pökö sanoi:Väännä aurinkopiirin pumpun nupista nopeus kakkoselle ja varaajan pumpusta kolmoselle niin lämpö siirtyy paremmin varaajaan. kierrokset muuttuu molemmissa yhä mutta glykoli kiertää hitaammin joka tilanteessa.
onko sulla tietoo millasta vauhtia glykolipiirissä litku menee?
Kiesus sanoi:Aina ei mene niinkuin strömsössä sillä puoliltapäivin huomasin että levarikierron pumppu olikin lipsahtanut väärinpäin.
Mitä lie miettinyt kun sen siihen ruuvasin ja sehän oli tietysti alettava kääntämään eli se otti ylhäältä vettä ja työnsi
sen pohjalle.
Varaajassa on senverta kylmää vettä että täysin pilvisessäkin kelissä tehoa oli jotain 3kwh ja sen 15min mitä voi sanoa että
auringon erotti pilvivehon takaan ennen viittä niin pollussa oli hetkellisesti rapia 7kwh.
Kunnon aurinkoista päivää tänne ei ole luvassa näköjään säätietojen mukaan ollenkaan mikä tietysti oli odotettavissa
kun tämmöiset laitteet hommaa.
Neuvo tyhmää. Miksi aurinkopiiri täysille?sam123 sanoi:pökö sanoi:Väännä aurinkopiirin pumpun nupista nopeus kakkoselle ja varaajan pumpusta kolmoselle niin lämpö siirtyy paremmin varaajaan. kierrokset muuttuu molemmissa yhä mutta glykoli kiertää hitaammin joka tilanteessa.
onko sulla tietoo millasta vauhtia glykolipiirissä litku menee?
Ei ei ei levarisysteemissä. Hystereesi 2 asteeseen ja kierrokset täysille. Toki kierrosohjattuna.
pökö sanoi:Neuvo tyhmää. Miksi aurinkopiiri täysille?
Totta tuo on tottakai, mutta aurinkopiirin lämpö määräytyy käytännössä varaajan pohjan lämmön mukaan.sam123 sanoi:pökö sanoi:Neuvo tyhmää. Miksi aurinkopiiri täysille?
Siksi että hyötysuhde on tällöin parhain. Aurinkopiirin aina mahdollisimman kylmänä -> paras hyötysuhde.
pökö sanoi:Totta tuo on tottakai, mutta aurinkopiirin lämpö määräytyy käytännössä varaajan pohjan lämmön mukaan.sam123 sanoi:pökö sanoi:Neuvo tyhmää. Miksi aurinkopiiri täysille?
Siksi että hyötysuhde on tällöin parhain. Aurinkopiirin aina mahdollisimman kylmänä -> paras hyötysuhde.
Paremmin lämpö "tarttuu" glykolista varaajaveteen kun varaajakierto on aurinkopiiriä hieman isompi, silloin keräimille lähtee litku viileämpänä.
Semmosen olen huomannut että kirkkaana päivänä jos aurinkokierto on automaatilla esim. 80% teholla niin pollucomin mukaan teho hieman (muutaman kymmenyksen) laskee jos pakkokäyttää pumppua täysillä.
pökö sanoi:Totta tuo on tottakai, mutta aurinkopiirin lämpö määräytyy käytännössä varaajan pohjan lämmön mukaan.
Paremmin lämpö "tarttuu" glykolista varaajaveteen kun varaajakierto on aurinkopiiriä hieman isompi, silloin keräimille lähtee litku viileämpänä.
Semmosen olen huomannut että kirkkaana päivänä jos aurinkokierto on automaatilla esim. 80% teholla niin pollucomin mukaan teho hieman (muutaman kymmenyksen) laskee jos pakkokäyttää pumppua täysillä.
