Aggregaatti taloon varavoimaksi

kotte

Well-known member
Eikös sen tuotettu tehomäärä jakaudu kaikille 3 vaiheelle tasaisesti? Eli 5kwp/3=1,6kwp per vaihe?
Jakaantuuhan se vaiheiden kulutuksen mukaan. Jos syöttää sähkön esim. 5x16A IEC-(naaras-)pistokkeen kautta (verkonvaihtokytkimen urospistokkeeseen, jollaisen suuremmasa versiosta oli @Mekaniker 'in lisäämä kuva) on johdotuksessa periaatteessa ylikuormituksen mahdollisuus (jos ensimmäiset johdonsuojat ovat jälkeen 25A), mutta 5x32A ainakin riittää 5kVA:n yksivaiheaggregaatille.
Toki ei sillä edelleenkään saa porakaivopumppua pyörimään ilman tamua.
Eikä saa tamun kanssakaan tyypillistä kaivoon upotettavaa sähköjen osalta umpeen "tinattua" mallia ilman jännitteenkorotusmuuntajia (aito kolmivaiheinen 230V -> 400V tai kolme yksivaiheista 230V -> 400V). Sitten saa, jos porakaivon pumppu on esim. ejektoriin perustuva maan pinnalle asennettu ja sen normaali tähtikytkentä on muunnettavissa kytkinrasiasta kolmiokytkennäksi.
 

Mekaniker

Well-known member
Sitten saa, jos porakaivon pumppu on esim. ejektoriin perustuva maan pinnalle asennettu ja sen normaali tähtikytkentä on muunnettavissa kytkinrasiasta kolmiokytkennäksi.
Juuri näin
Ja se on pysyvä ratkaisu, muutokset on se että TaMu hoitaa sen jälkeen pumpun toiminta kokonaan. Varsin kallis ratkaisu mutta hyöty on että pumppu käynnistyy rauhallisesti ja pumppu jää säädetyn kierrosluvun rajoihin käymään kun on jatkuva kulutus eikä sammu/käynnisty jatkuvasti
Jää suuret painevaihtelut pois jos on pieni paisunta-astia
 

kotte

Well-known member
Jos onnistuisi muuttamaan porakaivopumpun tamu-käytölle, siitä olisi sellainenkin hyöty, että pumppu ei pyörähdä käynnistyessään, jos käynnistysramppi säädetään riittävän loivaksi. Tästä olisi erityisen suuri hyöty, jos käyttää (riittävän väljäksi porattua) energiakaivoa kasteluveden nostamiseen lämmönkeruuputkien rinnalla, koska tällä voi välttää pumpun pyörähdyksen, joka luultavasti syö aikaa myöten keruuputkien pintaan uria. Myös pysäytys kannattaisi silloin tehdä hitaasti laskevaa ramppia noudattaen, mutta jotta tämäkin onnistuu, painesäädin pitäisi kytkeä ohjaamaan tamua sen ohjaustulojen kautta eikä tamun lähtöön (tai katkomaan tamun omaa tehosyöttöä, mikä ei muutenkaan suositeltavaa, koska rasittaa tamun komponentteja).
 

varikonniemi

Active member
Just suoritettiin eka porakaivoremppa 25 vuoden jälkeen. Remppaajat olivat ihmeissään miten on niin pitkään kestänyt alkuperäinen asennus.

Olin itsekin useaan kertaan miettinyt mainitsemaasi pehmeää käynnistystä, mutta aina jäänny teoreettiselle tasolle. Rempan takia nostetussa pumpussa oli hyvin maltillisesti mitään jälkiä pyörähtelystä, ja nousuputkessa ei yhtään. Eli kannattaa jättää semmoset teoreettiselle tasolle.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Just suoritettiin eka porakaivoremppa 25 vuoden jälkeen. Remppaajat olivat ihmeissään miten on niin pitkään kestänyt alkuperäinen asennus.

Alkaa asia rönsytä jo aloitusotsikosta vähän joka suuntaan mutta väliäkö tuolla. Mitä siihen remppaan kuulu? Paljon kesti ja paljon kustanti?

Itsellä sama ollut mielessä jo jonkun vuoden vaikka vettä tuleekin hyvin ja suodattimen vaihdan 2-3kk välein. Ei mitään ongelmia veden nostossa, maussa tai muussakaan.

Sen takia en oo lähtenyt sitä remppaa tilaamaan kun ei mitään ongelmaa ole.

