Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Energiakeskustelu
Muut omat projektit
3D-tulostetut härvelit
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="vesioinas" data-source="post: 42061" data-attributes="member: 7870"><p>Viimeinen siipi alkaa valmistua - roottorin ulkoreuna pitäisi madaltaa niin, että rako jää minimiin. Kun rako on mahdollisimman pieni niin staattorin ja roottorin väliin päätyy oletettavasti vähemmän veden mukana kulkevaa hiekkaa jms. Seuraavan 10pv aikana lämpötilan pitäisi pysyä jatkuvasti plussalla ja saan otettua toisenkin voimalan hyötykäyttöön. Viime vuonna puro jäätyi joskus joulukuun puolessa välissä.</p><p>***</p><p>Talven ajaksi purovoimalat pitää nostaa ylös. LFP-akku ei toimi pakkasella, joten laitan sen tilalle pari rinnankytkettyä lyijyakkua. Se pienentää resistanssia ja purkutehon voi ainakin tuplata nykyisestä.</p><p>***</p><p>Uusiokäytän 40x10x5mm neodyymit ensimmäisestä siipiversiosta, joka tuhoutuu samalla. Hitonmoinen työ irroitella ja kaapia kaikki epoksit irti. Homma kuitenkin etenee. Uudelleen paikoilleenlaitto ja epoksivalu on jo paljon helpompaa kun samaa on tullut harjoiteltua jo 3 kertaa. Joskus ensi viikolla voimala pääsee puroon edellisen lisäksi, jos ei ole liikaa pakkasta. Kytken lähdöt rinnakkain, jolloin yhteistehoa pitäisi olla suunnilleen 50W ja tuottoa vähän reilut 1kWh/pv.</p><p>***</p><p>Nyt mielessä on alkanut kummittelemaan uudelleen lataussäädin, jossa olisi vapaasti säädettävä tehokäyrä. Kaippa sen voisi tehdäkin. Säätimen saisi tehtyä helpoiten samalla 400W buck virtalähteellä ( <a href="https://www.aliexpress.com/item/1005004192387888.html">https://www.aliexpress.com/item/1005004192387888.html</a> V<span style="font-size: 9px">input</span> 11..60V I<span style="font-size: 9px">input</span> <15A V<span style="font-size: 9px">output</span> 0..45V I<span style="font-size: 9px">output</span> 0.2..15A), jota tuli käytettyä tuuliruuvissa. 104k CV-trimmerin tilalle tulee 100-portainen X9C104. Se on jo varmistettu, että toimii. Virtalähteitä voinee kytkeä useamman rinnakkain, jos lähtoteho meinaa jäädä vajaaksi. Ketjutus niin, että säätyvät kuitenkin yksitellen niin resoluutio on tarkempi. Virranohjaukseen sopii Arduino nano 33 IoT, jolle käyttöliittymän saa tehtyä kännykkään BLEn tai WiFin avulla.</p><p></p><p>Nano 33 IoT:ssa ei ole BT Classic spp:tä. Tarvittavan tiedonsiirron saa kyllä toimimaan BLEn service/karakteristiikankin avulla - yksi custom service per määritelty arvo tehokäyrällä ja vaikkapa 5 tasavälein määriteltyä arvoa yhteensä. Väliarvot saa laskettua lineaariregressiolla. LightBlue on valmis appsi BLE-palveluiden lukuun ja kirjoitukseen eli sitäkään ei tarvitse tehdä itse. Esimerkkikoodi löytyy täältä <a href="https://docs.arduino.cc/tutorials/nano-33-iot/bluetooth">https://docs.arduino.cc/tutorials/nano-33-iot/bluetooth</a></p><p></p><p>WLANilla saisi tehtyä yksinkertaisen AP:n ja tekstipohjaisen web-serverin tilan ja arvojen näyttöä varten</p><p>[URL unfurl="true"]https://docs.arduino.cc/tutorials/communication/wifi-nina-examples#wifinina-ap-simple-web-server[/URL]</p><p>mutta arvojen kirjoitusta varten tehtävä parseri on vähän hankalampi.