Tuo voipi olla aika haastavaa saada osumaan oikein kun lämpötilavasteet on kumminkin hitaanpuoleisia ja pilvet seilaa yms.VesA sanoi:No siinäpä olisi MPPT -säätimen paikka kun pitää säätää miten lämpötila optimaalisesti jakautuu ulkona ja putkistossa suhteessa pumpun kierroksiin.
rotzi sanoi:Tuo voipi olla aika haastavaa saada osumaan oikein kun lämpötilavasteet on kumminkin hitaanpuoleisia ja pilvet seilaa yms.VesA sanoi:No siinäpä olisi MPPT -säätimen paikka kun pitää säätää miten lämpötila optimaalisesti jakautuu ulkona ja putkistossa suhteessa pumpun kierroksiin.
Jos sais keräimiin kohdistuvasta säteilystä erillisen online tiedon niin sen pohjalta vois kuvitella jonkinmoisen 'MPPT:n' saavan aikaiseksi...lähinnä siis semmosessa harastusmielessä eli lillukanvarsia lähinnä heilutellaan. 8)
sam123 sanoi:pökö sanoi:Totta tuo on tottakai, mutta aurinkopiirin lämpö määräytyy käytännössä varaajan pohjan lämmön mukaan.
Paremmin lämpö "tarttuu" glykolista varaajaveteen kun varaajakierto on aurinkopiiriä hieman isompi, silloin keräimille lähtee litku viileämpänä.
Semmosen olen huomannut että kirkkaana päivänä jos aurinkokierto on automaatilla esim. 80% teholla niin pollucomin mukaan teho hieman (muutaman kymmenyksen) laskee jos pakkokäyttää pumppua täysillä.
Ajatuksena kaunis, mutta sitten keräimessä tapahtuu vielä lämmönsiirto keräimestä litkuun jolloin hidas aurinkopiirin kierto tarkoittaa heikompaa lämmönsiirtoa keräimestä nesteeseen kun neste lämpenee enemmän keräimessä. Samoin häviö keräin-varaaja välillä on hieman suurempi koska hidas kierto tarkoittaa että neste lämpenee enemmän keräimessä. Hetkellisesti joku mittaus voi näyttää jotain muutakin, mutta pitkässä juoksussa kaikki täysille kierroslukuohjattuna. Täytyy toki muistaa että tilanne voi olla hieman eri jos saman pumpun perässä on 5kpl keräimiä kahden sijasta. Eli tietyn pisteen jälkeen virtauksen nopeutus ei enää vaikuta mitään. Keräinvalmistajat ilmoittavat keräimilleen sopivan virtauksen.
Kovilla helteillä voi toki laittaa kaikki pumput ykköselle jos lämpöä ei tarvita ja siten "säästää" pumppujen kuluttamaa sähköä. Enemmän tosin saa säästöjä aikaiseksi kun optimoi "haistelutoiminnon" ja hystereesit kohdalleen jos paneeleiden kulma on jo optimoitu.
savonhumu sanoi:Ei tainu pökö tarkottaa että itse virtaus keräinpiirissä olis pieni ja tällä nostettas lämpöä ylösvoihan se kierto olla vaikka täysillä ja toteuttaa keräinmallin suositukset heittämällä, mutta levarin toinen puoli vaan kiertää nuin
hiukan kovempaa vielä niin jäähtyy keräinpiiri tehokkaammin 8) veikkaan että 2-asento pumpulle sopevan herkällä kierroslukusäädöllä antaa kyytiä ihan riittävästi keräinpiirissä ja varaajakierto sitten pykälän isommalla jähyttää hyvästi..
Joo, on noi tehokkaita. Mulla tuo ero on n.3 astetta kun glykolipumppu käy täyttä ja lämpötilat hiukka yli 60 asteen, litroja liikkuu silloin 420 tunnissa.Kiesus sanoi:levari kyllä ottaa energiat hyvin talteen ja lähtevän ja tulevan veden lämpötilaero on ollut asteen parin luokkaa.
pökö sanoi:Kuis lämpöiseksi pytty on sulla lämmennyt?