Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Energian varastointi
Akku 200 litran muovitynnyreistä.
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="viivelinja" data-source="post: 34444" data-attributes="member: 6886"><p>Eikö olisi vain yksinkertaisempaa säilyttää suoraan tuota tuotettua litiumia, tai muuta alkalimetallia, muistaakseni Li hydroksidiksi poltettuna 15 kWh/kg ja Na 3,4 kWh/kg? Tietty on hankalampi polttaa perinteisillä tekniikoilla (polttomoottori), mutta ei ole niin myrkyllistä, eikä tarvita lisäaskeleita tuotannossa. Eli paineenalainen, myrkyllinen ja helposti syttyvä kaasu (ammoniakki) vastaan pyroforinen (itsestään jopa ilmassa syttyvä) ja ei niin myrkyllinen kiinteä aine, tai hieman lämmitettynä neste, eli jokin alkalimetalli. Na sulamispiste taisi olla 90 asteen luokkaa. Tuon alkalimetallin voinee melko turvallisesti säilyttää lähes ilmatiiviissä muoviastiassakin, ja suojakaasuna voinee käyttää argonia vaikka pienellä ylipaineella.</p><p></p><p>Alkalimetallin reaktio veden kanssa tuottaa sitten vetyä, mitä voi sitten käyttää hieman muokatussa polttomoottorissakin (tavallisetkin tosin toimii, muttei niin hyvin, YouTubea kun on tullut katsottua). Natriumilla muunnettaessa näin vedyksi saatiin muistaakseni puolet energiasta talteen vetyyn ja toinen puoli lämmittää syntyvää NaOH liuosta. Tässä on se etu suoraan painevetyä käyttävään energiavarastoon, että Natrium varastoi vedyn kertaluokkia pienemmässä tilassa. 1000 litraa vetyä ilmakehän paineessa kun on vain HHV 3,3 kWh, ja 1 kg Na tuon 3,4 kWh, Na on hieman vettä kevyempää, eli litra Na varastoin hiukan vähemmän, mutta noin tuhatkertaisesti vetyyn nähden. Jos vety puristetaan 700 bariin, kuten vetyautoissa, päästään jo lähelle näitä lukuja, mutta tankin pitää olla jo niin jykevää tekoa, että se painaa jo merkittävästi varastoimaansa vetyä enemmän. Vedylle on muuten saatavissa myös kaasupallotyylisiä varastoratkaisuja, mihin pystyy laittamaan jopa 1000 m^3 tai enemmän vetyä ilmanpaineessa. Osa tosin diffusoituu karkuun ajan mittaan.</p><p></p><p>Ja voihan tuon vedyn laittaa suodatettuna myös polttokennoon.</p><p></p><p>Ja tässä on sitten alumiinilla tuotetulla vedyllä käyvä pieni 2-tahtimoottori. NaOH poistaa alumiinin passivoivan oksidikerroksen, jolloin vedyn tuotto veden kanssa voi alkaa. [MEDIA=youtube]7gWxZ2gC-Rc[/MEDIA]</p><p></p><p>Ja vaaransa näissä tietty sitten on myös, eli jos kokeilemaan alkaa, niin omalla vastuulla.</p><p></p><p>Jopa Castnerin prosessin muunnoksilla on netin amatöörikemistit saaneet satoja grammoja natriumia tehtyä, vaikka hyötysuhde ei kummoinen olekaan. Jos hukkalämmön voisi varastoida kausivaraajaan...</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="viivelinja, post: 34444, member: 6886"] Eikö olisi vain yksinkertaisempaa säilyttää suoraan tuota tuotettua litiumia, tai muuta alkalimetallia, muistaakseni Li hydroksidiksi poltettuna 15 kWh/kg ja Na 3,4 kWh/kg? Tietty on hankalampi polttaa perinteisillä tekniikoilla (polttomoottori), mutta ei ole niin myrkyllistä, eikä tarvita lisäaskeleita tuotannossa. Eli paineenalainen, myrkyllinen ja helposti syttyvä kaasu (ammoniakki) vastaan pyroforinen (itsestään jopa ilmassa syttyvä) ja ei niin myrkyllinen kiinteä aine, tai hieman lämmitettynä neste, eli jokin alkalimetalli. Na sulamispiste taisi olla 90 asteen luokkaa. Tuon alkalimetallin voinee melko turvallisesti säilyttää lähes ilmatiiviissä muoviastiassakin, ja suojakaasuna voinee käyttää argonia vaikka pienellä ylipaineella. Alkalimetallin reaktio veden kanssa tuottaa sitten vetyä, mitä voi sitten käyttää hieman muokatussa polttomoottorissakin (tavallisetkin tosin toimii, muttei niin hyvin, YouTubea kun on tullut katsottua). Natriumilla muunnettaessa näin vedyksi saatiin muistaakseni puolet energiasta talteen vetyyn ja toinen puoli lämmittää syntyvää NaOH liuosta. Tässä on se etu suoraan painevetyä käyttävään energiavarastoon, että Natrium varastoi vedyn kertaluokkia pienemmässä tilassa. 1000 litraa vetyä ilmakehän paineessa kun on vain HHV 3,3 kWh, ja 1 kg Na tuon 3,4 kWh, Na on hieman vettä kevyempää, eli litra Na varastoin hiukan vähemmän, mutta noin tuhatkertaisesti vetyyn nähden. Jos vety puristetaan 700 bariin, kuten vetyautoissa, päästään jo lähelle näitä lukuja, mutta tankin pitää olla jo niin jykevää tekoa, että se painaa jo merkittävästi varastoimaansa vetyä enemmän. Vedylle on muuten saatavissa myös kaasupallotyylisiä varastoratkaisuja, mihin pystyy laittamaan jopa 1000 m^3 tai enemmän vetyä ilmanpaineessa. Osa tosin diffusoituu karkuun ajan mittaan. Ja voihan tuon vedyn laittaa suodatettuna myös polttokennoon. Ja tässä on sitten alumiinilla tuotetulla vedyllä käyvä pieni 2-tahtimoottori. NaOH poistaa alumiinin passivoivan oksidikerroksen, jolloin vedyn tuotto veden kanssa voi alkaa. [MEDIA=youtube]7gWxZ2gC-Rc[/MEDIA] Ja vaaransa näissä tietty sitten on myös, eli jos kokeilemaan alkaa, niin omalla vastuulla. Jopa Castnerin prosessin muunnoksilla on netin amatöörikemistit saaneet satoja grammoja natriumia tehtyä, vaikka hyötysuhde ei kummoinen olekaan. Jos hukkalämmön voisi varastoida kausivaraajaan... [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Energian varastointi
Akku 200 litran muovitynnyreistä.
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös