Kaurapuuroa
New member
Heips!
On tässä kohta jo vuoden päivät pyörinyt seuraavanlainen idea aurinkolämmön varastoimisesta porakaivoon -> MLP hyötysuhteen nostaminen;
1. Asennetaan uppopumppu + karkeasuodatin perusvesikaivoon.
2. Perusvesikaivoon lämmönvaihdin esim. maapiiriputki tai RST-lerppaputki, lämmönvaihdin kytketään lämmönkeräyspiiriin.
3. MLP koneikosta vaihdetaan kiertovesipumpun asetukseksi aina päällä
4. Perusvesikaivossa olevalla uppopumpulla kierrätetään sadevettä rakennuksen katolla esim. asentamalla harjan suuntaisesti putkea minkä kylkiin porataan pieniä reikiä sopivin välein, tiheästi
5. Uppopumpulle rakennellaan jokin kevyt automaatio, jonka perusteella pumppu ohjataan ON/OFF
Mittasin idean toimivuuden karkealla tasolla siten, että viime kesäkuussa noin +20C, tuulettomalla, pilvettömällä keskipäivän kelillä;
1. Suihkutin talousvettä katolle niin kauan kunnes talousveden tulolämpötila vakiintui, muistaakseni +9C ja kunnes syöksytorvesta valuva vesi vakiintui, muistaakseni +16C
2. Mittasin talousveden virtausnopeuden syöttämällä 10l sankon täyteen vettä ja mittasin ajan mikä tähän kului
3. Laskin näiden perusteella veden lämpenemistehon auringonvaikutuksesta ja vertasin sitä PVGIS -tietokannasta saatuun auringonlämpötehoon sillä leveysasteella, siihen aikaan päivästä yms
4. Mittasin pinta-alan, mikä vaikutti veden lämpenemiseen
5. Tulokseksi näillä spekseillä hyötysuhde huiteli 30% hujakoilla
Vaikkakin mittaus oli vain yksittäin tapahtuma, eli hyötysuhteeseen voi vaikuttaa monta tekijää mitä ei tässä päässyt välttämättä testaamaan... sovitaan että kesänmittainen hyötysuhde porakaivon lämmittämissovellutuksessa olisi ainakin 20%. Kattopinta-alaa sovitaan olevan 150m2. Suomessa keskimääräinen auringon lämpöenergianmäärä touko-syyskuu lienee luokkaa 600 kWh/m2. Eli porakaivon lämmittämiseen saatavilla oleva energia olisi siten luokkaa 600 kWh/m2 * 150 m2 * 0,2 = 18 000 kWh.
Lisäksi sovellutus viilentäisi kattopintaa...
Ja alkukesästä porakaivo lienee sen verran viileä, että jopa pelkästään korkea ulkolämpötila riittäisi porakaivon lämmittämiseen eli kun katolta sulaa lumet pois ja ulkolämpötila nousee suuremmaksi kuin porakaivon lämpötila -> menetelmä olisi käytettävissä.
Harkitsin jossain vaiheessa idean kaupallistamista, mutta ne haaveet on nyt kuopattu.
Käsittääkseni nämä kiinteistöjen energiaratkaisut tarvitsevat hulvatun pitkänajan, jotta idean kannattavuus erilaisissa sovelluskohteissa voidaan ennustaa edes jotenkuten + viralliset tutkimusraportit yms sälää..
Eli, jos jollakulla löytyy porakaivo, MLP ja innostusta aiheeseen, mielelläni keskustelen aiheesta täällä foorumilla ja katsotaan olisiko ideasta käyttökelpoiseksi toimintatavaksi..
On tässä kohta jo vuoden päivät pyörinyt seuraavanlainen idea aurinkolämmön varastoimisesta porakaivoon -> MLP hyötysuhteen nostaminen;
1. Asennetaan uppopumppu + karkeasuodatin perusvesikaivoon.
2. Perusvesikaivoon lämmönvaihdin esim. maapiiriputki tai RST-lerppaputki, lämmönvaihdin kytketään lämmönkeräyspiiriin.
3. MLP koneikosta vaihdetaan kiertovesipumpun asetukseksi aina päällä
4. Perusvesikaivossa olevalla uppopumpulla kierrätetään sadevettä rakennuksen katolla esim. asentamalla harjan suuntaisesti putkea minkä kylkiin porataan pieniä reikiä sopivin välein, tiheästi
5. Uppopumpulle rakennellaan jokin kevyt automaatio, jonka perusteella pumppu ohjataan ON/OFF
Mittasin idean toimivuuden karkealla tasolla siten, että viime kesäkuussa noin +20C, tuulettomalla, pilvettömällä keskipäivän kelillä;
1. Suihkutin talousvettä katolle niin kauan kunnes talousveden tulolämpötila vakiintui, muistaakseni +9C ja kunnes syöksytorvesta valuva vesi vakiintui, muistaakseni +16C
2. Mittasin talousveden virtausnopeuden syöttämällä 10l sankon täyteen vettä ja mittasin ajan mikä tähän kului
3. Laskin näiden perusteella veden lämpenemistehon auringonvaikutuksesta ja vertasin sitä PVGIS -tietokannasta saatuun auringonlämpötehoon sillä leveysasteella, siihen aikaan päivästä yms
4. Mittasin pinta-alan, mikä vaikutti veden lämpenemiseen
5. Tulokseksi näillä spekseillä hyötysuhde huiteli 30% hujakoilla
Vaikkakin mittaus oli vain yksittäin tapahtuma, eli hyötysuhteeseen voi vaikuttaa monta tekijää mitä ei tässä päässyt välttämättä testaamaan... sovitaan että kesänmittainen hyötysuhde porakaivon lämmittämissovellutuksessa olisi ainakin 20%. Kattopinta-alaa sovitaan olevan 150m2. Suomessa keskimääräinen auringon lämpöenergianmäärä touko-syyskuu lienee luokkaa 600 kWh/m2. Eli porakaivon lämmittämiseen saatavilla oleva energia olisi siten luokkaa 600 kWh/m2 * 150 m2 * 0,2 = 18 000 kWh.
Lisäksi sovellutus viilentäisi kattopintaa...
Ja alkukesästä porakaivo lienee sen verran viileä, että jopa pelkästään korkea ulkolämpötila riittäisi porakaivon lämmittämiseen eli kun katolta sulaa lumet pois ja ulkolämpötila nousee suuremmaksi kuin porakaivon lämpötila -> menetelmä olisi käytettävissä.
Harkitsin jossain vaiheessa idean kaupallistamista, mutta ne haaveet on nyt kuopattu.
Käsittääkseni nämä kiinteistöjen energiaratkaisut tarvitsevat hulvatun pitkänajan, jotta idean kannattavuus erilaisissa sovelluskohteissa voidaan ennustaa edes jotenkuten + viralliset tutkimusraportit yms sälää..
Eli, jos jollakulla löytyy porakaivo, MLP ja innostusta aiheeseen, mielelläni keskustelen aiheesta täällä foorumilla ja katsotaan olisiko ideasta käyttökelpoiseksi toimintatavaksi..