Porakaivo tehty 2001 ja siellä se on ollut papereiden mukaan koko ajan siitä lähtien. N120m on syvyys.
 

korsteeni

Well-known member
verkonvaihtokytkin on yksinkertaisimmillaan myös helppo toteuttaa itse kun pistorasianhan kait saa itse kytkeä
kaksi(2) naaras 3*32 rasiaa, toinen sieltä varavoimasta ja toinen mittarilta ennen kiskoja(vielä helpompi pää/ryhmiksen väliin)
lähtö 3*32 uros, ei ole/tule mahdollisuutta syöttää verkkoon eikä päällekkäisyyksiä
 

don

Active member
Moro

Taitaisi tämän hetken reilun 30 sentin kWh hinnalla olla halvempaa tuottaa sillä tulevalla varavoimalaitoksella itselleen sähkö kuin ostaa ja siirrättää se monopoliyhtiöiltä,paljonko sähkö saa maksaa että sitä ei kannata ostaa.
 

Mekaniker

Well-known member
Moro

Taitaisi tämän hetken reilun 30 sentin kWh hinnalla olla halvempaa tuottaa sillä tulevalla varavoimalaitoksella itselleen sähkö kuin ostaa ja siirrättää se monopoliyhtiöiltä,paljonko sähkö saa maksaa että sitä ei kannata ostaa.
Alkuvaikeuksien kautta (vanhentunut polttoaine) sain tehtyä testin kun vanha bensa oli käytetty pois:
- NuTool 2.4kWp invertteriaggregaatti autotallin sisällä, pakoletku ulos
- Suurin osa päivästä noin 1800-2000W jatkuva kuorma verkonvaihtokytkimen kautta taloon ja LFP akuston laturi rajoitettu 30A:lle
- Loppupäivä noin 1100W kun LFP akut täynnä
- Sähköä tuli 7,23 kWh
- Bensaa kului 5,15L. Vuoden vanhaa, noin 1,85€/L

Lisäksi autotalli lämpeni +21C ilman muita apuja. Autotalli vie tähän vuoden aikaan/lämpötilassa noin 3-4L/vrk

Ei se edullista ole mutta "kokonaishyötysuhde" oli hyvä, sen sietää kun on pakko
 
Viimeksi muokattu:

don

Active member
Moro

Itse laskeskelin agregaatti mainosten pohjalta mitä ilmoittivat kulutuksisksi ja tuotoiksi ja kun tiedetään että ehkä alakanttiin niitä ilmoittelevat arvelin niiden pohjalta että ehkä 1,20 €/kWh voisi agregaattisähkö maksaa ja tässä Mekanikerin kirjoittama vahvisti arveluni.

Muutaman kerran vuodessa tämä tulisi ajankohtaiseksi kun riistoyhtiöt pääsevät oikein vauhtiin ja kun vielä saisi sen ylimääräisen myytyä vai meneekö se automaattisesti myyntiin jos vaikka 7,5 kW:n agre tuuppaa 7 kW:tia jatkuvasti eikä oma kulutus ole niin paljoa.
 

varikonniemi

Active member
Alkaa asia rönsytä jo aloitusotsikosta vähän joka suuntaan mutta väliäkö tuolla. Mitä siihen remppaan kuulu? Paljon kesti ja paljon kustanti?

Itsellä sama ollut mielessä jo jonkun vuoden vaikka vettä tuleekin hyvin ja suodattimen vaihdan 2-3kk välein. Ei mitään ongelmia veden nostossa, maussa tai muussakaan.

Sen takia en oo lähtenyt sitä remppaa tilaamaan kun ei mitään ongelmaa ole.

Porakaivo tehty 2001 ja siellä se on ollut papereiden mukaan koko ajan siitä lähtien. N120m on syvyys.
Kaivon ja taloonliitosputken puhistus ja huuhtelu, uus pumppu,nousuputki ja sähköjohto, kaivon/koko vesijärjestelmän desinfiointi. Ja vedenlaatukoe. Joku 5 tuntia ne oli pihassa. Hintapyyntö oli muistaakseni joku 2500 josta sai ihan mukavasti tingittyä.
 

Juke_

Member
Miten 1-vaihe aggregaatin schuko pistokkeesta määräytyy vaiheen ja nollan paikat? Mietin tuota aikaisempaa keskustelua missä 1-vaihe aggregaatti kytkettäisiin caravan pistokkeesta koko talon sähköverkkoon. Suojamaa asettuu talon päässä caravan pistokkeessa aina oikeaan koskettimeen, mutta vaihe ja nollahan voivat vaihtaa paikkaa sen mukaan kummin päin schuko pistokkeen aggregaatin pistokkeeseen laittaa. Tuleeko ongelmia jos keskuksessa on yhdistetty nolla ja suojamaa?
 

