Aurinkolämmitys systeemi perusteet!

[rotzi]

Olis varmaan ihan mukava kerätä vähän ketjua kasaan Aurinkolämmitys systeemin suunnittelun perusteista.

Ensimmäisenä tulee mieleen Aurinkokierukka/Levylämmönvaihdin, minkälaisilla mitoitusohjeilla ne pitäis oikein valita?
Oliskos ihan suoraa vaihtimen Xm2/Ym2 keräin (absortio) vai pääseekö levari pienemmällä m2 kun virtausta vilisee molemminpuolin kokoajan?

Joku "asiantuntija" heitti 1m2 kierukkaa/5m2 keräinpinta-alaa!

Oliskos jotain fakta lukuja heittää jollakulla?

Y-energian sivuilla on kierukkaohjeilta mutta kun ne tuntuu ampuvan  niin paljon yli verrattuna käytännön vaihtimien kokoihin...

Muita linkkejä tuohon vaihdin mitoitukseen?

 

[Puuha]

mitä vähemmän on lämpötilaeroa keräimen nesteen ja varaimen lämpötiloissa sitä enemmän tarvitaan kierukan pinta-alaa. mitä suurempi pnta-ala on sita paremmin siirtää lämmön varaajaan eli ei voida sanoa että ampuu yli. optimaalisin tilanne on silloin kun kierrrukassa käynyt kuuma neste on kierrukan jälkeen yhtä lämmintä kuin mikä on varaajan lämpötila. tämähän on taas käytännössä tilanne johon on hyvin hankalaa päästä ja siksi tulisikin pyrkiä johonkin järkevämpään suhteeseen. tuon pinta-ala politiikan voi laskea kyllä mutta itsellä ei riitä siihen knowhow.

 

[petej]

Usein noissa mennään viellä pienillä lämpötilaeroilla niin se vaatii ja pinta-alaa et saa jotain talteen.Suuri lämpötila ero pienvaihdin tai pieni ero suurempi vaihdin,olen tosin kuullut et monimutkaisemmissa järjestelmissä sen vaihtimen mitoitus olis tarkempaa...

 

[rotzi]

Mikähän tuosta Kampakuparista tekee nuon huonon että sitä pitää olla 0.35m2/m2 (1/3), kyllähän kuparilla on iso lämmönjohtavuus...sileällä riittää 0.25m2/m2 (1/4).
Sitten tossa y-energian leikkeessa sanotaan että 1/5 riittäis mutta heti alla kuitenkin pannaan varmuuskertoimia mukaan, tuohon lopputuloksiin vielä toiset varmuuskeroimet niin johan ollaan isoissa vaihtimissa. Eipä silti kyllä iso hyvä on, mutta kyllä aina kaikessa pitäis kumminkin löytyä se oikea laatu/hinta eikä jokapaikassa ampua yli.
Kai se paree olis laskee luitamyöten ja sitten lopuksi vasta (epä)varmuuskerrointa kehiin.

Tuo toinen Kaukoran juttu vaikuttaa ihan ok:lta...tunteeko joku ton vaihtimen, mitä siinä on neliöitä?
Väitetään riittävän 12m2 keräimille!
Onhan siinä sitten kyllä kaikki: lianerotin, ilmaukset, eristeet...
Mitähän tommonen boxi maksaa?

 

[rotzi]

Miten muuten on tossa levari vaihtoehdossa nuo pummujen säädöt:
-Pitääkö molempien olla säätyviä?
-Aurinkokierto kiinteä ja varaajakierto säätyvä?
-Aurinkokierto säätyvä ja varaajakierto kiinteä?

Kai se paras on tietysti jos molemmat säätyy mutta nuo kaksi alempaa kumpi parempi?
Miten on porukoilla?

Kaukoran ohje sanoo tuossa "sarjaan" (lienee joku litkumies kirjottanu), sillä tarkoitettaneen rinnan eli samoista nastoista molemmat pumput päälle.

 

[kariky]

Mikähän tuosta Kampakuparista tekee nuon huonon että sitä pitää olla 0.35m2/m2 (1/3), kyllähän kuparilla on iso lämmönjohtavuus...sileällä riittää 0.25m2/m2 (1/4).

Ihmettelin hiukan nuita lukuja. Jutun mukaan kymmenen neliön keräimellä kierukkaan tarvitaan 22 mm kampakuparia 14 m. Jos käyttäisi sileätä 18 mm kupariputkea niin tarvitaan 44m, eli äkkiä laskien sileätä 22 millistä tarvittaisiin about 36 metriä.

Joten onko luvuissa pointtina se että kampakuparikierukan lyhyyden takia vesi kiertää  nopeammin läpi eikä ehdi yhtä hyvin lämpöä luovuttamaan  :

Vai mikä?  ???

