos kaikki toimii niinkuin pitää niin pumput kytketään huomenna ja säädin viimeistellään.


Säiliön pohjan anturi on kiinni kuparilevyssä chemical metallilla. Kuparilevy on kiinni säiliön pohjassa pii liimalla. Lopuksi päälle tuli armaflex ht teippi.


Lämmönvaihtimelle tulevan veden anturin kiinnitys sekä väliaikaisesti hommaa hoitanut lämpötilaohjattu rele.
 
Aluksi asennettiin kaksi 30 putken keräintä, ennen talvea tulee vielä kaksi keräintä lisää.
Nyt 2 vuotta alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä saatiin keräinmäärä vihdoin tuplattua! Päätettiin laittaa kaikki 120 putkea sarjaan. Rakenne on toteutukseltaan identtinen ensimmäisen keräinparin kanssa.


1. päivä tuli aurinkoa parhaimmillaan dT=12.5^C virtauksella 10l/min joka antaa laskennallisen tehon 8.75kW

Näyttäisi siltä että putkikeräimet hyötyvät mukavasti hangen&pilvien&taivaan hajasäteilystä. Jännä nähdä miten lumen sulaminen vaikuttaa tehoihin.
 

lokitek

New member
Onks sulla minkäänlaista tiedonkeruuta tohon järjestelmään? Varaajan lämpötila ajan funktiona, meno-paluu lämpötilan erotus  ajan funktiona vois olla mielenkiintoisia käppyröitä.
 
Ei ole, se on yksi suunnitteilla olevista projekteista. Luultavasti 1-wire anturiverkosto ja tabletti jossa näyttö&webbipalvelin josta voi lukea arvot. Toistaiseksi on silmin luettavat mittarit kaikissa tärkeissä kohdissa.

Mittasin keräimien suuntauksen tänään. Klo 12 aurinko oli tasan keräinparien välissä. Klo 12:20 tuli lämpöä IN 77.5 OUT 66 dT 11.5.

78 astetta on jo niin kuuma että hyötysuhde kärsii aika rankasti.

edit: tänään muistui mieleen että se kiertävä seoshan on 50/50 vesi/glykoli, eli ominaislämpökapasiteetti voi olla jotain aivan muuta kuin tuo veden 4.2 millä on laskut tehty.
 

lokitek

New member
varikonniemi sanoi:
Ei ole, se on yksi suunnitteilla olevista projekteista. Luultavasti 1-wire anturiverkosto ja tabletti jossa näyttö&webbipalvelin josta voi lukea arvot. Toistaiseksi on silmin luettavat mittarit kaikissa tärkeissä kohdissa.

Jos nyt ymmärsin oikein, niin tuo kuulostaa oikeansuuntaiselta. Kulutuselektroniikkaa, eli laitteita, joissa takuut liikkuu 1-3 vuodessa, ei kannata mihinkään toiminnan kannalta kriittiseen kohtaan tunkea. Näyttöpäätteeksi toki sopivat mitä parhaimmiten.

Mieluummin tekee itse, tai lyö kasan rahaa pöytään valmiin tuotteen hankkimiseksi, jotta voi varmistua siitä, että automaatio pelittää sen 10 vuotta vähintään, minimihuollolla.

 
Itse rakennettu pumppuohjain on pelittänyt moitteetta viimeiset ~6 vuotta. Vaikka on joskus vilkkunut kuin joulukuusi kun ukkosilma on mennyt yli. Tuommoinen montakymmentä metriä pitkä anturikaapeli on aika hyvä antenni ;)

Mitään 1-wire juttuja ei oo tullu asennettua kun ei yksinkeratesti oo ollu tarvetta.
 
Ylös