</p><p></p><p>Teho- ja energiamittari on helpoin toteuttaa valmiilla modullilla, mutta grafiikkanäyttökin olisi toki hieno. Rakentelen kuitenkin purovoimalan valmiiksi ennen muuta.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="vesioinas, post: 42061, member: 7870"] Viimeinen siipi alkaa valmistua - roottorin ulkoreuna pitäisi madaltaa niin, että rako jää minimiin. Kun rako on mahdollisimman pieni niin staattorin ja roottorin väliin päätyy oletettavasti vähemmän veden mukana kulkevaa hiekkaa jms. Seuraavan 10pv aikana lämpötilan pitäisi pysyä jatkuvasti plussalla ja saan otettua toisenkin voimalan hyötykäyttöön. Viime vuonna puro jäätyi joskus joulukuun puolessa välissä. *** Talven ajaksi purovoimalat pitää nostaa ylös. LFP-akku ei toimi pakkasella, joten laitan sen tilalle pari rinnankytkettyä lyijyakkua. Se pienentää resistanssia ja purkutehon voi ainakin tuplata nykyisestä. *** Uusiokäytän 40x10x5mm neodyymit ensimmäisestä siipiversiosta, joka tuhoutuu samalla. Hitonmoinen työ irroitella ja kaapia kaikki epoksit irti. Homma kuitenkin etenee. Uudelleen paikoilleenlaitto ja epoksivalu on jo paljon helpompaa kun samaa on tullut harjoiteltua jo 3 kertaa. Joskus ensi viikolla voimala pääsee puroon edellisen lisäksi, jos ei ole liikaa pakkasta. Kytken lähdöt rinnakkain, jolloin yhteistehoa pitäisi olla suunnilleen 50W ja tuottoa vähän reilut 1kWh/pv. *** Nyt mielessä on alkanut kummittelemaan uudelleen lataussäädin, jossa olisi vapaasti säädettävä tehokäyrä. Kaippa sen voisi tehdäkin. Säätimen saisi tehtyä helpoiten samalla 400W buck virtalähteellä ( [URL]https://www.aliexpress.com/item/1005004192387888.html[/URL] V[SIZE=1]input[/SIZE] 11..60V I[SIZE=1]input[/SIZE] <15A V[SIZE=1]output[/SIZE] 0..45V I[SIZE=1]output[/SIZE] 0.2..15A), jota tuli käytettyä tuuliruuvissa. 104k CV-trimmerin tilalle tulee 100-portainen X9C104. Se on jo varmistettu, että toimii. Virtalähteitä voinee kytkeä useamman rinnakkain, jos lähtoteho meinaa jäädä vajaaksi. Ketjutus niin, että säätyvät kuitenkin yksitellen niin resoluutio on tarkempi. Virranohjaukseen sopii Arduino nano 33 IoT, jolle käyttöliittymän saa tehtyä kännykkään BLEn tai WiFin avulla. Nano 33 IoT:ssa ei ole BT Classic spp:tä. Tarvittavan tiedonsiirron saa kyllä toimimaan BLEn service/karakteristiikankin avulla - yksi custom service per määritelty arvo tehokäyrällä ja vaikkapa 5 tasavälein määriteltyä arvoa yhteensä. Väliarvot saa laskettua lineaariregressiolla. LightBlue on valmis appsi BLE-palveluiden lukuun ja kirjoitukseen eli sitäkään ei tarvitse tehdä itse. Esimerkkikoodi löytyy täältä [URL]https://docs.arduino.cc/tutorials/nano-33-iot/bluetooth[/URL] WLANilla saisi tehtyä yksinkertaisen AP:n ja tekstipohjaisen web-serverin tilan ja arvojen näyttöä varten [URL unfurl="true"]https://docs.arduino.cc/tutorials/communication/wifi-nina-examples#wifinina-ap-simple-web-server[/URL] mutta arvojen kirjoitusta varten tehtävä parseri on vähän hankalampi. Teho- ja energiamittari on helpoin toteuttaa valmiilla modullilla, mutta grafiikkanäyttökin olisi toki hieno. Rakentelen kuitenkin purovoimalan valmiiksi ennen muuta. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Muut omat projektit
3D-tulostetut härvelit
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!