 

[savonhumu]

Sitte mietintään semmonen, että onko monessaki varaajamallissa käytetty tapa aloittaa aurinkokierukka alhaalta ja siitä nousevana kohti varaajan keskiosaa kohti hyvä.. olisko kuitenkin paremmin enerkiaa talteenottava jos olis mahdollisimman alhaalla vaaterissa tuo kierukka, niin sais mahd ison lämpötilaeron säilymään pitempään ja matalammillakin(lue vähäaurinkoisilla keleillä) lämmöillä sais talteen tarkemmin. Anturimittauski vois toimia permmin tuossa. lisäks varsin jos on ns. kakskerrosvaraaja niin riittävän iso sähkövastus pelkästään ylös niin ei sähköllä lämmitellä kuin yläosaa jos ei paukut muussa enerkiantuotossa riitä.. 4-tie moottorivenalla on sitten mahollista "varastaa" lämpöö lattiohin ylätilasta millon ei alatilassa paukut ennää riitä.. Emppiiristä kokemusta tai tietoo ei näistä oo, mutta kuhan pohiskelen ja omalla parhaillaan läjjäytyvällä laitteistolla myöhemmin vähä testailen.. :

Pienempiin varaajiin tuo vaakakierukka ei oikein sovi, mutta jo 1m3 pyttyyn mahollista laittaa...

 

[kariky]

Aattelisin mieluummin että tuossa varaajan aurinkokierukassa saisi neste kulkea ylhäältä alaspäin, niin yläosa lämpenisi enempi ja alaosan kylmempään veteen jäisi puolestaan viimeinenkin lämpö.  Jos taas koko kierukan laittaa ihan alas niin varaajan lämpötila ei ehkä kunnolla kerrostu vaan koko vesitila lämpenee tasaisemmin, mutta onko sekään sitten hyvä vai paha?

Itekin pitäis luovutuskierukka omaan karvalakkiversioon rakentaa notta sais glykolin kanssa kevään yöpakkasilla käytellä, eli mitenpäin senkin sitten tekis...
Ehkä kuitenkin ylhäältä (~puolivälistä) alaspäin menevä kierukka ?  ???

Vastus tulis ainakin melko ylös, ei sitä koko kuutiota kannata varsinkaan ykstariffilla lämmittää.

 

[savonhumu]

Tuo ylhäältä alaspäinki on mietinnän arvonen asia ja taitaakin olla niin että yleensä kierto onkin ylhäältä alaspäin. Kerrostuminen lienee riippuvainen myöskin varaajan koosta ja rakenteesta myöskin.. Semmonen käsitys kuitenki syntyny että lämmin vesi tuppaa nousemaan ylöspäin. Itsellä tuossa järjestelmään asennettavassa varaajassa on myöskin ylätilassa toinen kierukka, jonne kierto käänty termisen kolmitieventtiilin avulla kun kerääjiltä/uunivaihtimelta tuleva neste on tarpeeks kuumaa ja näin vois saada myöskin käyttövesipuolelle paukkuja.. vaakamallin kierukkan pyysin alas kun sekin riemu täytys kokkeilla

 

[rotzi]

Tuossa liitteessä Akvatermin mieleipide Varaajamitoituksista Aurinkoa varten...näyttää kohtuullisemmalta.

 

[tengu]

Tässä itse ja kovin aurinkojärjestelmää suunnitellessa ja juuri kiinasta tyhjiöputkia tilailemassa muutama asia suunnittelussa kesken yhä:
- Mitäs kontrollereita porukat käyttävät. Itse tuumasin tutkiskelun jälkeen tilata tuon Steca TR 0603mc ja siihen lisäksi Steca TA VM1 jotta saa suoraan tulleet tehot logattua talteen ilman lisähärpäkkeitä (tosin tuo grundforsin direct flow sopisi tuohon myös suoraan niin pitää hinta siitäkin selvittää). Kiinnostaisi että onko kenelläkään Stecan laitteita kiinni omissa?
- Mitäs pumppuja porukoilla käytössä. Wilo star RS sarjaa? Mahdollisimman vähävirtainen pitäisi saada mutta kun katolle tulee tuota nousua melkein 5 metriä.
- Putkitus. Kuparin hinta näkyy olevan kova jotta saksasta tilattu rst putki valmiiksi eristettynä tulee jopa edukkaammaksi?

 

[Puuha]

miksi muuten tuon siirtoputken pitäisi olla kuparia? ennemin käyttäisin putkea joka on tehty materiaalista joka ei johda lämpöä yhtä hyvin kuin kupari tai rst.

 

[petej]

Putkissa pitää vaan olla riittävä lämmönkesto ja helpoiten selvinnee kupari tai rosteriputkilla.
Tuo alastulo kun kesällä huitelee toisella sadalla ja katolla voi yli 150 olla lämmöt vikatilanteissa.
Mulla tehty katolla ja pannarissa kuparilla,alastulo valmiiks eristettyä rst putkee,tuo alastulo kun pujotettu ilmahormiin(7m+pannariin ja katolle paritmetrit)...

 

[tengu]

Ei kai aurinkojärjestelmässä ole muuta vaihtoehtoa kun cu/rst uskoisin?  Järjestelmän budjettia kun kasasin niin kupariputken hinta on noussut parin vuoden takaisesta julmetusta. Valmis eristetty  rst on työmäärältä niin paljon helpompi ja käytännössä sama hinta lopulta niin sillä mennään.
Tosin tuumin että kun ajattelin 3x30 patterin katolle laittaa niin pakko varmaan ottaa niin pitkä putkikela ettei tarvitse yhtään ylimääräistä jatkoa tehdä pumppuryhmän ja keräimen välillä.
Mieluusti kuulen minkälaisia pumppuja&pumppuryhmiä porukoilla on käytössä ennen kun tilailen mitään.

