juhanakyllonen.27 sanoi:
Kattelin telkusta rakennusohjelmaa jossa porukat rakensi ekologisia taloja. Oli todella hienoja ratkaisuja keksitty materiaalien suhteen, ei tarvinnut lämmitystä eikä ilmastointia. Käyttäkää aivojanne ja olkaa luovia niin saadan vihreät talot ja säästetään sähkölaskuissa!
Taitaa suomen rakennusmääräykset kieltää aika monta ratkaisua.
Tässä muutamia omia ajatuksiani:
- Jos haluaa pitkaikäsen ja vaivattoman hoitaa eläkepäivinä: rakenna kivestä. Tiili suht hyvä, mutta saumalaastin kanssa oltava tarkkana. Graniitti seinässä liki ikuista.
Tiilet voi tehdä jopa itse savesta ja hiekasta. Saven laadulla on merkitystä ja etenkin vaivus ja pursotusvaiheeseen on nähtävä vaivaa, jotta tiilet tasarakenteisia.
Myöskin leca on savea, tosin kuorma irtokamaa ei ole kovin kallista ja siitä voi valaa itsekin seinäelementtejä.
Graniittilouhimokin on mahdollinen, sammuttamattomalla kalkilla pystyy louhimaan. Kaupasta saa poravasaroita ja teriä suht edukkaasti. Timanttilaikat myöskin järkihinnoissa. Ja jos talon alle tekee viinikellarin, niin siitähän tulee sopivasti pintamateriaalit.
Lämmityspuoli:
Aurinkolämpö ainakin 6kk ajan mahdollista, kesän ylijäämän voi tuupata maalämpökaivoon ja saada siitä ehkä hyötyä talvella. Riippuu pohjavesien virtauksista. Vielä parempi, jos aurinkosysteemi tekee sivutuotteena sähköä.
Talveksi maalämpöpumppu ja perheeseen puukaasuauto, tällöin jää vielä mahdollisuus jauhaa kaasusta sähköä ja lämpöä =~puulämmitys, talven pahimpina hintahuippuina (kun ne tuntimittarit tulee ja huippujen hinta riivitään kuluttajilta).
Isohko varaaja siis ja maalämpökenttiä, joista hyvä jos jokin on varaajatyylinen, eli kesän lämpöä työnnetään siihen ja se pysyy, eikä virtaa pois.
Myöskin ilpi järjestelmässä fiksua, se nappaa taloudellisesti lämpöä viileään aikaan ulkoa, mutta nollan alle sen järjestelmän voi sammuttaa. Toimii lähinnä kesän viilentimenä ylijäämäsähkön aikaan.
Ilmanvaihto:
tuloilman kierrättäminen maaputkistojen kautta tuntuu fiksulta ajatukselta. Kesällä viilentää ja talvella lämmittää.
Määräysten lämmöntalteenoton kiertäisin poistoilmailpillä. Niistä bilteman tms. kosteudenpoistajista saa sopivan koneiston n. satasella. Niin ja silloin voi itse päättää milloin sitä käyttää.
Suodatinpuoli minusta järkevää sähkösuodattimella. Ei juurikaan virtausvastusta, sekä erittäin yksinkertainen rakentaa. Kuluttaa energiaa myös hyvin vähän vs. paprusuotimen paine-ero..
Jokainen elektoroniikkaa osaava kykenee generoimaan kymmenen kilovoltin jännitteitä. (vaikka juovamuuntaja)
Etuerottimena voi olla sykloni, johon jää suuremmat oravat. Konstruktiossa oltava tarkkana, jotta ei tee liiaksi paine-eroa.
Sähköpuoli
Tuotannon sähköliittymissä verkkoon liittämisessä peritään vain rakentamiskustannukset ja liitosjohdon saa rakentaa itse. Ts. pystyttämällä ensimmäiseksi rakennuspaikalle esim 5kw exmorkin tms. (50kw koko parempi), voi sillä perusteella rakentaa sähköliitymänsä itse ja saattaa säästää joitakin tonneja itse sähköliittymän listahinnasta.
Aina ei tuule, joten aurinkosähköä olisi hyvä olla myös mukana. Talvella ei myöskään paista, joten puukaasu tms. agren voi rakennella joskus myöhemmin. Pienten tuotantoseisokkien yli voi yrittää pienellä akustolla.
Ainiin ekologiapuoli
Talon kattokerros on järkevää olla kasvihuonetta. Katto kennomuovista, jotta k arvoja ja kestää talon kattona.
Kasvihuoneen sisällä pieni eristetty kasvilava, mahdollisesti keinovalaistu kylvetään joulukuussa, taimettuu, tammikuun lopulla isompaan kasvihuoneeseen, joka sen jälkeen pidetään nollan yläpuolella.
Biojätteet ja käymäläjäte kompostoituna / biokaasureaktorin rejekti toimii kasvualustana. Jätevesistä voi imeä ravinteet talteen "duckweed" nimisellä kasvilla, silloin kun on valoa käytettävissä (voi käyttää heijastimia keskittämiseen heikon valon aikaan)
Heinä muutetaan proteiiniksi muuten tehokkaiten heinäkarpilla. Vaihtolämpöisenä se ei tuhlaa energiaa turhaan lämmittämiseen.
karpin maukkaudesta en tiedä, kun en ole maistanut, mutta siitä voi jalostaa kirjolohensapuskaa. Lohta voi ainakin syödä (ja myydä).
Osa jäteveden yms. ravinteista kannattaa käyttää raitapaju viljelmän lannoittamiseen. Ruotsissa ovat saaneet 110m³/ha satoja 10v keskiarvona. Raita on kolmanneksi tihein suomen puista, heti koivun jälkeen seuraavana. Toimii hyvänä puukaasupolttoaineena. Niin ja kasvaa hyvin kantovesoista, eikä tule tummaa sisusta.
Joten eiköhän siinä ole teille vähän mietiskeltävää..
T:Eerin