savonhumu

Member
Hei.
Täältä löytyy varavoima toteutus 3-vaihe 5.5kw dieselagrella. Verkonvaihtokytkin tehtiin itse(sähkömiehen toimesta) ja toteutus on aikalailla karvalakkimallia eli pitempien katkojen varalle. Agressa on sentään sähköstartti mutta kaikki muu toteutus on manuaalista. Vajaan viikon sähkökatko mentiin tuolla yli ja kaikki pelas niinkuin piti, mutta yhden vaiheen teho ei ole kovinkaan kummoinen näissä halvoissa kiinalaitteissa niin kaikkia kodinkoneita ei voinut käyttää täysillä tehoilla/lainkaan kun agre kyykkäs/Verkonvaihdon sulakkeet laukes. Talossa on puuhella, leivinuuni ja puu/aurinkolämmitys niin kaikki tämä laitteisto pelas ja jääkappi+2x arkkupakastin, valaistus, pistorasiat ym. Vain apk, uuni, liesi ja pesutorni oli rajoitetuilla toiminnoilla/pois käytöstä kokonaan.

Sännöllisempään käyttöön laittaisin isomman agren tai sitten 1-vaihe toteutus jakaen kaikille vaiheille, jos ymmärsin oikein ketjussa aihetta. Tämmöset yksittäiset myrskykatkot pärjää hyvin ainakin tällä lämmitys-systeemillä mikä täällä on. Eri juttu jos talviaikaan olis tarve lämmitys-sähkölle isommissa määrin, mitä täällä ei ole. Force major tilanteessakin tämä agre on kyllä parempi kuin ei mitään ja lisänä asuntovaunun kaasulaiteet vielä niin tarvittaessa pärjäis kyllä pitkäänkin näillä kunhan saa löpöä ja kaasua jostain + siihenkin pitää älytä varautua ajoissa..
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Hei.
Täältä löytyy varavoima toteutus 3-vaihe 5.5kw dieselagrella. Verkonvaihtokytkin tehtiin itse(sähkömiehen toimesta) ja toteutus on aikalailla karvalakkimallia eli pitempien katkojen varalle. Agressa on sentään sähköstartti mutta kaikki muu toteutus on manuaalista. Vajaan viikon sähkökatko mentiin tuolla yli ja kaikki pelas niinkuin piti, mutta yhden vaiheen teho ei ole kovinkaan kummoinen näissä halvoissa kiinalaitteissa niin kaikkia kodinkoneita ei voinut käyttää täysillä tehoilla/lainkaan kun agre kyykkäs/Verkonvaihdon sulakkeet laukes. Talossa on puuhella, leivinuuni ja puu/aurinkolämmitys niin kaikki tämä laitteisto pelas ja jääkappi+2x arkkupakastin, valaistus, pistorasiat ym. Vain apk, uuni, liesi ja pesutorni oli rajoitetuilla toiminnoilla/pois käytöstä kokonaan.

Sännöllisempään käyttöön laittaisin isomman agren tai sitten 1-vaihe toteutus jakaen kaikille vaiheille, jos ymmärsin oikein ketjussa aihetta. Tämmöset yksittäiset myrskykatkot pärjää hyvin ainakin tällä lämmitys-systeemillä mikä täällä on. Eri juttu jos talviaikaan olis tarve lämmitys-sähkölle isommissa määrin, mitä täällä ei ole. Force major tilanteessakin tämä agre on kyllä parempi kuin ei mitään ja lisänä asuntovaunun kaasulaiteet vielä niin tarvittaessa pärjäis kyllä pitkäänkin näillä kunhan saa löpöä ja kaasua jostain + siihenkin pitää älytä varautua ajoissa..

Juuri tuollaista samanlaista olen suunnitellut ja toteutan sen ensi kesänä lomarahoilla. 👍🏼

Karvalakkimalli riittää aivan hyvin ja kustannukset pysyy maltillisina.

Jos tiedossa on pitempi katko niin eikun agre vaan pörisemään varastonkulmalle ja roikka kiinni talonsyöttöön.

Akkukäyttönenhän se on hyvä olla johon liittää ylläpitolaturin. Saa käyntiin sitten kun sitä tarviaa. Tottakai naruveto pitää olla varalla.

Ja kuten on täällä tullutkin esille jo aijemmin niin 3-vaihe on itselle edellytys että saa porakaivopumpun pyörimään. Samalla saa kaiken muunkin toimimaan (etenkin valaistus) pois lukien juuri pesukoneet ja hellanlevyt. Mut niitä nyt ei niin heti tarviakkaan mihinkään. Taloa lämpiää puilla ja ilpukin voi toimia pienellä teholla tukena. Ruuat saa tehtyä leivinuunissa ja kaasulla.

Sillon alkas olla kaikki peruselämiseen tarvittavat jutut toiminnassa.
 
Ylös