Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Energian varastointi
Akku 200 litran muovitynnyreistä.
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="viivelinja" data-source="post: 34339" data-attributes="member: 6886"><p>Hopea itseasiassa pelkistyy, kun kenno antaa sähköä. Hopeaoksidi pelkistyy metalliseksi hopeaksi, ja sinkki liukenee sinkaatiksi alkalivesiliuokseen (kaliumhydroksidi). Tässä kennossa voi käyttää hapettuneita hopeaesineitä, ja ne puhdistuvat kun kennoa puretaan. Kun kaikki oksidi on käytetty, virran anto lakkaa. Kennon voi myös ladata, mutta tämä saa hopeaelektrodin muuttamaan muotoaan ajan mittaan, eli mitään arvokasta esinettä ei kannata käyttää. Sinkkielektrodi alkaa ennen pitkää kasvamaan dendriittejä. Tällaisessa matalan kapasiteetin kennossa ne ei haittaa, mutta kaupallisissa kennoissa, joissa elektrodit ovat lähekkäin kapasiteetin lisäämiseksi, dendriitit oikosulkevat kennon kasvaessaan tarpeeksi, jos niitä ei saa pysymään kurissa esimerkiksi käyttämällä sopivaa metalliseosta.</p><p></p><p>Nykyään tämä akkutyyppi on pitkälti korvattu litiumtekniikalla, mutta tämä tekniikka voi parhaimmillaan saavuttaa 400 Wh/kg muistaakseni, mutta on hyvin kallis akku. Ja jos NurdRage sai yli 2 ampeeria tuosta dekantterilasikennosta, niin melko helppo kemia vaikuttaa olevan näin kokeellisesta näkökulmasta.</p><p></p><p>Kennon energia reagenttien massayksikköä kohden voidaan laskea kennon reaktioyhtälöä ja jännitettä käyttämällä. 1 voltti on sama kuin joulea per coulombi, ja reaktioyhtälöstä näkee, kuinka paljon sinkkiä tai hopeaoksidia yksi C elektroneita tarvitsee (kun tietää, kuinka monta alkeisvarausta eli elektronia on yksi C). Sitten kun tiedetään, kuinka paljon sinkkiä tarvitaan joulen tuottamiseen, voidaan Avogadron vakion ja kyseessä olevan reagentin moolimassan avulla laskea sinkin/hopeaoksidin massa per joule/wattitunti/kWh.</p><p></p><p>Usein tietty käy niin, että kaikki elektrodien massa ei reagoi, mikä voi johtua toisen puolireaktion reagenttien loppumisesta, tai passivoitumisesta (kuten lyijyakun sulfatoituminen). Massa, mikä ei ole sähköisessä kontaktissa elektrodeihin, ei myöskään reagoi.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="viivelinja, post: 34339, member: 6886"] Hopea itseasiassa pelkistyy, kun kenno antaa sähköä. Hopeaoksidi pelkistyy metalliseksi hopeaksi, ja sinkki liukenee sinkaatiksi alkalivesiliuokseen (kaliumhydroksidi). Tässä kennossa voi käyttää hapettuneita hopeaesineitä, ja ne puhdistuvat kun kennoa puretaan. Kun kaikki oksidi on käytetty, virran anto lakkaa. Kennon voi myös ladata, mutta tämä saa hopeaelektrodin muuttamaan muotoaan ajan mittaan, eli mitään arvokasta esinettä ei kannata käyttää. Sinkkielektrodi alkaa ennen pitkää kasvamaan dendriittejä. Tällaisessa matalan kapasiteetin kennossa ne ei haittaa, mutta kaupallisissa kennoissa, joissa elektrodit ovat lähekkäin kapasiteetin lisäämiseksi, dendriitit oikosulkevat kennon kasvaessaan tarpeeksi, jos niitä ei saa pysymään kurissa esimerkiksi käyttämällä sopivaa metalliseosta. Nykyään tämä akkutyyppi on pitkälti korvattu litiumtekniikalla, mutta tämä tekniikka voi parhaimmillaan saavuttaa 400 Wh/kg muistaakseni, mutta on hyvin kallis akku. Ja jos NurdRage sai yli 2 ampeeria tuosta dekantterilasikennosta, niin melko helppo kemia vaikuttaa olevan näin kokeellisesta näkökulmasta. Kennon energia reagenttien massayksikköä kohden voidaan laskea kennon reaktioyhtälöä ja jännitettä käyttämällä. 1 voltti on sama kuin joulea per coulombi, ja reaktioyhtälöstä näkee, kuinka paljon sinkkiä tai hopeaoksidia yksi C elektroneita tarvitsee (kun tietää, kuinka monta alkeisvarausta eli elektronia on yksi C). Sitten kun tiedetään, kuinka paljon sinkkiä tarvitaan joulen tuottamiseen, voidaan Avogadron vakion ja kyseessä olevan reagentin moolimassan avulla laskea sinkin/hopeaoksidin massa per joule/wattitunti/kWh. Usein tietty käy niin, että kaikki elektrodien massa ei reagoi, mikä voi johtua toisen puolireaktion reagenttien loppumisesta, tai passivoitumisesta (kuten lyijyakun sulfatoituminen). Massa, mikä ei ole sähköisessä kontaktissa elektrodeihin, ei myöskään reagoi. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Energian varastointi
Akku 200 litran muovitynnyreistä.
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!