Upsi pitää lisätä investointilistaan ettei ainakaan sähkökatkon aikana keitä systeemiä.

 

[rotzi]

Tässä itse ja kovin aurinkojärjestelmää suunnitellessa ja juuri kiinasta tyhjiöputkia tilailemassa muutama asia suunnittelussa kesken yhä:
- Mitäs kontrollereita porukat käyttävät. Itse tuumasin tutkiskelun jälkeen tilata tuon Steca TR 0603mc ja siihen lisäksi Steca TA VM1 jotta saa suoraan tulleet tehot logattua talteen ilman lisähärpäkkeitä (tosin tuo grundforsin direct flow sopisi tuohon myös suoraan niin pitää hinta siitäkin selvittää). Kiinnostaisi että onko kenelläkään Stecan laitteita kiinni omissa?
- Mitäs pumppuja porukoilla käytössä. Wilo star RS sarjaa? Mahdollisimman vähävirtainen pitäisi saada mutta kun katolle tulee tuota nousua melkein 5 metriä.
- Putkitus. Kuparin hinta näkyy olevan kova jotta saksasta tilattu rst putki valmiiksi eristettynä tulee jopa edukkaammaksi?

Saiko kiinasta pienenkin määrän tilattua ja oliko hinta kohillaan (=mitä maksoi)?
Oma mieltymys menee nyt kumminkin tason puolelle, mutta kuitenkin, myyvätkö muuten tasoja?

 

[tengu]

Kyllä ne pieniäkin määriä toimittaa. En ole tilannut vielä mutta pitäisi laittaa ihan lähiaikoina vetämään. En oikein tiedä ottaisinko 5x20 vai 3x30 satsin itselle ja muutama muukin tuossa kahden vaiheilla että ottaako jonkun setin.
Tuolla ne oli 20 putkinen luokkaa 300 taalaa ja 30 putkinen jotain 450 taalaa tuolta missä viimeksi kyselin. Hintahan olisi varmaan paljonkin parempi kun ottaisi jonkun kymmenen settiä. Toki tähän päälle rahti , suomen alvi ym tulli. Silti mennään reilusti  alta puolen hinnan mitä kotomaasta hommattuna.
Ohjaukset, rst putket ym ajattelin kyllä saksasta hommata, esim:
http://www.solardirekt24.de/solarthermie/solarleitung-edelstahl-wellrohr-dn16-dn20.html

Niin juu ja oli tuolla tasokeräimiäkin näemmä kiinanpojan luettelossa:
http://www.solarheatersupplier.com/flat-collector/360048.html

 

[savonhumu]

Itellä näytti olevan pummppuryhmässä wilon muuttuvanopeuksinen pumppu mallista ei niin hajua vielä kun se on pumppuryhmässä eristepoksin sisällä.. ohjaus näyttää kovasti stecalle ulkoisesti mutta on ilmeisesti joku muu merkki ja varustettuna suomalaisen myyjätahon lokoilla ;D

 

[tengu]

No niin. Letkut ja ohjauselektroniikka olisi tuossa laatikossa edessä jo valmiina ja putketkin kuulemma kiinasta lähtee ensi viikolla tulemaan.  Stecan ohjain, virtausmittarilla että saa energianlaskennan samaan ja 15m kela tupla rst putkea 19mm eristyksellä.
  Itsekseni tässä epäilen että mahtaako olla kesällä ylikuumenemisongelmia tulossa jos kaikki putket laitan katolle.. Noh kuukauden päästä jos olisi laiva satamassa ja pääsisi nakertamaan katolle noita..

 

[rotzi]

No niin. Letkut ja ohjauselektroniikka olisi tuossa laatikossa edessä jo valmiina ja putketkin kuulemma kiinasta lähtee ensi viikolla tulemaan.  Stecan ohjain, virtausmittarilla että saa energianlaskennan samaan ja 15m kela tupla rst putkea 19mm eristyksellä.
  Itsekseni tässä epäilen että mahtaako olla kesällä ylikuumenemisongelmia tulossa jos kaikki putket laitan katolle.. Noh kuukauden päästä jos olisi laiva satamassa ja pääsisi nakertamaan katolle noita..

Ostitko solardirektistä putket ja ohjaimet?
Nettihinnoilla vai oliko tinkivaraa?

 

[tengu]

Juu sieltä tilasin. Maksu paypalilla, kuljetus 20Eur ja muutamassa päivässä tuli tavarat.  Kyllä se ihan pikkusen tinkasi nettihinnasta mutta hyvin vähän. RST putki tuli vain ilman liittimiä kun ei hokannu mokomaa ihmetellä tilatessa eli nyt pitää rutata liitokset päihin itse. No saa lyhentää just sopivaan mittaan samalla.